tapahtui kerran kesäkuussa..olin menettäny täysin toivoni et joskus rakastaisin ketään tai et mua rakastettaisi. sillon tää jätkä ilmestyi mun elämään,se sai mut näkemään,tuntemaan ja uskomaan rakkauteen..olisin voinu ja tekisin mitä vain sen jätkän puolesta..eilen kultani,tänään ex-rakkaani puolesta..
oltiin oltu yhdessä kolmisen viikkoa,lähdin 3viikon matkalle.siellä petin jätkääni,suutelin monien muiden kanssa..tyhmä kakara(kohta oon 17) ei tajunnu mitä siitä seurais tai yhtään mitään muutakaan!ennen ei mulla ollu ollu sellasta juttua,siis muuta kuin joku parin kuukauden juttu..
kävi sitten niin että jätkäni sai tietää nää jutut ja jätti...kerjäsin ja pyysin ja rukoilin että ottais mut takasin,lupasin etten tee enää mitn.sellasta,enkä sen lupauksen jälkeen tehnytkään!ylihuomennä olis tullu 7kk täyteen..yli puoli vuotta mun elämästä rakastin ja rakastan vieläki ihmistä joka merkitsee mulle paljon...liian paljon! eilen sitten sain kuulla että se haluaa erota,ettei se vaan pysty jatkaan enää...otin sit yliannostuksen kuumelääkkeitä 2kaljan kanssa..halvat kännit...menin kotiin ja otin pari rauhottavaa..sen yön sain nukuttua..nyt itken vaan koko ajan...se ei vaan lopu!!kaikki muistuttaa meistä ja kullastani...yksi läiskä katossakin,se tuli kun se hassu löi päänsä siihen ku olin värjäämässä sen hiuksia...kaikki hyvät muistot vaan satuttaa,ei niiltä saa lohtua..
miten pystyn näkeen taas tulevaisuuden...tunti eteenpäinki tuntuu ihan liialta..en vaan pysty tai halua tai jotain...
sit ku vielä tuntuu ettei jaksa,mä oon väsyny ihan kaikkeen eikä kukaan lohduta..paras kaveri asuu liian kaukana et se vois tulla käymään..ja porukat ei oo läheisiä,huudetaan vaan toisillemme.. mitä mitä mitä teen?????? ennen on ollu jotain elämänhalua mut nyt seki on hävinny.. kerran sanoin kullalleni et en voi hengittää ilman sitä niinku linnutkaan ei voi lentää ilman siipiä,no osu liian lähelle..helpoimmalta tuntuu et otan nyt mummon unilääkkeitä ja pääsen yhdessä biisissäkin olleesen mun kauniiseen uneen..
RAKASTAN RAKASTAN RAKASTAN SUA!!!!!
oltiin oltu yhdessä kolmisen viikkoa,lähdin 3viikon matkalle.siellä petin jätkääni,suutelin monien muiden kanssa..tyhmä kakara(kohta oon 17) ei tajunnu mitä siitä seurais tai yhtään mitään muutakaan!ennen ei mulla ollu ollu sellasta juttua,siis muuta kuin joku parin kuukauden juttu..
kävi sitten niin että jätkäni sai tietää nää jutut ja jätti...kerjäsin ja pyysin ja rukoilin että ottais mut takasin,lupasin etten tee enää mitn.sellasta,enkä sen lupauksen jälkeen tehnytkään!ylihuomennä olis tullu 7kk täyteen..yli puoli vuotta mun elämästä rakastin ja rakastan vieläki ihmistä joka merkitsee mulle paljon...liian paljon! eilen sitten sain kuulla että se haluaa erota,ettei se vaan pysty jatkaan enää...otin sit yliannostuksen kuumelääkkeitä 2kaljan kanssa..halvat kännit...menin kotiin ja otin pari rauhottavaa..sen yön sain nukuttua..nyt itken vaan koko ajan...se ei vaan lopu!!kaikki muistuttaa meistä ja kullastani...yksi läiskä katossakin,se tuli kun se hassu löi päänsä siihen ku olin värjäämässä sen hiuksia...kaikki hyvät muistot vaan satuttaa,ei niiltä saa lohtua..
miten pystyn näkeen taas tulevaisuuden...tunti eteenpäinki tuntuu ihan liialta..en vaan pysty tai halua tai jotain...
sit ku vielä tuntuu ettei jaksa,mä oon väsyny ihan kaikkeen eikä kukaan lohduta..paras kaveri asuu liian kaukana et se vois tulla käymään..ja porukat ei oo läheisiä,huudetaan vaan toisillemme.. mitä mitä mitä teen?????? ennen on ollu jotain elämänhalua mut nyt seki on hävinny.. kerran sanoin kullalleni et en voi hengittää ilman sitä niinku linnutkaan ei voi lentää ilman siipiä,no osu liian lähelle..helpoimmalta tuntuu et otan nyt mummon unilääkkeitä ja pääsen yhdessä biisissäkin olleesen mun kauniiseen uneen..
RAKASTAN RAKASTAN RAKASTAN SUA!!!!!
Vastaukset 4
Vanhimmat
tässä se nähdään tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Olet vielä lapsi etkä tiedä rakkaudesta mitään, kun noin käyttäydyt. Rauhottavat/unilääkkeethän asian korjaa, vai mitä????? Kasva ja ota vastuu tekosistasi.
Ensinnäkin...Sinulle voisin sanoa samaa:kasva aikuiseksi! Miettisit vähän, mitä kirjoittelet, haluatko, että taas tulee yksi itsemurha lisää tähän maailmaan??! Eiköhän jokainen meistä ole tehnyt virheitä elämässään. Mikä sinä olet ketään arvostelemaan täällä, saatko siitä jotain nautintoa kenties?!??
Ja toiseksi: oletko joku rakkauden asiantuntija?? Ei rakkaus katso ikää. Kuka tahansa voi rakastua ja rakastaa.
Mene itseesi ja mieti ensi kerralla tarkemmin, mitä tänne kirjoittelet!!!Kirjoituksesi ansiosta on yksi ihminen saattanut päättää päivänsä, että mietipä sitä!
ottamaan niitä pillereitä, varsinkaan niitä mummon....EI elämä kaadu siihen jos rakkaus pettää, hetken tuntuu tosi pahalta, sitten helpottaa ja aikanaan aika kultaa muistot. En väitä olevani mikään rakkauden asiantuntija, mutta paljon elämää nähneenä (60-v)tiedän jotain.
Kyllä vain voi elämä kaatua siihen, kun "rakkaus pettää". Itselläni oli vähän aikaa sitten ihan hiuskarvan varassa, etten ottanut henkeä itseltäni, kun mieheni jätti minut, ja kuulin, että hän oli myös pettänyt minua jo kauan. Tuska oli sanoinkuvaamaton, en yksinkertaisesti meinannut pystyä olemaan. Enkä todellakaan ole mikään lapsi enää, olen syntynyt v. 1975.