Olemme eronneet noin kuukausi takaperin koska voi sanoa että olimme lähinnä kavereita viimeisen vuoden ajan. Harkinta-aika menossa. Kaikki on johtunut katoamistempuista mitä on tehnyt (ei ole vastannut viesteihin, puheluihin jne), työttömänä ollut yli 2 vuotta (koulutuksissa käynyt mitkä muokannut) ja itse saanut niska lomassa painaa duunia ja tehdä kotityöt, tikkua ei laittanut ristiin että olisi tehnyt jotain ja myös mustasukkaisuus. Ja monta muuta asiaa miksi itselläni tunteet kadonnut.
Nyt tässä tapeltu aivan jatkuvalla syötöllä, on huomannut että olen laittanut tinderiin sekä badoohon profiilit ja muutaman kanssa jutellut, noh tuossa yksi päivä sitten kun olin hänen luonaan käymässä lapsia katsomassa jätin puhelimen pöydällä ja yhdeltä tuli viesti niin eiköhän vetänyt siitä kauheat pultit. Ahdistaa todella paljon kun hän ei hyväksy sitä että haluan jatkaa elämääni koska minulla on henkisesti ollut niin paljon parempi/helpottuneempi olo minkä varmasti hänkin huomannut valitettavasti. Ja ei hyväksy sitä todellakaan että viestittelen toisten miesten kanssa tai saatikka tapaisin. Hänen mielestään se on pettämistä ja syyttää tosiaan että petän häntä.... Itselläni ei olisi väliä vaikka tapailisi jotakuta, tottakai saattaisi riipaista mutta ajattelen että hän elää omaa elämäänsä joka ei minulle kuulu. Ja itse olen koko ajan vahvemmalla mielellä että yhteen ei olla palaamassa, koska minulla on ollut paljon helpompaa yksin ja rauhallisempi mieli. Olen sanonut tämän asian hänelle tässä. Mutta siitä huolimatta muistuttaa siitä mitä olen sanonut alussa että ei tiedä mitä aika tuo tullessaan, tällöinkin en varmaksi sanonut että oltaisi palaamassa yhteen. Sanoin hänelle tuolloin ihan suoraan kun kysyi että mulla on ollut helpompi/rauhallisempi mieli enkä näe tulevaisuutta hänen kanssaan, hän kysyi ja pyysi vastaamaan suoraan.
Halusinkin kysellä siis hieman minkälaisia eroja teillä muilla ja kuinka nopeasti olette aloittaneet uuden suhteen?
Nyt tässä tapeltu aivan jatkuvalla syötöllä, on huomannut että olen laittanut tinderiin sekä badoohon profiilit ja muutaman kanssa jutellut, noh tuossa yksi päivä sitten kun olin hänen luonaan käymässä lapsia katsomassa jätin puhelimen pöydällä ja yhdeltä tuli viesti niin eiköhän vetänyt siitä kauheat pultit. Ahdistaa todella paljon kun hän ei hyväksy sitä että haluan jatkaa elämääni koska minulla on henkisesti ollut niin paljon parempi/helpottuneempi olo minkä varmasti hänkin huomannut valitettavasti. Ja ei hyväksy sitä todellakaan että viestittelen toisten miesten kanssa tai saatikka tapaisin. Hänen mielestään se on pettämistä ja syyttää tosiaan että petän häntä.... Itselläni ei olisi väliä vaikka tapailisi jotakuta, tottakai saattaisi riipaista mutta ajattelen että hän elää omaa elämäänsä joka ei minulle kuulu. Ja itse olen koko ajan vahvemmalla mielellä että yhteen ei olla palaamassa, koska minulla on ollut paljon helpompaa yksin ja rauhallisempi mieli. Olen sanonut tämän asian hänelle tässä. Mutta siitä huolimatta muistuttaa siitä mitä olen sanonut alussa että ei tiedä mitä aika tuo tullessaan, tällöinkin en varmaksi sanonut että oltaisi palaamassa yhteen. Sanoin hänelle tuolloin ihan suoraan kun kysyi että mulla on ollut helpompi/rauhallisempi mieli enkä näe tulevaisuutta hänen kanssaan, hän kysyi ja pyysi vastaamaan suoraan.
