miksi naisen rakkaus on ostettavissa

Ei se kaupungissa asuminenkaan aina autuaaksi tee. Sinkkuja taitaa olla eniten juuri kaupungeissa. Mikäs siinä jos ei taho. Mutta se välillä nyppii naisten osalta, että siitä omasta sinkkuudesta syytetään lähinnä miehiä. Mitäs asuvat siellä maalla (kaikki eivät asu), ja mitäs ovat niin huonoja ( kaikki eivät ole). Koska parempi yksin, kuin huonossa suhteessa... Ja kun sitä voimakkaasti jalat alta vievää tapausta ei tule vastaan / se ei vastaavasti anna juurikaan vastakaikua, ei tehdä asian eteen enää mitään. Koska miehet ovat sikoja, jotka asuvat maalla, ja peräkammarissa( Ei kaikki ole).

Missä vaiheessa iso osa miehistä on muka muutunut kasvavalle osalle naisista niin huonoiksi vaihtoehdoiksi, että ei kertakaikkiaan tahdota enää pariutua? Vai onko kyse nyt siitä, että kun niitä bacheloreja ei kaikille riitä, niin ollaan mieluummin ilman, ettei kaverit tai ihan itse nyt vaan pääse kuvittelemaan, että tuo on ns. tyytynyt tavikseen?

Hommahan olisi ihan selkeä, jos vain myönnettäisiin, että ei itse tahdo parisuhdetta tai ole siihen muuten kykeneväisiä. Eikä lykättäisi sitä syytä toisen sukupuolen niskoille. Koskee kyllä molempia sukupuolia, mutta enemmän tää tuntuu olevan naisten juttu. Miehille kelpaisi taviskin, kunhan se olisi valmis jakamaan sitä omaa elämäänsä miehen rinnalla. Moni vaan tuntuu kokevan senkin jotenkin hyökkäyksenä itsenäisyyttään vastaan.

Ja tää kaupungistuminenkin on vähän hassu ilmiö. Samaan hintaan mihin saisi syrjemmältä järvenrantatalon ja auton kaupan päälle, ostetaan 60m2 koppeja, ja ängetään ne tulevat muksut ylisuurin päivähoitoryhmiin ja jättimäisiin kouluihin. Ei välttämättä voi perustella järjellä noita valintoja sellaiselle ihmiselle, joka arvostaa omaa tilaa, luontoa, ulkoilu ja harrastusmahdollisuuksia (ilman ruuhkia) Mutta jokainen on toki vapaa valitsemaan elinpaikkansa miten haluaa. Itsekkin täällä ruuhkasuomessa asun. Töiden valuminen kaupunkien ympärille tuota aiheuttaa, mutta ei sekään kokonaan asiaa selitä.

citymiekkonen kirjoitti:

Ei se kaupungissa asuminenkaan aina autuaaksi tee. Sinkkuja taitaa olla eniten juuri kaupungeissa. Mikäs siinä jos ei taho. Mutta se välillä nyppii naisten osalta, että siitä omasta sinkkuudesta syytetään lähinnä miehiä. Mitäs asuvat siellä maalla (kaikki eivät asu), ja mitäs ovat niin huonoja ( kaikki eivät ole). Koska parempi yksin, kuin huonossa suhteessa... Ja kun sitä voimakkaasti jalat alta vievää tapausta ei tule vastaan / se ei vastaavasti anna juurikaan vastakaikua, ei tehdä asian eteen enää mitään. Koska miehet ovat sikoja, jotka asuvat maalla, ja peräkammarissa( Ei kaikki ole).

Missä vaiheessa iso osa miehistä on muka muutunut kasvavalle osalle naisista niin huonoiksi vaihtoehdoiksi, että ei kertakaikkiaan tahdota enää pariutua? Vai onko kyse nyt siitä, että kun niitä bacheloreja ei kaikille riitä, niin ollaan mieluummin ilman, ettei kaverit tai ihan itse nyt vaan pääse kuvittelemaan, että tuo on ns. tyytynyt tavikseen?

Hommahan olisi ihan selkeä, jos vain myönnettäisiin, että ei itse tahdo parisuhdetta tai ole siihen muuten kykeneväisiä. Eikä lykättäisi sitä syytä toisen sukupuolen niskoille. Koskee kyllä molempia sukupuolia, mutta enemmän tää tuntuu olevan naisten juttu. Miehille kelpaisi taviskin, kunhan se olisi valmis jakamaan sitä omaa elämäänsä miehen rinnalla. Moni vaan tuntuu kokevan senkin jotenkin hyökkäyksenä itsenäisyyttään vastaan.

Ja tää kaupungistuminenkin on vähän hassu ilmiö. Samaan hintaan mihin saisi syrjemmältä järvenrantatalon ja auton kaupan päälle, ostetaan 60m2 koppeja, ja ängetään ne tulevat muksut ylisuurin päivähoitoryhmiin ja jättimäisiin kouluihin. Ei välttämättä voi perustella järjellä noita valintoja sellaiselle ihmiselle, joka arvostaa omaa tilaa, luontoa, ulkoilu ja harrastusmahdollisuuksia (ilman ruuhkia) Mutta jokainen on toki vapaa valitsemaan elinpaikkansa miten haluaa. Itsekkin täällä ruuhkasuomessa asun. Töiden valuminen kaupunkien ympärille tuota aiheuttaa, mutta ei sekään kokonaan asiaa selitä.

