Olin ns.kakkonen yli vuoden ajan. Suhteen alussa sain käsityksen että mies asuu vaimon kanssa lähinnä käytännön asioiden ja lasten takia ja kun ei nyt kummempaa "sutinaa" ole kummallakaan ollut. Hölmönä uskoin mutta pikkuhiljaa alkoi totuus valkenemaan.. yritin suhteen katkaista useaan otteeseen mutta aina mies sai ruinattua takaisin todistelemalla rakkauttaan ja vakuuttelemalla että kyse on vaan lapsista ettei voi lähteä, muuten kyseessä täysin "kämppissuhde", jopa vaimo olisi minusta tietoinen, joskaan ei nimeltä. Jollain tapaa tähän uskoinkin koska mies oli luonani todella paljon, vähintään joka toinen viikonloppu ja usein jopa viikon kerrallaan jos oli töistä lomaa/sairaslomalla. Ajattelin ettei kukaan vaimo niin hölmö ole että kuvittelee miehen olevan "kavereiden" luona tuollaisia aikoja, varsinkin kun tyypillä ei juurikaan kavereita edes ole..
Mies myös oli tekemisissä omien kavereideni sekä sukulaisten kanssa ja tapasin miehen lapsetkin muutamaan otteeseen.
No, tulipa tilanne että vaimo oli facebookissa päätynyt sivulleni ja joistain päivityksistä ymmärtänyt mitä on meneillään ja kotona nousi armoton meteli. Ilmeisesti kaikki tuli siis kuitenkin yllätyksenä. Ihmettelin asiaa miehelle etteikö peli sittenkään ollut selvä, suoraa myöntävää vastausta en koskaan saanut kuten en vastauksia muutenkaan. Vaimo uhkaili erolla (kuten oli tehnyt jo aiemminkin) ja mies oli "kotiarestissa" eikä uskaltanut luokseni tulla, ohimennen tavattiin kyllä pikaisesti. Tein päätöksen että mulle riittää, en ala vierestä katsomaan suhteen korjailua vaan alan elää omaa elämääni. Mies jatkoi (ja jatkaa) silti edelleen vannomista että minä olen se ainut jota rakastaa ja että jatketaan kyllä kunhan tilanne rauhoittuu. Siinäpä kokeilee sitten, mä en oo enää vedätettävissä.. kivuliasta ja tuskaista eron tekeminen on silti ollut koska tunteita on ehtinyt tulla jo paljon.. vaikka näin jälkiviisaana ajatellen, olis pitänyt tajuta jo PALJON aiemmin hypätä pois kelkasta kun tiedän että näitä sivusuhteita on miehellä ollut lähes koko avioliiton ajan.
Ja ihmettelen suuresti miten on saanut aina itsensä puhuttua "kuiville" tai jäämättä kiinni. Verbaalisesti hyvin lahjakas kyllä..
Siinä se, en hae hyväksyntää tällä enkä muutakaan, ehkä enemmänkin omien ajatusten jäsentelyä varten tän kirjotin. Mä opin läksyni enkä enää koskaan oo miesten suhteen yhtä sinisilmäinen, toivoisin ettei yksikään vaimokaan olisi..
Mies myös oli tekemisissä omien kavereideni sekä sukulaisten kanssa ja tapasin miehen lapsetkin muutamaan otteeseen.
No, tulipa tilanne että vaimo oli facebookissa päätynyt sivulleni ja joistain päivityksistä ymmärtänyt mitä on meneillään ja kotona nousi armoton meteli. Ilmeisesti kaikki tuli siis kuitenkin yllätyksenä. Ihmettelin asiaa miehelle etteikö peli sittenkään ollut selvä, suoraa myöntävää vastausta en koskaan saanut kuten en vastauksia muutenkaan. Vaimo uhkaili erolla (kuten oli tehnyt jo aiemminkin) ja mies oli "kotiarestissa" eikä uskaltanut luokseni tulla, ohimennen tavattiin kyllä pikaisesti. Tein päätöksen että mulle riittää, en ala vierestä katsomaan suhteen korjailua vaan alan elää omaa elämääni. Mies jatkoi (ja jatkaa) silti edelleen vannomista että minä olen se ainut jota rakastaa ja että jatketaan kyllä kunhan tilanne rauhoittuu. Siinäpä kokeilee sitten, mä en oo enää vedätettävissä.. kivuliasta ja tuskaista eron tekeminen on silti ollut koska tunteita on ehtinyt tulla jo paljon.. vaikka näin jälkiviisaana ajatellen, olis pitänyt tajuta jo PALJON aiemmin hypätä pois kelkasta kun tiedän että näitä sivusuhteita on miehellä ollut lähes koko avioliiton ajan.
