Meillä on pitkä avioliitto takana. Mieheni on aina ollut naljailija ja ilkeä, varsinkin minua kohtaan välillä tosi ilkeäkin. En onnistu tekemään mitään niin hyvin etteikö hänellä olisi aina jotain huomauttamista. Hän sosiaalinen ihminen ja hyvin hauska seuraihminen. Ihmiset yleensä ihailevat monesti sitä että kuinka mukava mies minulla on.
Muutama vuosi sitten perheeseen ilmestyi naishenkilö jonka tunsimme molemmat. Hän soitteli aina miehelleni ja pyysi meitä milloin minnekin. Alkoi meillä paljon käymään kylässä. Tulla tupsahti ihan milloin vain. Tätä jatkui ainakin vuoden verran. Ihmettelin mistähän moinen kiinnostus meitä kohtaa johtui. Ei ollut koskaan aiemmin meillä käynyt.
Joudui yllättäen pois töistä. Silloin mieheni käytös muuttui entisestään ilkeämmäksi. Kun tuli töistä kotiin, niin hän oli puhumaton,jos kysyi jotakin murahti jotakin tai sitten alkoi heti valitus kun täällä ei oltu sitä eikä tätä ja kaikki mitä olin tehnyt oli aina väärin tehnyt. Sitten alkoi samalla olla että viikonloppuisin piti mennä töihin. Ilmoitti jo viikolla että hän menee lauantaina töihin ja kuitenkaan ei aina mennytkään.
Sitten kun alkoi tulla vähän muitakin juttuja niin kysyin että onko hänellä suhde siihen naiseen joka kävi meillä tiheään. Ei ole kieltänyt eikä myöntänytkään. Nainenkin lopetti kylässä käynnit kun jäin pois töistä.
Viime kesänä olin niin henkisesti väsynyt että olin jo muuttamassa kotoa pois mutta jäin kuitenkin vielä. Mieheni käytös on nyt muuttunut toisenlaiseksi. On selvästi varovainen mitä sanoo. Puhuu enemmän kanssani. Mutta menoja on edelleenkin. Ihmettelen kovasti kun hän tarve selittää jatkuvasti (vaikka en edes kysele)miksi sillä menee jossakin niin pitkään, joku vastus on aina tullut. Jättää selvästi joskus tahallaan puhelimeen kotiin, olenkin joskus tarkistanut niin sen puhelimessa ei ole koskaan minkaanlaisia viestejä. En tiedä onko hän muuttunut vaiko yrittääkö peittää jotakin.
Tällä hetkellä olen ihan tasapainossa näitten asioitten kanssa. En enää välitä. Halusin kuitenkin jakaa tämän asian jos vaikka löytyisi samanlaisia kokemuksia.
Muutama vuosi sitten perheeseen ilmestyi naishenkilö jonka tunsimme molemmat. Hän soitteli aina miehelleni ja pyysi meitä milloin minnekin. Alkoi meillä paljon käymään kylässä. Tulla tupsahti ihan milloin vain. Tätä jatkui ainakin vuoden verran. Ihmettelin mistähän moinen kiinnostus meitä kohtaa johtui. Ei ollut koskaan aiemmin meillä käynyt.
Joudui yllättäen pois töistä. Silloin mieheni käytös muuttui entisestään ilkeämmäksi. Kun tuli töistä kotiin, niin hän oli puhumaton,jos kysyi jotakin murahti jotakin tai sitten alkoi heti valitus kun täällä ei oltu sitä eikä tätä ja kaikki mitä olin tehnyt oli aina väärin tehnyt. Sitten alkoi samalla olla että viikonloppuisin piti mennä töihin. Ilmoitti jo viikolla että hän menee lauantaina töihin ja kuitenkaan ei aina mennytkään.
Sitten kun alkoi tulla vähän muitakin juttuja niin kysyin että onko hänellä suhde siihen naiseen joka kävi meillä tiheään. Ei ole kieltänyt eikä myöntänytkään. Nainenkin lopetti kylässä käynnit kun jäin pois töistä.
Viime kesänä olin niin henkisesti väsynyt että olin jo muuttamassa kotoa pois mutta jäin kuitenkin vielä. Mieheni käytös on nyt muuttunut toisenlaiseksi. On selvästi varovainen mitä sanoo. Puhuu enemmän kanssani. Mutta menoja on edelleenkin. Ihmettelen kovasti kun hän tarve selittää jatkuvasti (vaikka en edes kysele)miksi sillä menee jossakin niin pitkään, joku vastus on aina tullut. Jättää selvästi joskus tahallaan puhelimeen kotiin, olenkin joskus tarkistanut niin sen puhelimessa ei ole koskaan minkaanlaisia viestejä. En tiedä onko hän muuttunut vaiko yrittääkö peittää jotakin.