Juuri tuollaisia naiset aina ovat.

UPDATE_11329528 kirjoitti:

Juuri tuollaisia naiset aina ovat.

Niin just. Kauheita sikoja... :D Mutta kuten sanoin. Homma toimii nykyisin molempiin suuntiin pitkälti yksilön ehdoilla. Ja tarkoitukseni ei ole nillittää, vaikka tämä nyt varmasti siltä tuntuukin.

citymiekkonen kirjoitti:

Ei se kaupungissa asuminenkaan aina autuaaksi tee. Sinkkuja taitaa olla eniten juuri kaupungeissa. Mikäs siinä jos ei taho. Mutta se välillä nyppii naisten osalta, että siitä omasta sinkkuudesta syytetään lähinnä miehiä. Mitäs asuvat siellä maalla (kaikki eivät asu), ja mitäs ovat niin huonoja ( kaikki eivät ole). Koska parempi yksin, kuin huonossa suhteessa... Ja kun sitä voimakkaasti jalat alta vievää tapausta ei tule vastaan / se ei vastaavasti anna juurikaan vastakaikua, ei tehdä asian eteen enää mitään. Koska miehet ovat sikoja, jotka asuvat maalla, ja peräkammarissa( Ei kaikki ole).

Missä vaiheessa iso osa miehistä on muka muutunut kasvavalle osalle naisista niin huonoiksi vaihtoehdoiksi, että ei kertakaikkiaan tahdota enää pariutua? Vai onko kyse nyt siitä, että kun niitä bacheloreja ei kaikille riitä, niin ollaan mieluummin ilman, ettei kaverit tai ihan itse nyt vaan pääse kuvittelemaan, että tuo on ns. tyytynyt tavikseen?

Hommahan olisi ihan selkeä, jos vain myönnettäisiin, että ei itse tahdo parisuhdetta tai ole siihen muuten kykeneväisiä. Eikä lykättäisi sitä syytä toisen sukupuolen niskoille. Koskee kyllä molempia sukupuolia, mutta enemmän tää tuntuu olevan naisten juttu. Miehille kelpaisi taviskin, kunhan se olisi valmis jakamaan sitä omaa elämäänsä miehen rinnalla. Moni vaan tuntuu kokevan senkin jotenkin hyökkäyksenä itsenäisyyttään vastaan.

Ja tää kaupungistuminenkin on vähän hassu ilmiö. Samaan hintaan mihin saisi syrjemmältä järvenrantatalon ja auton kaupan päälle, ostetaan 60m2 koppeja, ja ängetään ne tulevat muksut ylisuurin päivähoitoryhmiin ja jättimäisiin kouluihin. Ei välttämättä voi perustella järjellä noita valintoja sellaiselle ihmiselle, joka arvostaa omaa tilaa, luontoa, ulkoilu ja harrastusmahdollisuuksia (ilman ruuhkia) Mutta jokainen on toki vapaa valitsemaan elinpaikkansa miten haluaa. Itsekkin täällä ruuhkasuomessa asun. Töiden valuminen kaupunkien ympärille tuota aiheuttaa, mutta ei sekään kokonaan asiaa selitä.

Kun en ole mikään mystinen naiseuden oraakkeli, niin paha mennä sanomaan mitään naisista yleensä. Kummasti säkin kommentoit, että kelpaa nainen sillä ehdolla, että on valmis sopeutumaan miehen elämään. Oisko sama toisinkin päin? ;) Ja taviksisuus on just sitä mitä kellekin on, jokainen on oman elämänsä tavis.

citymiekkonen kirjoitti:

Ei se kaupungissa asuminenkaan aina autuaaksi tee. Sinkkuja taitaa olla eniten juuri kaupungeissa. Mikäs siinä jos ei taho. Mutta se välillä nyppii naisten osalta, että siitä omasta sinkkuudesta syytetään lähinnä miehiä. Mitäs asuvat siellä maalla (kaikki eivät asu), ja mitäs ovat niin huonoja ( kaikki eivät ole). Koska parempi yksin, kuin huonossa suhteessa... Ja kun sitä voimakkaasti jalat alta vievää tapausta ei tule vastaan / se ei vastaavasti anna juurikaan vastakaikua, ei tehdä asian eteen enää mitään. Koska miehet ovat sikoja, jotka asuvat maalla, ja peräkammarissa( Ei kaikki ole).

Missä vaiheessa iso osa miehistä on muka muutunut kasvavalle osalle naisista niin huonoiksi vaihtoehdoiksi, että ei kertakaikkiaan tahdota enää pariutua? Vai onko kyse nyt siitä, että kun niitä bacheloreja ei kaikille riitä, niin ollaan mieluummin ilman, ettei kaverit tai ihan itse nyt vaan pääse kuvittelemaan, että tuo on ns. tyytynyt tavikseen?

