Omat kokemukseni työnhausta ovat olleet värikkäitä ja pääasiallisesti mukavia tilanteita, mutta viimeviikkoinen työhaastattelu oli jotain uskomattoman typerää työnantajan puolelta.
Olen 28-vuotias jo kolmatta vuotta työttömänä oleva entinen siivousalan ammattilainen. Jo aikaisemmin vuosien työkokemuksen jälkeen (olen koulutukseltani toimistotekniikan merkantti) jota sain lopetettuani opintoni vuonna 1992, uskoin vahvasti itseeni työntekijän roolissa.
Olin hakenut jo viisi kertaa työasemaan erään nimeltä mainitsemattoman teleoperaattorin avoimessa haussa olevaan virkaan; Optisten teleratkaisujen tuontantopäällikön virkaan. Koska hakijoiden määrä oli kohtalaisen suuri (ymmärtääkseni noin 12 hakijaa), olin varma että menettäisin mahdollisuuteni heti alkuun. Mutta kun lopullisessa haastattelutilanteessa oli enää jäljellä 6 henkilöä, tiesin mahdollisuuteni koituneen. Olin todennäköisesti hakijoiden nuorimmasta päästä, mutta mielestäni varmemman oloinen kuin yksikään muista hakijoista.
Kun pääsin lopulta haastatteluun, olin paikalla kahden kesken ko. yrityksen henkilöstöpäällikön kanssa. Alkuun kävimme läpi peruslähtökohtia; näytin miehelle paperit ja muut mitä uraltani olen saanut, ja kerroin yleisesti elämästäni (olen yksinhuoltaja, kahden ihanan alle kouluikäisen lapsen äiti), mutta jotain meni vikaan.
Kyseinen työhaastattelija kuunteli asiani loppuun asti, mutta vaikutti jo alkuun vaivautuneelta. Hän ei kysellyt mitään ylimääräisiä eikä puhunut mukavaan tyyliin, vaan hyvinkin tylysti totesi minun olevan "kaikkien mahdollisuuksien" ulkopuolella. Hän ohjasi minut pois yrityksensä toimitiloista ja ilmoitti että on turha odotella mitään vastauksia työpaikan suhteen!
Siis aivan täysin jotain käsittämätöntä käytöstä! Miten ihmeessä tällaista voi tapahtua nykyaikana? Eikö ketään kiinnosta edes antaa mahdollisuuksia täysin työkykyiselle ihmiselle?
Haluan teidän mielipiteitänne - rakentavia, kiitos. Ehkä yhdessä keksimme jotain ratkaisuja ongelmaani.
Olen 28-vuotias jo kolmatta vuotta työttömänä oleva entinen siivousalan ammattilainen. Jo aikaisemmin vuosien työkokemuksen jälkeen (olen koulutukseltani toimistotekniikan merkantti) jota sain lopetettuani opintoni vuonna 1992, uskoin vahvasti itseeni työntekijän roolissa.
Olin hakenut jo viisi kertaa työasemaan erään nimeltä mainitsemattoman teleoperaattorin avoimessa haussa olevaan virkaan; Optisten teleratkaisujen tuontantopäällikön virkaan. Koska hakijoiden määrä oli kohtalaisen suuri (ymmärtääkseni noin 12 hakijaa), olin varma että menettäisin mahdollisuuteni heti alkuun. Mutta kun lopullisessa haastattelutilanteessa oli enää jäljellä 6 henkilöä, tiesin mahdollisuuteni koituneen. Olin todennäköisesti hakijoiden nuorimmasta päästä, mutta mielestäni varmemman oloinen kuin yksikään muista hakijoista.
Kun pääsin lopulta haastatteluun, olin paikalla kahden kesken ko. yrityksen henkilöstöpäällikön kanssa. Alkuun kävimme läpi peruslähtökohtia; näytin miehelle paperit ja muut mitä uraltani olen saanut, ja kerroin yleisesti elämästäni (olen yksinhuoltaja, kahden ihanan alle kouluikäisen lapsen äiti), mutta jotain meni vikaan.
