Olen tapaillut yli vuoden miestä. Eteneminen on ollut omasta mielestäni hidasta.. mutta aika pian totuin siihen että toista on turha hoputtaa. Suhteessamme oli aiemmin jonkin verran kärnää kun olemme kovin erilaisia emmekä aina ymmärtäneet toisiamme. Nyt voin kuitenkin jo tunnustaa että suhteemme on kasvanut tämän vuoden puolella niin paljon luottamuksen ja vahvistuneiden tunteiden myötä että olen onnellisempi kuin koskaan.
Mieskin on alkanut olemaan aloitteellinen ja avulias, on kiinnostunut paljon enemmän minun ja lapseni asioista, kyselee ja viettää aikaa paljon kanssamme. Aiemmin toivoin usein enemmän yhteistä aikaa.
En halua puhua ja pilata tätä hetkeä murehtimalla tulevaisuutta. Se kuitenkin aika ajoin pyörii mielessäni. Olen ollut jo pitkään rakastunut, hänelle se on ehkä vasta tulossa? Kuvittelen meille yhteistä tulevaisuutta mutta siihen on paljon vielä matkaa. Yhteisellä tulevaisuudella tarkoitan sitä että muuttaisimme joskus yhteen jne..
Johtuen kuitenkin hänen hyvin itsenäisestä elämäntyylistä ja matkustelusta.. en tiedä tuleeko hän olemaan valmis siihen vielä pitkään aikaan.
Mistä voin siis tietää? Odotan edelleen yhteisät ulkomaanmatkaamme josta on ollut puhetta puoli vuotta mutta vieläkään sitä ei ole tapahtunut vaikka esteitä ei ole. Ja emme vietä aikaa koko ajan yhdessä vaan molemmilla on vähän oma elämä ja haluaisin ehkä kuten kuka tahansa seurusteleva ihminen että nämä kaksi elämää yhdistyisivät. Emme siis vietä aikaa perheidemme kanssa tai kutsu toista aveciksi häihin yms..nämä on vain esimerkkejä mutta näin se on. Olen kutsunut häntä grillailemaan kavereideni kanssa, pikkujouluihin yms yms.. mutta ei hän tule. En tiedä onko se sitä että ei ole valmis tapaamaan näitä ihmisiä vai mistä kiikastaa..
Me emme ole ehkä ihan tavallisin pariskunta jotka kietoutuvat toisiinsa ja unohtavat muun maailman. Minulla on haastava työ ja lapsi mutta en panisi pahakseni jos suhteemme syvenisi.
Mieskin on alkanut olemaan aloitteellinen ja avulias, on kiinnostunut paljon enemmän minun ja lapseni asioista, kyselee ja viettää aikaa paljon kanssamme. Aiemmin toivoin usein enemmän yhteistä aikaa.
En halua puhua ja pilata tätä hetkeä murehtimalla tulevaisuutta. Se kuitenkin aika ajoin pyörii mielessäni. Olen ollut jo pitkään rakastunut, hänelle se on ehkä vasta tulossa? Kuvittelen meille yhteistä tulevaisuutta mutta siihen on paljon vielä matkaa. Yhteisellä tulevaisuudella tarkoitan sitä että muuttaisimme joskus yhteen jne..
Johtuen kuitenkin hänen hyvin itsenäisestä elämäntyylistä ja matkustelusta.. en tiedä tuleeko hän olemaan valmis siihen vielä pitkään aikaan.
Mistä voin siis tietää? Odotan edelleen yhteisät ulkomaanmatkaamme josta on ollut puhetta puoli vuotta mutta vieläkään sitä ei ole tapahtunut vaikka esteitä ei ole. Ja emme vietä aikaa koko ajan yhdessä vaan molemmilla on vähän oma elämä ja haluaisin ehkä kuten kuka tahansa seurusteleva ihminen että nämä kaksi elämää yhdistyisivät. Emme siis vietä aikaa perheidemme kanssa tai kutsu toista aveciksi häihin yms..nämä on vain esimerkkejä mutta näin se on. Olen kutsunut häntä grillailemaan kavereideni kanssa, pikkujouluihin yms yms.. mutta ei hän tule. En tiedä onko se sitä että ei ole valmis tapaamaan näitä ihmisiä vai mistä kiikastaa..
Me emme ole ehkä ihan tavallisin pariskunta jotka kietoutuvat toisiinsa ja unohtavat muun maailman. Minulla on haastava työ ja lapsi mutta en panisi pahakseni jos suhteemme syvenisi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ilmeisesti mies ei halua muuttaa elämäntyyliään, vaan haluaa, että on naisystävä, mut kammoksuu sitoutumista, siitä kertoo se, ettei halua teidän esiintyvän nk. parina hänen ja sinun ystävien ja sukulaisten kanssa. Miten kauan se riittää sinulle? Asia kannattaisi ottaa keskusteluun, miten hän näkee nämä asiat. Jos et tässä vaiheessa vielä "uskalla" ottaa asiaa puheeksi, anna ajan kulua ja katso mihin se suhde etenee. Ilmeisesti sinulle tulee jossain vaiheessa tarve ottaa asia esille, mutta mieti itseksesi, että miten otat asian vastaan, ellei mies ole halukas muuttamaan elämäänsä ja oletko valmis elämään ns. miehen ehdoilla.