Tällä hetkellä olen ihan tasapainossa näitten asioitten kanssa. En enää välitä. Halusin kuitenkin jakaa tämän asian jos vaikka löytyisi samanlaisia kokemuksia.
Vastaukset 9
Vanhimmat
samanlainen täältäkin löytyy, muttei ihan. Kuitenkin petollisuudesta kyse joka tullut puun takaa. Voimia teille ja hyvää jatkoa eiköhän me selvitä tästä!
Kiitos!
Ja miksi tuollaisia kus`päitä viittitte katella? En tajua, en koskaan.
Miksi ap vielä asuu samassa asunnossa ko tyypin kanssa? Sillä on ollut suhde ja sä saat kuunnella sen naljailua lopun ikääsi -jos et oikeesti tajua missä mennään. Mitä saat ko suhteesta itsellesi?Taloudelista turvaa lähinnä?
Näihän se on että taloudellinen tilanne vaatii tällä hetkellä yhdessä oloa. On myös muita juttuja jotka eivät ratkea eroamisella. Mm yksi lapsemme perhe tarvii tällä hetkellä meidän apua monin tavoin. Rakastan lapsia ja lastenlapsia ja saan myös lastenlapsista niin paljon kaikkea hyvää. Näin jaksan.
Miesten outo käytös näkyy ilmaantuvan tuossa 50 lähellä. Kriisi ikä näkyy olevan. Eivät osaa tunteitaan käsitellä ja käytös välillä lasten luokkaa. Keskustelemalla ja ohjaamalla ihan omin kätesi niin hyvää tulee. Mieliala heittelee laidasta laitaan. Oisko tässä kyse siitä miesten menopaussista? Toivotaan että selvitään näistä tunnekuohuista. Ehkä kun saa ikää lisää niin rauhoittuu ja tasoittuu!
Samaa huomannut. Olen kyllä aavistellut, että jokin miehellä on, kun pikkuasioista kehkeytyy hirveä riita. Mies napisee kaikesta tekemisestäni, epäilee vainoharjaisesti minulla olevan suhteen (ja perustelut ovat niin älyttömiä, että en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa) jne. Mies on muuttunut, mutta ei näe käytöksessään mitään vikaa. Vain minun. Tuntuu, että olemme umpikujassa.
"AINA OLLUT naljailija ja ilkeä varsinkin minua kohtaan"?! Miksi hiivatissa olet mennyt tuollaisen kanssa naimisiin?
Mairekki hyvä, samanlainen tilanne oli päällä, kun miehellä oli toinen nainen. Ennen toista oli aivan kuin eri ihminen, mutta sen aikana ja sen jälkeen naljailija. Ilmeisesti joku on vaikuttanut tuohon muutokseeen, kaksoiselämä tai toinen nainen henkilönä, koska kyseessä oli kostajatyyppinen nainen, joka halusi erityisesti paljastuttuaan rikkoa muutakin kuin vain parisuhteen. Sittemmin tilanne rauhoittui ja naljailu väheni, mutta aika helposti jokin kriisi laukaisee sen hetkeksi päälle.
Kaksoiselämässä menee sekaisin kaikki jopa niin, että puhuu ihan sekavia. Itse sain kuulla nälvintää, joka ei koskenut omaa perhettä, vaan tämän toisen naisen tapoja ja hänen lapsiaan. Ymmärrän tämän niin, että kotonahan saa aina näyttää nurjan mielen, mitä toisaalla ei voi näyttää. Toinen nainen halusi esim. puolisostani kasvattajaa pojalleen. Tämä tuli esiin monesti, kun yllättäen tokaisi minulle, että se on sun poikas, hoida nyt se, kun niin hyvä kerta olet. Vastaavasti huusi alaikäisille lapsilleen, että menkää töihin siitä, joka johtui taas toisen jo ammattiin kouluttautuneista, jotka ilmeisesti etsivät vielä niin itseään kuin työpaikkojaan.
Sekavuutta kesti aikansa, sitten helpotti. Sukutaustasta löytyy yhtä vaikea luonteinen oma isä, että siihen nähden tuli tuokin elämänvaihe ymmärretyksi.