Hommahan olisi ihan selkeä, jos vain myönnettäisiin, että ei itse tahdo parisuhdetta tai ole siihen muuten kykeneväisiä. Eikä lykättäisi sitä syytä toisen sukupuolen niskoille. Koskee kyllä molempia sukupuolia, mutta enemmän tää tuntuu olevan naisten juttu. Miehille kelpaisi taviskin, kunhan se olisi valmis jakamaan sitä omaa elämäänsä miehen rinnalla. Moni vaan tuntuu kokevan senkin jotenkin hyökkäyksenä itsenäisyyttään vastaan.

Ja tää kaupungistuminenkin on vähän hassu ilmiö. Samaan hintaan mihin saisi syrjemmältä järvenrantatalon ja auton kaupan päälle, ostetaan 60m2 koppeja, ja ängetään ne tulevat muksut ylisuurin päivähoitoryhmiin ja jättimäisiin kouluihin. Ei välttämättä voi perustella järjellä noita valintoja sellaiselle ihmiselle, joka arvostaa omaa tilaa, luontoa, ulkoilu ja harrastusmahdollisuuksia (ilman ruuhkia) Mutta jokainen on toki vapaa valitsemaan elinpaikkansa miten haluaa. Itsekkin täällä ruuhkasuomessa asun. Töiden valuminen kaupunkien ympärille tuota aiheuttaa, mutta ei sekään kokonaan asiaa selitä.

"Missä vaiheessa iso osa miehistä on muka muutunut kasvavalle osalle naisista niin huonoiksi vaihtoehdoiksi, että ei kertakaikkiaan tahdota enää pariutua?"

Tämä se onkin hyvä kysymys, ei ole tullut koskaan mieleen etteikö se hyvä vaihtoehto jostain löydy. Ehkä siksi, etten ole kovin kranttu (vaikka kaikkea en siedäkään) ja siksi että maailmassa on niin valtavasti ihmisiä. Aina ei löydy kotinurkilta. Vasta sinkkupalstalla tämä ajatus on tullut itsellekin mieleen, että tosiaan voisi olla tulevaisuudessa mahdotonta löytää miestä (jos sinkkuuntuisi). Tuntuu olevan niin kovin vaikeaa moni asia, joita ennen ei vaikeina pidetty. :)

Ihmiset tuntuu olevan jotenkin hankalia nykyään. Kauhean vaativia ja pikkutarkkoja. Kilpailuhenkisiä jopa keskinäisissä suhteissa kumppaninsa kanssa. Outoa.

Bi-nainen kirjoitti:

Kun en ole mikään mystinen naiseuden oraakkeli, niin paha mennä sanomaan mitään naisista yleensä. Kummasti säkin kommentoit, että kelpaa nainen sillä ehdolla, että on valmis sopeutumaan miehen elämään. Oisko sama toisinkin päin? ;) Ja taviksisuus on just sitä mitä kellekin on, jokainen on oman elämänsä tavis.

Olisi sama toisinkin päin. Itsekkin naisen perässä olen muuttanut kerran. Ei ongelmaa. Mutta jos tahtoa ei ole, niin tie nousee nykyään helposti pystyyn kaikista asioista, jotka ei omaan muottiin sovi. Ja tuohon tavishommaan... No tottakai. Jokainen määrittelee taviksen tavallaan, mutta nykyisen sähköisen deittailun aikana ei tavisukolle ole enää oikein kysyntää. Tai livenä ehkä paremmin, mutta samaa rusinat pullasta meininkiä on havaittavissa silloinkin.

Eipä tunteita tai kiintymystä pysty hankkimaan myöskään rakastamalla toista, sitoutumalla häneen ja tekemällä kaiken ns. oikein.

Kysy vaikka exältäni.

Ainoa todellinen ja pysyvä rakkaus ja kiintymys on se mitä itse kokee jos sitä pystyy ja valitsee kokea. Jos rahalla hankkii itselleen affektioidensa kohteen, niin eikö siinä silloin saa itse kokea niitä juttuja mitä haluaa?

Ihastuminen voi perustua, rakkaus vaatii myös henkisen yhteyden ja yhteenkuuluvuuden tunteen. :)

Miehen status ja resurssit ovat kemiaa naisille.

raha-on-kemia kirjoitti:

Miehen status ja resurssit ovat kemiaa naisille.

Ihan sama vaikkei olisi penniäkään rahaa, mutta sähköyhtiö, vakuutusyhtiöt, kauppias ruokakaupassa, pankki yms. laskuttavat tahot ei välttis ilahdu kun ei saa rahojaan pois. :)

Mihinkään muuhunhan sitä rahaa ei tarvita, kun kustannuksiin joita elämästä tulee. Harvalla ne mitään ihmeellisiä memoja on ellei ole shoppailija ja materialisti, joka tykkää ostella jatkuvasti jotain krääsää ollakseen onnellinen.

No moni ihminen ei osaa rakastaa muutenkaan kuin vain pienellä r:llä.... ;P