Sanoin eilen miehelleni, että olen rakastanut toista jo 6 vuotta ja etten rakasta häntä. Ensin oli normaali raivo-reaktio. Sitten muutaman tunnin päästä hän tuli halailemaan humalassa ja sanoi, että rakastaa minua, entä sinä? Hän piti käsiään kurkullani valmiina, jos vastaisin "väärin". En uskaltanut sanoa mitään. Täytyi taas antaa periksi, kun hän väkisellä haluaa minut pitää.Miten ihmeessä saan hänet tajuamaan, etten rakasta enää, kun hän ei suostu uskomaan. Haukkuu lapseksi ja sanoo vain, että höpö höpö! Tunnen itseni täysin aliarvostetuksi ja henkisesti lannistetuksi. Hän ei kuuntele minua, eikä arvosta aikuisena. Tuntuu, että voisi jo tappaa itseni tai hänet! Meillä on lapsiakin. He varmaan kärsivät tilanteesta. Pitäisikö minun "pakottaa" itseni rakastamaan häntä? Auttakaa!
Mitä ihmettä teen?
Avioero
81080
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pakkaat kassisi ja lapsesi, hakeudutte lähimpään turvakotiin. Kenelläkään ei ole sellaista valtaa, että voi pakottaa elämään toisen kanssa. Turvakotiin miehesi ei pääse ja siellä henkilökunta osaa auttaa sinut ja lapsesi eteenpäin. Kaikki järjestyy mutta sinun täytyy laittaa asiat pyörimään, ei ne itsekseen hoidu.
Tuntuu typerältä lähteä turvakotiin, kun mies ei ole vielä hakannut tai tehnyt mitään vaarallista...
järjestelee asiat oikein. Miehesi ei halua tiedostaa todellista tilannetta, eikä hyväksyä eroa. Miehesi ei oikeasti ole tyytyväinen, mutta haluaa säilyttää kulissin. Hän ei kykyne muutoksiin, ei usko kestävänsä sitä.
Hän fyysisesti vahvempana haluaa alistaa sinut samaan henkiseen heikkouteen. Toiset ihmiset käyttäytyvät väkivaltaisesti, koska eivät kestä häviötään, eivät halua muidenkaan näkevän sitä.
Miehesi käytös on sairasta, ei asioita noin hoideta.
Sinä olet puhunut asiasta, mutta miehesi ei halua uskoa. Miehesi pakottaa ajatuksiaan sinulle.
Yksin et tästä selviä. Tarvitset ystävien ja sen toisen miehen apua. Yhdessä voitte onnistua, mutta yksin se on liian vaarallista. Pitäkää palaveri jossa on läheisiä luottohenkilöitä mukana. Varmista, että paikalla on henkilöitä jotka pystyvät tarvittaessa taltuttamaan miehesi jos hän sekoaa. Älä jää sen jälkeen enää koskaan miehesi kanssa kahden. Jos haluat erota niin eroa.
Jos olet rakastanut toista jo pitkään, niin varmista sen toisen tuntemukset myös sinua kohtaan.
Onko hänestä sinulle tukihenkilöksi, onko hän oikeasti valmis auttamaan sinua.
Haluan asua lasteni kanssa vain yksin. En todellakaan vie heitä suoraan toisen miehen luokse. Haluan vain lopettaa tämän sairaan elämän.
Oliko sun mies aina sellainen väkivaltainen hirviö vai menikö hän sekaisin vasta kun kerroit, että *yllätys, yllätys* olet rakastanut toista jo 6v.(?)
Itse kirjoitit, että mies ei hakannut eikä tehnyt mitään sellaista. Eli tämä oli eka kerta. (ja olet vieläkin hengissä vai mitä)
Kukaan ei ole täydellinen ja joskus ihan rauhalliset mukavat ihmiset toimii tyhmästi kun tapahtuu jotain kauheata.
Minusta miehen kuuluu saada pitää lapset ja unohtaa sut. Olet valehdellut hänelle jo 6v ja hän uskoi, että rakastat häntä. Edessä on vain suru ja tuska.
>Haluan vain lopettaa tämän sairaan elämän.
Aivan oikein. Valehteleminen on sairasta, eikä se ole sun miehen syytä ...
hei oletko sä pitänny jonkin näköstä sala seuraa 6 vuotta??kuinka kauvann sä oltt ollu tänn sunn joss voin sanoa oman miehen kanssa yhessä luulenn että monta voutta..luulen että hann jo tietää että rakastat jotai muuta ihmistä..ja voin oletaa että han juo useammin ihan senn takija koska se rakastaa sua paljon eikä halua kuulla totuutta.. siinä kärsii hänn yhtä paljon kun sinä...hmm ett voi pakotaa itsejäsi rakastamaa semmoista ihmistä joss sulla onn kokonaa tunteet palannu häntä vastaa...sinun onn tehtävä asijalle jotain muuten siinä kärsii kumpikin josskus onn katotava totuutta silmiin..joss ett uskalla jutella hänen kanssa silmätyksin niistä asijoista... niin mene jonnekin sinun kaverin luo ja soita hänelle ja sanot sille että senn takija sä puhutt nää asijatt puhelimen kautta koska ett uskalla puhua nenätt nenäkäin ja sanott senn tilanteen hänelle kun hän kysy että rakastatko häntä niin vastasitt mitä hänn halus kuulla... elikä puhelimen kautta onn paras ratkoa asijatt...mulla ois paljon kysymistä sulta... mutta toivotavasti tästä saat jotain... muista sinun miehesi rakastaa sua ja tietää että sinä ett senn takija hän käytääntyy oudosti .. luulisin:)....se ei halua menetää sua....ok hyvää uutta vuotta..
Saimme puhuttua asioita selviksi. Toiseen mieheen rakastuminen on ollut minulle vain pakoa ja fantasiaa, jotta olisin jaksanut eteenpäin. En tunne enää niin. Tajuan nyt, että haluan vain eron nykyisestäni. Olen vain kätkenyt tunteeni pelon takia. Sovimme asumuserosta ja hän oli ensin samaa mieltä. Mutta eilen tuli takapakkia, kun hän vain intti, että rakastan kuitenkin häntä ja olen vain "sekaisin"? Se loukkaa paljon, kun hän ei usko ja kuuntele. Aion pitää pääni ja jatkaa asumuserosta puhumista. Toivottavasti hän muuttaa jo tänään!
hei se onn hyvä että oletten keskustellut koska se autaa paljon asijaa mutta luulen että hänn ei halua lupua susta .... onko sulla mitää vaatimuksija siltä että teidän välitt tulis yhtään paremmas... koska joku syy onn aina silloin kun tunteet palaa toista kotaa juoko hänn va mitä??ok näkemiin tältä kertaa sinun ystäväsi minä:::