Työntekijälle henkistä ja käytännön suojelua

Työtä haettaessa kerrottiin tehtävästä ja että tarvittaessa näin alkuun olisi apuna muualla. Tuosta muualla olosta tuli pariksi kuukaudeksi, melkeinpä puoleksi vuodeksi pääsääntöistä, kun toiminnan alussa oli omat haasteensa. Jossain vaiheessa työntekijä kyseli, missä vaiheessa voi omia töitään tehdä, ja ensin ei niihin ollut tarvetta ja sitten kerrottiin, että nyt olisi niitäkin hyvä tehdä, mutta edelleen muut tehtävät veivät aikaa niin, että omien tehtävien perehtymiseen ei oikein kunnollisesti aikaa ollut. Samaan aikaan tunnelma muutenkin kiristyi , kun toiminta takkuili. Työntekijä sairastui, palasi sitten töihin ja työnantaja oli vastassa varoituksen kanssa. Kun ei ollut niitä omia töitä tehnyt siinä määrin kun piti. Missään vaiheessa ei esimies ollut kysellyt vointia. Tällaisia tilanteita lie muuallakin. Ihmisyys on unohdettu. Näissä tilanteissa työntekijä on heikossa asemassa. Ihminen ensinnäkin yllättyy ja typertyneenä ei osaa puolustautua. Kyseessä ei ole työtävieroksuva työntekijä, vaan tehnyt kuten käsketty. Ei voi kuin itkeä.