Kyseinen työhaastattelija kuunteli asiani loppuun asti, mutta vaikutti jo alkuun vaivautuneelta. Hän ei kysellyt mitään ylimääräisiä eikä puhunut mukavaan tyyliin, vaan hyvinkin tylysti totesi minun olevan "kaikkien mahdollisuuksien" ulkopuolella. Hän ohjasi minut pois yrityksensä toimitiloista ja ilmoitti että on turha odotella mitään vastauksia työpaikan suhteen!
Siis aivan täysin jotain käsittämätöntä käytöstä! Miten ihmeessä tällaista voi tapahtua nykyaikana? Eikö ketään kiinnosta edes antaa mahdollisuuksia täysin työkykyiselle ihmiselle?
Haluan teidän mielipiteitänne - rakentavia, kiitos. Ehkä yhdessä keksimme jotain ratkaisuja ongelmaani.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Tuttu juttu, mutta niin vain valitettavasti on, etten minäkään voi ottaa töihin sopivinta, vaan pätevimmän.
Nyky-maailmassa toteutetaan Lipposen visiota siitä, että 80% suomalaisista on suorittanut korkeakoulututkinnon. Siinä saavat 1995 tai sitä aiemmin valmistuneet opisto-asteen käyneet olla ihmeissään, kun finninaamainen maisteri/AMK-inssi/AMK-tradenomi vie paikat, vaikkei niiden tieto/taito-taso pärjää läheskään vanhan tason Merkonomille/datanomille/Insinöörille. Mutta valitusten pelossa töihin ei voi ottaa merkonomia, kun tradenomi on hakijoiden joukossa. Vaikka merkonomi olisi kuinka fiksu ja taatusti parempi ko. toimeen.
Noita korkeasti koulutettuja pukataan joka putkesta, laatuun katsomatta. Niitä pursuaa mm. meillä jo toimistoapulaisen töihinkin asti, jotka perinteisesti ovat olleet merkantti/merkonomi - akselin töitä, nyt siis siihenkin vaaditaan käytännössä akateeminen koulutus.
5 v sitten oli helpompaa, valittiin sopiva tyyppi, ilman tutkinto-höpötyksiä ja yleensä homma toimi hienosti.
Toivottavasti et loukkaannu, mutta merkantilla ja siivoojalla ei ole valmiuksia hoitaa tuotantopäällikön virkaa. Olisikohan heille tullut erehdys, kun ottivat sinut toiselle kierrokselle?
Itse olen merkonomi ja nyt opiskelen insinööriksi ja "värvärille" on pakko sanoa, että kun vertaan merkonomitutkintoani ja insinööriopiskeluani, niin onhan ero huomattava: merkonomina vain raapaisin pintaa, kun nyt me menemme jo pintaa syvemmälle. Merkonomina työharjoitteluun kelpasi mikä tahansa homma (messuilla käynti, bingohalli, kaupan hyllyjen täyttäminen)kun nyt taas on pakko paneutua työharjoittelussa omaan alaansa.
Mielestäni merkonomit, merkantit ovat toimistotyöntekijöitä, kanslisteja.. Nykyiset tradenomithan vievät myös noita paikkoja, sillä heitä valmistuu kuin liukuhihnalta ja kohta heille käy kuin merkonomeille; ammatin arvostus laskee ja täytyy ottaa vastaan sitä työtä mitä saa (kuten kaupan kassa.).
Eipä mulla muuta.
eri mieltä tuon "tuota noin" nimimerkin kanssa,että työhön valittaisiin vain koulutuksen perusteella,päinvastoin katsokaa työpaikkailmoituksia ei niissä haeta edes tietyn koulutuksen saanutta vaan pätevää henkilöä.