Ja ihmettelen suuresti miten on saanut aina itsensä puhuttua "kuiville" tai jäämättä kiinni. Verbaalisesti hyvin lahjakas kyllä..
Siinä se, en hae hyväksyntää tällä enkä muutakaan, ehkä enemmänkin omien ajatusten jäsentelyä varten tän kirjotin. Mä opin läksyni enkä enää koskaan oo miesten suhteen yhtä sinisilmäinen, toivoisin ettei yksikään vaimokaan olisi..
Vastaukset 24
Vanhimmat
Olen ollut tuo sinisilmäinen vaimo. Meillä ei ongelmia kotona en ainakaan tiennyt niistä koska ei mies kertonut. Koko suhteilun aikana jopa seksikin normaalia. Uskomatonta olin Sokissa. Tiedon sain ulkopuoliselta. Sitten alkoi selittely kuinka ollut tunteeton minua kohtaan? Oho no eipä näkyny minulle ne suukot ja halaukset ja seksi kaikki kunnossa. Miten voi näytellä tuollatavalla? Kakkonen taas saanut oman versionsa jutusta. Kyllä miehet osaa! Nyt katsotaan mikä on totta ja mikä ei.
Ikävä kuulla.. :/ samaa epäilen tässäkin tilanteessa että oikeasti sielä kotona ei sitä vikaa loppujen lopuksi edes niin ollut vaikka se kuva maalailtiin..
Ainahan petturi haukkuu vaimoaan toiselle ja jos jää kiinni haukkuu molempia toisilleen. 2 akasta tulee hullu riippuja ja vaimo hullu jne. Jos naiset olisivat älykkäämpiä miesten ei olisi niin helppo leikkiä. Jättäkää heti pasiaiset ekasta valheesta.
Sää puhut nyt varmaankin mun miehestä, kaikki kertomasi täsmää meihin. No, en ole mitenkään mustasukkaista sorttia ja todellakin tiedän hänen "hoidoistansa" ja että niitä on ollut aina vuosien varrella. Minua ja lapsiaan hän rakastaa ja meidät elättää edelleenkin. Parisuhteemme on ihan ok tasolla ja harrastamme seksiä ihan kuin muutkin pariskunnat. Se mikä minua jaksaa aina ihmetyttää on se, että miksi sinäkin " toinen" nainen, luulet muuttavasi tätä pettävää miestä. Hän ei tule pysymään yhdessä sängyssä sinunkaan vuoksesi. Ja miten voit uskoa kaiken sen paskan mitä hän sinulle syöttää, eihän pettävä mies ole millään muotoa luotettava. Verbaalisesti lahjakas mies, joka kerää säälipisteitä ja sinun hellää syliäsi nyyhkytarinoilla? Älkää uskoko pettäjän puheita, vaan vaatikaa tekoja, jos hänet omaksenne haluatte. Niin ja olemme muuten sopineet erosta, se tulee ajallaan. Ja silloinkin hän on luvannut käydä minua sinulta salaa " hoitelemassa" jos puutteessa olen. Eli petämme sitten exän Nyxää...
Mitä sä eroa ottamaan kun tiedät miehesi ja olet asian hyväksynyt? Ilmeisesti sua ei haittaa, että valehtelee myös sulle? Ketä pettävä mies oikeasti rakastaa? Ketä kunnioittaa ja arvostaa? Lapsiaan varmasti rakastaa ja omalla tavallaan suakin. Mahtaa olla tosi mahtava mies kun monta naista hänestä kilpailee.
