Miksi Jyväskylän Kirin pelaajat eivät harjoittele?

Viime peli Tampereella Sotkamon Jymyä vastaan oli jotain aivan muuta, mihin kiriläisten olen tänä kesänä pystyvän. Joukkuetta oli kyllä hieman muutettu, mutta nyt peli kulki ihan eri tavalla. Itse seurasin peliä bitti -lähetyksen kautta, se on muuten tosi hieno systeemi. Voittoa ei tullut, mutta jaksovoitto oli lähellä ja Jymykin jäi vain kahteen pisteeseen. Se oli kerrassaan lähes täydellinen suoritus verrattua aikaisemipiin räpeltämisiin. Nyt varmaan jokainen teki parhaansa, ennen lyöntiä jo mietti, mihin pallon iskee jne. Samaa rataan vaan, niin hyvä kausi vielä tästäkin tulee!

En ihmettele yhtään, että pelinjohtaja Petri Kaijansinkko sanoi sopimuksensa irti. Hänellä ei paljon ollut tehtävissä, kun pelaajat ovat vätyksiä eivätkä pelaa tosissaan. Muuten ei ole ymmärrettävissä, miten Kempeleen Kiriä vastaan ensimmäisellä 6-6 päättyneellä jaksolla annetaan vastustajalle viisi juoksua ilmaiseksi. Tämä tapahtui huonoilla heitoilla, pallojen pudottamisilla ja muilla ajatteelmattomuuksilla. Turhaa joku seisoo lakan varressa, jos joukkue antaa vastustajalle avaimet voittoon. Myös oma lyöntipeli on surkeaa. Nykyisellä taidolla ei toisella lyönnillä kannata lyödä rajaan, koska nykytaidoilla suurin todennäköisyys on tuloksena laiton lyönti ja seuraavalla pitäisi vaihtaa vasta pesältä palaamassa oleva juoksija. Näpytkin ovat niin onnettomia, että tänä kesänä niitä ei enää kannattaisi käyttää. Joko lukkari tai etukenttä napsii ne armotta, jos lyönti onkin sattumalta osunut rajojen sisään.
Tänään on vastassa Vimpelin Veto. Siinä ei kannata haaveila edes jaksovoitosta. Tavoitteeksi kannattaakin asettaa juoksun saaminen kummallakin jaksolla. Se olisi jo jotain nykyiselle Kirille. Täytyy ottaa realistinen asenne peliin. Ensi vuonna on todennäköisesti helpompaa, onhan vastustajat sarjaporrasta alempaa. Tuudittautua ei kuitenkaan kannata ajatella nopeaa nousua, sillä sielläkin on tosissaan yrittäviä joukkueita!

Olipahan taas tänään varsinainen lahjoitusten ilta, kun oli pesäpallo-ottelu Kiri-ViVe. Ennakkoon veikattuna Kirillä ei ollut mitään saumoja pisteisiin. Mutta pelissä Kiri osoitti vuoroparin verran kummassakin jaksossa, että sillä olisi ollut mahdollisuus, MUTTA MUTTA MUTTA! Karmeat ulkopelivirheet kostautuivat taas Kirin tuhoksi. Ei Vimpeliä vastaan riitä, että pelaa yhden sisävuoron hyvin ja sitten ulkopelissä toheloidaan aivan päättömästi. Esimerkiksi takakentälle suuntautunut lyönti olisi ollut otettavissa, kolme kiriläistä ryntää palloa hakemaan samaan aikaan ja pallo livahtaa kaikkien välistä maisemaan. Taisi tulla kerralla neljä juoksua aivan ilmaiseksi ja vielä tuplajuoksulle mahdollisuus, joka muistini mukaan toteutui. Aivan selvissä palotilanteissa heitetään lukkarista ohi tai mietitään, mihin suuntaan heitetään ja annetaan vastustajan edetä pesävälit. Miksei jo ensimmäisellä jaksolla ulkopelaajat huuda kovaan ääneen "minä otan". Tämä on toistuva vika, niin miksei pelinjohtaja voi muistuttaa aina viisi kertaa vuoroparin sisällä, huutakaa ja kovaa. Asenne oli kerta kaikkiaan muuta kuin voittamista haluavan joukkueen esiintymistä. Ensimmäisellä jaksolla niinkin kokenut pelaaja kuin Pasi Rajala lyö löysän kopin ja niittaa näin kolmannen palon ja kaikkien haavat. Eikö isä Ossi ole kertonut, että maihin on lyötävä. No totuuden nimessä ei peli tähän ratkennut ja varmaan Pasikin yritti jotaiun muuta, vaan ei osannut. Kyllä ulkokenttä vuoti joka suunnasta. En ole muuten toista niin velttoa pelaajaa nähnyt kuin Miikka Matikka on. Ulkopelivuoron alkaessa mies laahustaa omaan nurkkaansa. Jos hän olisi hyvä pelaaja, kuten on joskus ollut, hän vosi perustella diivan elkeitä, mutta nykyinen Matikka joutaisi jo sivuun. Sama tietysti koskee monia muitakin eikä vain koppareita, vaan mistä nyt kiri toiset pelaajat saa kesken kauden. Vai eikö Jyväskylässä enää voi ollakaan kuin rupusakkia. Lopussa oli vielä hauska juttu, kun Vimpelillä oli kahden palon tilanteessa etupesät täynnä, lukkarin puuhaillessa omia, kakkosella ollut etenijä kärkkyi kentän puoliväliin ja juoski siitä kenenkään yrittämättä polttaa kolmoselle. Ja sitten vielä pian kotiin etukentän hölmöillessä lyönnin jälkeen pallon kanssa. Siinä oli oiva esimerkki, miten juoksuja tehdään aivan tyhjästä Kirin ulkokentää halveksien. Ulkokenttä on niin huono, että välillä tulee jo mieleen, minkä takia pelaajat käyttävät räpylää? Ei siitä näytä olevan mitään hyötyä! Surkeaa on. Pelinjohtajakin nukkui ensimmäisen jakson lopussa eikä suorittanut pelaajavaihdoksia saadakseen edullisemman lyötiaseman. Valitettavasti Jyväskylässä ei Pete Kaijansinkon jälkeen ole pelinjohtajaa, joitain viuhkanheiluttajia kylläkin.

Oletko kuullut sanontaa, vain lahjattomat..................