Oma tapauksesi viittaa siihen,että alkuhaastattelussa meni jotakin pieleen tai sitten ko. henkilö oli jo päätöksensä tehnyt.Meillä on vajaat 1000 työntekijää ja aina uudet valitaan sopivuuden,ei koulutuksen perusteella (paitsi jos lain mukaan jonkun työtehtävän suorittaminen vaatii tietyn pätevyyden).Vähintään 3 eri henkilöä haastattelee hakijan ja sitten nämä kolme kokoontuu keskenään päättämään sopivamman.
Olet oikeassa: ei tutkinnoilla ole suurtakaan merkitystä työntekijää valittaessa kun haetaan sopivaa. Minulla on teknisesen alan opisto- ja AMK nimikkeet, mutta ne ovat olleet joskus jopa haittana haussa.
Minulle on työhönottotilanteessa sanottu, että minulla on hyvät tiedot ja minun kannattaisi mieluummin hakea jotain muuta itselleni sopivampaa hommaa....se on kuin oravanpyörä, josta ei pääse pois. Koulutettua ei oteta lapionvarteen ja aikuisena AMK:n jatko-opiskellut ei näytä olevan kilpailukykyinen nykyisessä työhönotossa silloin kun pyritään tositoimiin.
Tuo pitää paikkansa ainoastaan lapio hommissa. Mutta niihin töihin joihin vaaditaan esim. insinöörin pätevyys otetaan yleensä insinööri töihin ;-) Mun työpaikalla kaikki ovat insinöörejä tai DI:tä, ei tänne pääse töihin vaikka kuinka olisi näennäisesti sopiva. Kyllä se on koulutus mikä tuo sen "sopivuuden".
Ja tuossa keskustelun aloittajan tapauksessa missä siivoja haki Tuotantopäällikön (muistaakseni) hommiin oli kysymys siitä, että hakija oli siihen hommaan selkeästi epäpätevä.
Mutta tietenkin jos sinun työpaikallasi työtehtävät eivät ole kovin vaativia niin niihin voidaan ottaa töihin ns. kokemuksen kautta oppineen, siihen hommaan "pätevän" henkilön.
tyypillinen insinööri kun on luetun ymmärtäminen vähän hakusessa.Ei tietenkään kukaan muu voi insinöörin töitä tehdä,jos siihen vaaditaan insinöörin pätevyys,mutta esim henkilöstöpäällikkö
voi taas olla soveltuvuuden mukaan kuka tahansa.
Luetun ymmärtäminen... Samat sanat. Henkilöstöpäälliköksi taas ketään ei pitäisi ottaa ilman psykologian tms. tutkintoa. Tai voi tietenkin ottaa jos kyseessä on vaikka grilliketjun henkilöstöpäällikkö. Eikä kaikkia asioita opita kokemuksen kautta. Yritän sanoa että vähänkään vaativampiin töihin ei käytännössä kannata/voi ottaa henkilöä jolla ei ole tarpeellista koulutusta. Huom! Tarkoitan vaativampia töitä.
että vain koulutuksen perusteella.. Tarkoitin vain sitä, että onko siivooja-merkantilla tietoa tuotannonohjauksesta, ellei hän ole sitä jotenkin hankkinut; kurssien tai edellisten töiden kautta.?
En tiedä kuinka moni firma on valmis ottamaan tuotantopäälliköksi ihmisen jolla ei ole käytännön kokemusta ja/tai edes teoriapohjaa asiasta. Itse olen logistiikan merkonomi, eikä siltä pohjaltakaan lähdetä tuotantoa päälliköimään ilman käytännön kokemusta.
Nyt luen insinööriksi ja yksi pääaineistani on tuotannonohjaus..
suosittiin psykologisia testejä ja ns. "tiimi"työskentelyä.Nykyään ainakin suurimmissa työpaikoissa on nuo molemmat kadonneet miltei kokonaan.Olemme joskus itsekin käyttäneet kyseisiä menetelmiä erittäin huonoin kokemuksin.Luulisi sinunkin tajuavan jos insinööri edes olet,ettet saa sieltä koulusta kuin valtuutuksen tehdä jotain työtä,kaiken muun ja varsinkin ajan tasalla olevan tekniikan tai menetelmän joudut itse opiskelemaan tai kopioimaan jostakin.