Mitä mä ihmettelen vaimoissa on se, että eikö muka tunnu missään kun tietää ukkonsa panevan ketä sattuu? Etkö koskaan ajattele, että miksi et vain sinä hänelle riitä? Eikö sun mielestä ole hänellä päässä vikaa ettei osaa eikä halua olla uskollinen?
Ihan oikeastiko sä meinaat eron jälkeen alentua kakkoseksi? Vai koetko jotenkin olevasi voittaja tuossa tilanteessa? Missä sun itsekunnioitus on? Ihan varmasti sullekin on jossain mies, joka ei petä sua missään tilanteessa.
Kyllä kakkoset sisimmässään tietää, ettei pettäjään voi luottaa. Sä tiedät sen itsekkin ja tunnet samoja tunteita häntä kohtaan kuin ne muutkin naiset. Joten miksi ihmettelet miten nainen toisensa jälkeen lankeaa sun mieheen? Vaimot ja kakkoset sulkee silmänsä tosiasioilta.
Mutta on myös kakkosia, jotka ottaa rusinat pullasta, nauttii vaan hyvästä seksistä ja mukavasta seurasta. Ei mitään tarkoitusta saada miestä itselleen. Eivätkä todellakaan usko, mitä mies hekuman hetkellä suustaan päästää. Sun mies on oikeasti tyhmä jos valehtelee kotioloistaan niille kakkosille. Tai sitten niin pelkuri, ettei uskalla kertoa kenellekään totuutta teidän suhteesta. Kerjää sääliä valehtelemalla. Ja ilmeisesti onnistuukin siinä. Ruikuttava ukkomies on mulle itselleni oksettava. Ei herätä säälin tunteita yhtään.
"Etkö koskaan ajattele, että miksi et vain sinä hänelle riitä? "
Em. on outo harhaluulo joillakin naisilla. Ei kyse ole riittämisestä, eihän aikuisen oikeasti pettäjälle ole sellaista naista olemassakaan, joka riittäisi. Herätkää nyt harhoistanne. Pettämisessä on kyse pettäjän mielen heikkoudesta. Hän saa tyydytyksensä juuri siitä salailusta, pikkukivasta ja jokaisesta kaadosta.
Vaimon itsekunnioitus saataa olla juuri siinä, että tuntee parhaiten miehensä ja tämän sukuhistorian. Ei sulje silmiään tosiasioilta, vaan pikemminkin näkee ja tiedostaa ne ja kykenee silti elämään miehensä rinnalla. On varsin tietoinen siitä, mikä miehessään niitä kärpäsiä puoleensa vetää ja siksi kaikkinainen vaimon tyhmäksi syyttely on enemmän kuin naiivia.
Eihän ne ukkomiehet mitään ruikuta, osaavat vaan hienosti pelin ja sen hengen mukaisesti menevät. Osaavat ottaa naisen juuri siksi hetkeksi, kun tarvetta on eli nostavat hetkeksi naisen jalustalle vain saadakseen pikkuisen jotakin viihdykettä itselleen. Niin kauan asiat luistaa, kun toinen nainen osaa rakastajattaren roolin, mutta heti alkaa vaikeuksia tulemaan, kun tämä haluaa päästä vakituiseksi kahvinkeittäjäksi.
Niin mähän en missään kohtaa sanonutkaan että kuvittelisin ketään muuttavani.. tai että kyseistä miestä enää elämääni haluaisin.
Myönsin olleeni hölmö ja oppineeni virheistäni. En todellakaan ole niin sinisilmäinen että uskoisin enää mitään vakuutteluita siltä suunnalta.
Mutta hienoa että sunkaltasia naisia on olemassa jotka tuntee jonkinlaista ylpeyttä siitä että saa miehen rinnallaan pidettyä vaikka jatkuvasti vieraissa kulkeekin.
Ja oikein on luvannut jatkossakin käydä panemassa, mikä onnentyttö :D
Mä en ole koskaan kaivannut ketään "elättämään" itseäni tai lapsiani kun pystyn sen tehdä ihan itsekin.