Halusinkin kysellä siis hieman minkälaisia eroja teillä muilla ja kuinka nopeasti olette aloittaneet uuden suhteen?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Teillä on harkinta-aika menossa ja mies ehkä kokee, että teidän suhde päättyy vasta kun avioero on virallista. Siksi ahdistuu ja hermostuu kun kerrot jo etsiväsi uutta miestä itsellesi.
Mitä mä suuresti ihmettelen. Mikä kiire sulla on uutta miestä löytää? Jos sulla nyt on hyvä ja vapaa olo et tarvitse siihen uutta miestä sotkemaan sitä oloa. Sun täytyisi nyt jos fiksu olet, keskittyä huolehtimaan siitä, että lapset sopeutuu eroon. Oppia tulemaan toimeen omillasi, olemaan onnellinen yksin. Uusi mies ei ole sitä varten, että hänen avullaan pääset entisestä elämästä irti.
Mä tein sen virheen hyvin nopeasti eron jälkeen, että aloin seurustelemaan uuden miehen kanssa. Eihän siitä mitään tullut. Vaikka mä luulin työstäneeni eroa jo vuosien ajan niin kyllä elämä meni ihan sekaisin eron myötä. Kaikki piti aloittaa alusta, hankkia oma koti ja tykötarpeet sinne, huolehtia siitä, että lapsilla on varmasti hyvä olla vaikka vanhemmat muutti erilleen yms. Ei mulla yksinkertaisesti ollut aikaa eikä taitoa pitää yllä uutta suhdetta.
Mulla oli ehkä ongelmia oman itsetuntoni kanssa. Piti vaan näyttää eks miehelleni, että kyllä mä saan uuden miehen heti, en joudu yksin olemaan. Kysehän oli vain siitä, etten osannut elää ja olla yksin. Niin taitaa olla sullakin kun noin äkkiä uutta miestä jahtaat.
Usko mua, ei kannata. Ole yksin vielä jonkun aikaa. Et sä siihen kuole. Jos seksiä haluat, niin varmasti löydät yhden illan seuraa. Vakavamman suhteen paikka on vasta silloin kun et enää mieti, mitä eksä ajattelee. Sä ärsytät häntä ehkä tahallisesti tuomalla julki että sulla vientiä riittäisi. Siksi hermostuu.
Käyttäydy sä aikuisen ihmisen lailla jos mies ei osaa. Älä tuo esille, mitä sun yksityiselämään kuuluu koska se ei hänelle kuulu. Puhukaa vain lasten asioista ja huolehtikaa molemmat, että heillä on hyvä ja turvallinen olo. Tottakai teidän täytyy keskenänne eroon johtaneet syyt selvittää. Ihan siksi että tulevissa uusissa suhteissanne ette toista samoja virheitä. Avioeroon tarvitaan nimittäin kaksi, samoin kuin avioliittoon. En usko, että teidän suhteen ongelmat johtui pelkästään miehestäsi. Ero on itsetutkiskelun paikka myös sulle. Tee sitä ja opi siitä.
Siis en ole todellakaan etsimässä ja hakemalla hakemassa uutta suhdetta näin nopeasti. Laitoin huvikseni noihin juttuihin ja katson vain juttuseuraa.
Mutta siis tässä on juuri se että minä en saisi jutella edes muistan miesten kanssa. Hän koko ajan muistuttelee minua että kyllä hän saa tietää mikäli sähellän tuolla kylillä eli toisin sanoen saan ns pelätä jatkuvasti että mitä minä teen yms. Tuntuu ettei ole omaa elämää. Ja tuntuu että exä keskittyy vain meidän asioihin vaikka itse olen yrittänyt siihen että panostan vain lasten hyvinvointiin..... Mutta vaikeata koska hän syyttää koko ajan minua erosta. Itse en todellakaan syytä erosta häntä koska tiedän että itsessänikin on vikaa.....
