Ihan lyhyesti tilanne on sellainen että vanhempani ovat romahtaneet niin että heidän elämänsä ja parisuhde vaikuttaa lapsien hyvinvointiin jopa niin että aikuiset lapset nukkuvat välillä yöt huonosti miettien mitä heille käy. Terveydestä ei ole kysymys vaan siitä että he eivät kykene avoimesti keskustelemaan yhdessä asioista jotka voivat johtaa vakaviin seurauksiin. Fyysistä väkivaltaa ei ole. He ovat hyvin uskonnollisia ja itse näen heidän ongelmien johtuvan siitä ettei he ole rakentaneet itseään ja parisuhdettaan vaan menneet elämänsä silmät sokeana kohti taivaspaikkaa.
Itse ja sisareni on asioista puhunut suoraan heille. Emme ole olleet välinpitämättömiä. Viimeisen vuoden aikana olen heidän käytöksensä johdosta etääntynyt heistä koska en tunne että minua kuunnellaan eikä sanomisia oteta tosissaan vaikka olen varoittanut suoraan että tässä käy vielä huonosti jos ette muutu. He eivät näe sitä kuilua mikä heidän ja lasten välille muodostuu syvemmäksi koko ajan.
Olenko väärässä kun ajattelen että vanhempien parisuhde ei saisi ikinä vaikuttaa lapsiin tällä tavalla ja loppu on heidän vastuulla kävi miten kävi? En halua viettää aikaa heidän kanssa koska alan voimaan henkisesti niin pahoin.
Itse ja sisareni on asioista puhunut suoraan heille. Emme ole olleet välinpitämättömiä. Viimeisen vuoden aikana olen heidän käytöksensä johdosta etääntynyt heistä koska en tunne että minua kuunnellaan eikä sanomisia oteta tosissaan vaikka olen varoittanut suoraan että tässä käy vielä huonosti jos ette muutu. He eivät näe sitä kuilua mikä heidän ja lasten välille muodostuu syvemmäksi koko ajan.
Olenko väärässä kun ajattelen että vanhempien parisuhde ei saisi ikinä vaikuttaa lapsiin tällä tavalla ja loppu on heidän vastuulla kävi miten kävi? En halua viettää aikaa heidän kanssa koska alan voimaan henkisesti niin pahoin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vanhempiaan lienee kovin vaikea opettaa. Ehdotan, että keskityt kehittämään oman elämäsi suuntaa. Et ehkä voi olla välinpitämätön vanhempiesi suhteen, mutta älä anna heidän ongelmiensa vaikuttaa omaan tulevaisuuteesi. Arvostettavaa on, että välität.
Parisuhde rakennetaan vahvalle pohjalle sen vuoksi kun elämässä tulee hetkiä jolloin toinen "romahtaa" niin toinen nostaa hänet takaisin jaloilleen. Jos pohjaa ei ole rakennettu lopputulos molempien romahtaminen. Lasten ei kuulu korjata vanhempiensa parisuhdetta. Uskonnolliset ihmiset keskittyvät kuoleman jälkeiseen elämään jolloin itsensä rakentaminen jää toissijaiseksi.
Jos sinua ei kuunnella et voi tehdä muuta. Et ole ainoa jonka perheessä vanhemmat aiheuttavat koko perheen hajoamisen. Oma elämä on ainoa mitä voit elää.
Olen samaa mieltä kahden edellisen kirjoittajan kanssa. Lapset eivät juuri voi vaikuttaa vanhempiensa elämään. Eivätkä vanhemmatkaan juuri aikuisten lastensa valintoihin. Niinpä asia ei murehtimalla parane.
Niin kauan kun kyse ei ole mistään vakavammasta kuten väkivallasta, ei mielestäni toisten ihmisten parisuhteeseen tule puuttua.On sitten kyse vanhemmista, sisaruksista, kavereista yms. Kyse on aina kuitenkin kahden ihmisen välisestä asiasta ja eikä kolmas osapuoli voi ymmärtää tilannetta niin syvällisesti kuin pitäisi.Näin ollen sotkee vain kuvioita.
Itse en siis ainakaan sekaantuisi vanhmpiesi suhteeseen vain koittaisin pitää yllä lapsi-vanhemmuus suhdetta.Se että jos suhde menee todella tiukoille ja esim. eroavat, niin sitten niin. Tuolloin molempien on parempi lähteä omaan suuntaan ja saa tehdä asiat omalla tavallaan.