Lähdin aikoinaan "ihan kivasta" suhteesta ja vakaasta omakotitaloelämästä pois koska en siitä saanut sitä mitä kaipasin. Elämä on kuitenkin liian lyhyt tuhlata aikansa ihmisiin joilta ei saa sitä mitä ansaitsee ja tarvitsee.
Toivon että sait tuosta avautumisestasi kuitenkin paremman mielen vaikkei nuo piikit nyt varsinaisesti osukaan. Mukavaa kesää :)
Näiden "rusinat pullista" kerääjien mielenmaailmaa ihmettelen! Se on oikeasti ruma.
Eikö haittaa yhtään se, että ukkomies hyppää petiin kuin petiin? Luulisi tulevan huorahtava olo siitä, että on ukkomiehen panolistalla.
Samalla lailla se mies kuiskii sinun korvaasi, että ei ole muita eikä vaimoaankaan pane kuin vaimonsa korvaan kuiskii kuinka ei koskaan voisi pettää ja rakastaa maailman tappiin.
Tälläkin palstalla salapanot ihmettelevät kuorossa kuinka vaimo uskoo ja antaa kotona?
Eikö se sama heitä koskekaan? Outoa porukkaa...ei ne edes häpeä mitään.
Minä tunnen kyllä mieheni läpikotaisin. Valehteleva, epäkypsä lierohan se on. Ja kyllä minua loukkaa se paska mitä kakkosilleen meistä puhuu jne. Mutta seksi on miehelleni seksiä, ei se siihen sen suurempia tunteita tarvitse. On ollut aina sellainen, että panee kaikkea mikä kahdella jalalla liikkuu. Syitä siihenkin on varmasti monenlaisia, luonnevikainenhan se on. Ja kyse ei todellakaan ole siitä, ettenkö hänelle riitä. Minäkin olen vuosien varrella oppinut erottamaan seksin tunteista. Seksi on meille molemmille vain tarpeiden tyydytystä, nautintoa, kivaa....Rakkautensa lapsiaan ja minua kohtaan hän osoittaa ihan muilla tavoin. Omat tunteeni häntä kohtaan ovat sekoitus kiintymystä ja kaveruutta. Hyväksyn hänet vikoineen päivineen, koska pystyn myöntämään elämän tosiasiat itselleni. Väärän valinnan tein aikoinaa miehen suhteen. Mutta kun lapset on tehty, niin ne myös yhdessä hoidetaan aikuisiksi asti. Toinen syy yhdessä olemiseen on taloudellinen ja se ei ihan mitätön syy meillä olekaan. Eroamme kunhan lapset pärjäävät omillaan ja sitä varten järjestelyt on jo aloitettu, ei kestä enään montaa vuotta. Se miksi minä haluan erota, ei johdu siitä että mieheni harrastaa seksiä toisten naisten kanssa. Haluan vielä kokea parisuhteen normaalin, rehdin ja luotettavan miehen kanssa. Niin ja itse en ole harrastanut seksiä muiden kanssa tämän liiton aikana, koska se mitä mieheltäni saan, riittää minulle mainiosti. Ja kun ero tulee voimaan ja sitä toista minulla ei ole vielä valmiiksi katsottuna, tyydytän seksuaaliset tarpeeni exän kanssa. En siis alennu kakkoseksi, minulle kun ei tarvi lupailla mitään tulevaisuuden suhteen, seksi riittää. Eli mikä minä olen puolison uuden kumppanin mielestä? Kakkonen? Hoito? Minusta ei sitten kannata olla mustasukkainen, mutta jos tämän miehen valitset omaksesi, niin hyväksy se tosiasia ettei hänestä tule yksiavioista sinunkaan kanssa.
Minä en edelleenkään ole tätä miestä itselleni haluamassa. Enää.
Enkä kyllä usko että puhutaan samasta miehestä muutenkaan, huomaan sen tietyistä asioista. Mutta kyllähän näitä tapauksia varmasti riittää, surullista kyllä..
Ihmiset on erilaisia, oon kovasti yrittänyt oppia ymmärtämään juuri näitä "järkiavioliittoja" lasten takia, näitä löytyy ympäristöstä muutamia. Tottakai jos se sujuu juuri noin sulavasti kuten kuvailet teidän tilanteen, eikä kumpikaan kaipaa sitä oikeaa rakkaussuhdetta itselleen, niin miksei.