Ja sitä erotaan heti, kun toisen naama alkaa kyllästyttää. Ollaan toisesta kuitenkin vielä mustasukkaisia, vaikka olisi erottu. Eikö voitaisi sopia, koska ei se vaihtaen paremmaksi tule.
Voisi olla ylpeä, kun on oltu 10 tai 20 tai 50 vuotta aviossa. Eikä varmasti kaduta, että on pysynyt puolisonsa rinnalla kauan. Sehän on sitä särmien hiomista.
Heti kun tulee eka riita, laitetaan kantapäät vastakkain. Syytellään toista.
Kun juoksee sutta karkuun, tulee karhu vastaan, näinhän se usein menee.
hei haloo, mihin helvettiin sinulla nyt on niin kiire, että et jaksa odottaa vajaata vuotta sen uuden suhteen hankinnan kanssa?
Normaalisti sitä hoitaisi pois alta vanhan paskan suhteen, jakaisi tavarat ja tekisi selkeän pesäeron, ennen kuin alkaa profiileja luomaan seuranhakupalstoille!!!!
Ja luulisi, että jo muksujen takia kannattaisi olla jonkun aikaa ilman riitaa toraa ja tappelua ja keskittyä siihen omaan elämään ja nimenomaan omaan elämään lasten kanssa eikä siihen rinnalle hakisi uusia riidan aiheita!
Ihan oikeesti ärsyttää tollanen - pakko löytää heti eron jälkeen joku "keskustelu"kumppani!!!
Sano miehelle, että olette eronneet, eikä sinun asiat enää kuulu hänelle - eikä myöskään toisinpäin. Jonkunlaisen sovun säilyttämiseksi älä tuo mitään henkilökohtaisia asioita miehesi tietoon, salaa ne mahdollisimman hyvin. Jos menet miehen luokse käymään, pidä kännykkäsi äänettömällä laukunpohjallasi.
Ovatko lapset, joita käyt katsomassa, sinun tekemiäsi? Vai ovatko he miehen aikaisempien naisten aikaansaamia?
Kummintahaansapäin, ei voi sanoa muuta kuin että ; mistä teidänlaisia aikuisia oikein sikiää?!!!!
Eikö teillä todellakaan ole älyä steriloida itseänne ja lakata lisääntymästä jokaisen vastaantulevan kanssa / huorata ilman lisääntymistä jokaisen vastaantulevan kanssa.
Vielä näköjään Suomen ylle levittäytynyt atomisaaste tekee tuhoaan ihmisten aivokapasiteetissa! Vai onko se huolellisesti ja harkiten itseaiheutettua tuhoa?!
Ymmärrän ihan hyvin jos haluat tapailla jotakuta. Jos ei ole ollut "nainen" kenellekään pitkään aikaan, niin tekee oikein hyvää vaikka käydä treffeillä tai kahvilla. Siinä ole yhtään mitään pahaa. Ei kyse ole suoraan mihinkään uuteen suhteeseen siirtymisestä.
Olen muuten siitäkin eri mieltä ettäkö erossa olisi aina kaksi "syyllistä". Ei ole. Kamala klisee. Ensimäinen mieheni oli väkivaltainen ja sairaalloisen mustasukkainen. Miksi olisin jäänyt siihen hakattavaksi. Ja on niitä muitakin syitä lähteä. Avioliitossa ei voi vain toinen yrittää pitää suhdetta koossa. Antaa aloittajan käydä treffeillä, jos se häntä piristää. Hän on ratkaisunsa tehnyt ja ollut sen suhteen ihan rehellinen miehelleen.
"Avioliitossa ei voi vain toinen yrittää pitää suhdetta koossa"
No ei voikaan! Juuri näin. Ja nimenomaan kannattaa laittaa "syyllinen" lainausmerkkeihin. Esimerkiksi, jos toinen haluaa tehdä näin, kun itse haluaa tehdä noin - eikä liitto tämän vuoksi toimi, niin miksi kumpikaan olisi syyllinen sen vuoksi, että haluaa eri asioita?
Oma liittoni kaatui exän mielenterveysongelmiin. Ei oikein istu tuo syyllisyys ilman lainausmerkkejä siihenkään.