Meillä esim.toimitusjohtajalla ei ole mitään alaan liittyvää koulutusta ja silti olemme 90-luvun puolestavälistä tähänpäivään uomen toiseksi nopeiten kasvanut yritys,jolla on tase erittäin hyvässä kunnossa.Ei johtajaksi lueta,siihen synnytään.(sama muuten sopii urheiluvalmennukseen)
Sulla on ihmeellinen hurmosmainen luottamus tutkintoihin ja koulutuksiin. Ei niillä välttämättä mitään pätevyyttä tai osaamista saa. Kaiken oppii kokemuksenkin kautta, ihan missä tahansa ammatissa.
Suoraan koulun penkiltä (oli sitten yliopisto, ammattikorkea tai mikä vaan korkeakoulu) tullut planttu ei varmasti ole yhtä pätevä kuin alalla jo pidempään ollut asiantuntija. Koulutodistukset ovat täysin yliarvostettuja paperinpalasia.
onkos nyt menty vähän aiheen ohi? Eihän tällä naisella ole edes kokemusta ko. työtä ajatellen. Kaikkihan ovat sitä mieltä (näköjään), että kokemus on parasta. Mutta jos ei sitä ole, niin eikö koulutus ole seuraavana listassa?
tutkinto teidän TJ:llä on?
Ei koulutuksella saa välttämättä pätevyyttä, oikein. Mutta koulutetulla on valmiudet oppia asioita, ei kouluttamatonta yksinkertaisesti enää oteta vaativiin työtehtäviin koska koulutettujakin on tarjolla.
Tuo väitteesi että kaiken oppii kokemuksen kautta on todella väärä luulo. Ilman koulutodistusta ei enää saa kunnon töitä ja se on ihan oikein. Vai yliarvostettuja paperin palasia... Miksiköhän kouluja on sitten ylipäätään perustettu!?! Miksei kaikki vaan kerätä kokemusta... Mieti nyt vähän, täytyyhän siellä työpaikalla olla ihmisiä jotka auttavat kouluttamattomia pyyhkimään oman leukapielensä ;-)
Tiimityöskentely ei ole ainakaan meidän firmasta kadonnut minnekään. Itseasiassa kaikista asioista keskustellaan yhdessä.
Toimitusjohtajasi on elänyt aikakaudella jolla koulutuksella ei ole ollut niin suurta merkitystä, nykyään kouluttamattoman on paljon vaikeampaa menestyä kuin ennen. Tekstistäsi voidaan päätellä että olet aika vanhanaikaisessa ja autoritäärisessä johtaja työympäristössä mukana. Hommat eivät enää nykypäivänä mene siten että suoraan peruskoulusta ryhdytään tekemään jotain muuta kuin varastohommia, ja varastostahan ei saa kokemusta mihinkään.
Luo vaan sitä ojaa ja ole onnellinen, jonkunhan sekin on tehtävä.
Hauskaa on se että ihmisellä nousee päähän tutkinnot, hauskaa on se että ihminen luulee olevansa muita parempi koska sillä on tutkinto, hauskaa on se että ihminen ei tajua olevansa typerä, hauskaa on se että ihmisen todellisuudentaju on kadonnut, hauskaa on se että ihmisellä jolla on tutkinto halveksuu niitä joilla ei ole tutkintoa. Että semmosta.
Niin, elämä on todella hauskaa. Tekstit voi lukea aivan kuinka haluaa ja tulkita ne kuinka haluaa. Sitten on hauskaa kirjoitella tänne tuollaisia Hauskaa on-viestejä.
Noilla teksteilläsi todistat,ettei insinöörivitsit ole tuulesta temmattuja...