Mutta useimmiten ne valitettavasti on riidan täytteisiä, pitkiä mykkäkouluja vanhempien välillä jne. jolloin itse ajattelisin että lapsetkin olisivat onnellisempia kun vanhemmat on erillään.
Oman eroni jälkeen lapset oli ainakin helpottuneita kun ei tarvinnut enää kuunnella jatkuvaa riitelyä. Juteltiin myöhemmin asiasta ja totesivat että näin on parempi kun molemmat vanhemmatkin on paremmalla tuulella. Joskus sitä vaan tekee hallaa vaikka hyvää tarkoittaakin.
Mutta tämä meni nyt jo pahasti ohi aiheesta, pahoittelen :)
Jokainen järjestää elämänsä haluamallaan tavalla, mutta Hansku46 on mielestäni yksi asia, jonka takia pettäjämiehen kanssa ei kannata harrastaa seksiä. Nimittäin sptaudit.
Et olisi ensimmäinen etkä viimeinen vaimo, joka saa tauteja omalta mieheltään. Jos hällä on jonkinasteinen riippuvuus valloitusseksiin niin se kohottaa riskiä monenkertaiseksi etkä kaikkea tiedä mitä ja ketä on käyty hoitelemassa, vaikka miehiäkin, koska riippuvuus johtaa jännityksen hakemiseen yhä kovemmilla panoksilla.
Uskottomuuden ja sarjapettämisen hyväksyvä kumppani hyväksyy samalla melkoisen määrän täysin tuntemattomia partnereita myös itselleen.
Puhut asiaa. Monet ukkomiehet sanoo että voi panna paljaalla, ei heillä mitään tauteja ole. Kun kysyy että kuinka niin ei ole, niin vastaus on että kun mä oon ukkomies. Voi jestas mitä tyhmyyttä. Niinkuin se ukkomieheys suojelisi sukupuolitaudeilta.
Koskaan, ikinä ei voi toisesta tietää päällepäin kuka mitäkin tautia kantaa. Edesvastuutonta mun mielestä harrastaa seksiä kenenkään tuntemattoman kanssa ilman kortsua. Jos ei ajattele omaa terveyttään niin ajattelisi edes puolison terveyttä. Toivottavasti hanskun mies on fiksu ja kulkee kumit mukana.
Ennenkuin kukaan sanoo että onko kokemusta ukkomiehistä niin kyllä on. Vaikka on väärin antaa varatulle niin itseäni suojellakseni vaadin aina kondomin käyttöä.
Paistaako aloittajan kommentista läpi hyvin vahvasti, että kun hän ei päässyt vaimoksi vaimon paikalle niin hänen suurin huolenaiheensa on nyt kaikkien vaimojen sielunelämä?
Kummasti se huoli nyt heräsi!
Mulle riittää hyvin pitkälti ihan omasta sielunelämästäni huolehtiminen..
Tätä mä en näillä palstoilla käsitä, jos joku myöntää virheensä/hölmöytensä ja sanoo niistä ottaneensa opiksi niin aina jonkun on pakko päästä hyökkäämään tai nälvimään jollain tapaa. Onko sitten omaan elämään tyytymättömyyttä tai mitä lie, mene ja tiedä..
Lopeta! . Sinulla ei ole mitään oikeutta sotkeutua toisenihmusen - aviossa olevan naisen parisuhteeseen imemään siitä elämää pois omaksi iloksesi. Miten helvetin monta kertaa tämä on toistettava aina ja aina?
Helvetin monta kertaa on myös toistettava, että pitäkää ne ukkonne kotona vaikka pallo jalassa kirjaimellisesti ettei ne valheillaan sekoita kenenkään vieraan naisen päätä. Mikä oikeus sunkin miehellä on imeä iloa elämäänsä jostain vieraasta naisesta?
Milloin te vaimot suostutte myöntämään että teidän oma mies on sika, joka kohtelee kaikkia naisia ihan miten sattuu? Sunkaan miestä ei kukaan ole väkisin houkutellut suhteeseen. Tehnyt sen omasta vapaasta tahdostaan. Joten jos jollekin torut haluat osoittaa niin osoita se syyttävä sormesi mieheen ja kehoita häntä lopettamaan touhunsa.
