Minä alan viimein elää, huomisaamusta lähtien. Viimeinen merkki siitä, että elän aivan liikaa menneisyydessä oli se, että exäni on viimein löytänyt uuden Sen Oikean minun jälkeeni. Erosimme puolitoista vuotta sitten, ja minä olen koko ajan kaivannut häntä.. Koko ajan vähemmän, mutta siltikin.
Minä en enää tosiaankaan halua murehtia häntä, vaan aion huomisaamusta asti elää ja nauraa itselleni. Elämä ei ole murehtimisen arvoista, ja itselle nauraminen on yksi tärkeimmistä elämänohjeista.. Minä aion löytää uuden suuren rakkauden - kuten olen ehkä jo tehnytkin - enkä anna menneisyyteni enää estää minua mitenkään.. Aion musertaa kaikki turhat estoni ja tunteeni, jotka minua niin ahkerasti yrittävät estää. Minä aion valloittaa lopullisesti ihastukseni ja nauttia täysillä uudesta ihmissuhteesta!
Tällaista tänään, hyvää ötyä! =D
Minä en enää tosiaankaan halua murehtia häntä, vaan aion huomisaamusta asti elää ja nauraa itselleni. Elämä ei ole murehtimisen arvoista, ja itselle nauraminen on yksi tärkeimmistä elämänohjeista.. Minä aion löytää uuden suuren rakkauden - kuten olen ehkä jo tehnytkin - enkä anna menneisyyteni enää estää minua mitenkään.. Aion musertaa kaikki turhat estoni ja tunteeni, jotka minua niin ahkerasti yrittävät estää. Minä aion valloittaa lopullisesti ihastukseni ja nauttia täysillä uudesta ihmissuhteesta!
Tällaista tänään, hyvää ötyä! =D
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ah, tämä viesti antaa toivoa! Olen suurinpiirtein samanlaisessa elämäntilanteessa, vaikkakin olen päässyt eksästäni yli jo jonkin aikaa sitten.. Minäkin yritän elää aamusta asti täysillä enkä enää jarrutele! Tnx! :)