...voi sille mitään että totuus provosoi. Sinä taidat olla onnellinen ja kuulua kohderyhmääni. No älkää ottako turhan vakavasti. Keskustelupalstoille kuuluu jonkinlaiset ylilyönnit, eihän näitä tekstejä kukaan jaksa lukea jos kaikkien mielipiteet ovat neutraaleja??
Jos ihan totta puhutaan niin yhteiskunta tarvitsee meitä jokaista, jokaiselle työlle on hyvä löytyä tekijänsä enkä halveksu heistä ketään.
Mutta siinä asiassa ainakin olen tosissani että nykypäivänä koulutusta tarvitaan entistä enemmän (työnhaussa) koska kansa on ehkä liiankin korkeasti koulutettua. Koulutuksen arvo laskee. Mutta onko se sitten hyvä vai huono asia, jokainen päättäköön itse. 90-luvun lamavuosien aikana minullakaan ei ollut töitä, siksi lähdin opiskelemaan. Onni onnettomuudessa.
Hauskaa, että on hauskaa..
Mutta asiaan. Ottaisitko itse töihin esim. sihteeriksi ihmisen, joka ei osaa käyttää tietokonetta? Tietokoneen ohjelmia voi tietysti opiskella itsenäisestikin, mutta yleensä se tapahtuu kursseilla tai osana omaa tutkintoa. Entäpä lääkärit, sairaanhoitajat, lentäjät..?
Onko se niin kummallista tajuta miksi siivooja-merkantti ei päässyt tuotantopäälliköksi (vai mikä se nyt oli)varsinkin kun hänellä ei ollut edes tarvittavaa työkokemusta?
Ei täällä kukaan varmasti luule, että pelkkä tutkinto riittää joka työhön, mutta jos sinulla on sopiva tutkinto plus kokemusta, eikö sinulla olisikin pullat kivasti uunissa?
Sihteeri otetaan ja on aina otettu ulkonäön perusteella...
Onhan se vähän noinkin ;). Itse olen nainen ja valitsisin toisin..
Toivottavasti kirjoitukseni pointti tuli kuitenkin perille, ettei takerruta yksityiekohtiin.
Setäni sihteeri on kyllä erittäin pätevä, mutta katselukelpoista hänestä ei saa sitten millään!!
Kyllä repesi kiva jutustelu tästä aiheesta. Mutta kyllä oma kokemukseni on, että ihminen itsessään on tärkeä, ei koulutus.
Ennenkuin reagoitte, lukekaa eteenpäin:
Etsin itse väkeä matkailualalle, tekemään tiettyjä projekteja. Hommissa vaaditaan nopeita hoksottimia, ennakkoluulottomuutta ja riskinottokykyä sekä omistautumista asialleen. Missähän koulussa näitä opetetaan? Jotkut etsivät maisteri-ekonomi-linjan ihmisiä, mutta kyllä olen huomannut, että persoona itsessään on tärkeä. Olen tehnyt suurehkon yrityksen (ei matkailualalla) markkinointipäälliköksi metsurin. Ja yritys on todella tyytyväinen.
Tottakai kouluttamattomuus on ongelma, ei sitä auta kieltää. Mutta kyllä aikuinen ihminen, joka todella paneutuu asiaan, omaksuu perusasiat kuukaudessa ja taatusti paremmin kuin murkkuikäisenä 4 vuodessa koulun penkillä. Ehkä omaksuminen on kapea-alaisempaa, "vain tarpeellisten tietojen omaksumista", mutta kyllä fakta on, että aina kun voin, katson ihmistä enemmän kuin papereita.
Olen myöskin rekrytoinut tuhansia ihmisiä eri työpaikkoihin ja juurikaan en enää koulutusta kysele,jollei sitten ole pakko.Koulutus voi olla jopa haitta,joka näkyy laiskuutena,innovatiivisyyden puutteena yms ns."avuttomuutena".Luulen tietäväni mitä yritystä tuo "työnantaja" edustaa ja siellä on sisäinen koulutus viety todella pitkälle.