Lienee sama oikeus, kuin sillä toisella naiselta yritys tunkea jalkaa oven rakoon. Kokemusta on yhtä härskisti valehtelevasta toisesta naisesta kuin pettäjästäkin.
Nuorempana sekaannuin suhteeseen varattuun mieheen. Ei se nuorena päätä pakota jos joku on varattu. Tapauksesta yli 20v. Mies elelee uudessa suhteessaan ja vonkaa jatkuvasti pientä lohdutusta. Eipä se uusi liittokaan ollut hänelle sopiva. Nuorena olin niin tyhmä,että kuvittelin hänen eroavan takiani. Eipä eronnut. Pidämme välillä yhteyttä, siis hän pitää. Pitää itsestään selvänä että tapaamme ja hän saa elämästään puuttuvaa seksiä. Ei halua erota, enkä minä halua alkaa patjaksi.
Ei kiitos ei. Ei varattua enää koskaan mulle. Tiedän vaimonsa myös. Taitaa olla sellainen perusriivinrauta. Raha kelpaa mutta parisuhde ei toimi.
Ei todellakaan ole mun ongelmani.
Itse oli 2 vuotta varatun miehen patjana.....Mies siis ei kertonut että
kotona on vaimo ja 2alaikäistä lasta.
Valehteli minkä kerkesi kun kyselin miksi mies ei vie kotiinsa eikä ole ikinä yötä
luonani....Aina oli aikainen työ aamu ,sairaus,vanhemmat oli sairastunut jne jne.
Kun selvisi että mies oli valehtelee ja sain selville ,ilmoitin vaimolle että onko
tiedossa miehen salasuhde niin vaimo kertoi että hänen aviomies ei petä häntä
eikä miehellä ole muilta suhteita!!!!!
Kuulemma valehtelin!!
Mies asuu Pohjanmaalla edelleen vaimonsa kanssa ja varmasti pettää minkä ehtii!
Naisten pitää olla todella varuillaan ja vaatia miestä viemään kotiinsa jotta näkee missä mies asuu ja asuuko yksin!
Hyvä sinä, kun käräytit pettäjän, kyllä se vaimo lopulta uskooo.
Kyllä kannattaa Käräyttää minullakin ainoastaan epäily miehen tekemisistä. Rehellisesti kysyin kielsi asian. En voi tehdä mitään ennenkuin otat yhteyttä ja kerrot niin saan tehdäkin jotain että asiat etenisi teillä. Muutoin tilanne ei ratkea mihinkään. Ukko tyytyväinen kun ei ole kiinni jäänyt! Epäilen toki mutta näyttöä ei ole joten odotan sinun yhteyttä. !
Miksi ylipäätään epäilet? Onko miehen käytöksessä jtn uutta vai pelkästään sinun oma tunne? Kaikki ei halua käräyttää koska vastassa voi olla edellämainitun kaltaisia vaimoja jotka joko kieltää totuuden/ ei vaan jaksa välittää.
Minkä takia sun pitää saada jotain todisteita pettämisestä? Jos et luota mieheesi niin et luota. Eron voit hakea yksinkin eikä siihen mitään syytä tarvitse kellekään selitellä eikä todisteita keräillä.
En voisi hakea eroa koska ei ole syytä. Pelkkä epäily ei riitä sehän kertoo että rakastan vielä ja olen mustis. Haluan vain kertoa kuinka nämä salasuhteet on mahdollisia kelle hyvänsä. Meilläkin monta tuttua paria joilla tämä tuli toteen. Jos oltais kaikki rehellisiä toisiamme kohtaan kun mies ei pysty. En halua olla tuo sinisilmäinen hölmö vaimo jota mies ja kakkonen tekee naurettavaksi. Totuus kyllä tulee ilmi joskus eli odottelen siis rauhassa onko meillä tälläinen juttu. Useampi juttu on tullut esille lähipiirissä ja oisko mies hoksannu miten toimia?