Kotitöiden jako

Kerrostaloasunnossa asuvien miesten työt = ei mitään. Mopon rassaamista ei lasketa.

kldjflksajf kirjoitti:

Kerrostaloasunnossa asuvien miesten työt = ei mitään. Mopon rassaamista ei lasketa.

Tyypillistä vähättelyä. Minä tein kerrostalossa asuessanikin kyllä kaiken maailman fiksausta ja pientä pintaremonttia. Auton huollot yms on yhteistä asiaa nekin niin kauan kun sitä autoa käytetään perheen menoihin.

Ihmeellisiä kontrollifriikkejä. Pitääkö elämän olla noin vaikeaa ja suunniteltua? Itse en kestäisi tuollaista järjestelmällisyyttä,

Kuten tuossa edellinen sanoi: " hän tekee, joka parhaiten osaa", mutta muuten en ymmärrä myöskään jakoa miesten ja naisten töihin.

Ihan aloitukseen kyllä, että jos toinen käy töissä ja toinen ei, niin tietysti se työssäkäymätön tekee enemmän kotitöitä. Jos molemmat on töissä (tai ei kumpikaan), niin silloinhan tehdään tietysti tasan.

Varsin makaaberi kirjoitusvirhe:"Loppuvuodet vaimo yksin. Silloin jouduin joskus lumitöihin ja ruhon leikkuusseen."

Ex-vaimon paloitteelu?

Kyllä ne kahvit ehti jäähtyä...

Koska te harrastatte liikuntta jos kaiket illa menee kotitöiden tekemiseen ja niitä kotitöitä ei ole joka päivälle ja niin edelleen.

mekkk kirjoitti:

Koska te harrastatte liikuntta jos kaiket illa menee kotitöiden tekemiseen ja niitä kotitöitä ei ole joka päivälle ja niin edelleen.

Enhän minä sanonut että kaikki illat menee kotitöissä vaan että kotitöitä tehdään yhdessä niin kauan että ne on kaikki tehty. Muu aika on toki käytössä harrastuksiin ja perheen muuhun vapaa-aikaan.
Ideahan on nyt yleensäkin että ne hommat hoituvat ja molemmat osallistuvat niihin tasapuolisesti. Jos toinen ehtii kaiken tehdä päivällä toisen ollessa töissä niin hyvä juttu. Mutta jos jotain jää niin kyllä illalla molempien pitää osallistua tasapuolisesti.

Viikkosiivous lienee pelkkä käsite kuvaamaan jonkin tason perusputsailua eikä suinkaan kalenteriin sidottua, määrämuotoista toimintaa.

Meidän viikkosiivouksemme aikaväli ja taso vaihtelee.
Minimissään se saattaa olla sitä kun, kalenteriin katsomatta pidän tarpeellisena vaikkapa lakaista murut keittiön lattialta tiskipöytä, liesi työpöytä ja vastakkaisen, pitemmän työtason väliltä.

Toisessa laidassa aikaväli saattaa olla 3 viikkoa. Kun olemme lähdössä vähintään viikon reisulle niin siirrämme siivouksen lähtöä edeltävään päivään.Kotiudumme kohtuullisen siistiin asuntoon.
Tapahtuu vuosittain 5 - 6 kertaa.

Kun vaimoni on vähintään viikon kestävällä, omalla tyttöjen matkallaan, niin ennen hänen paluutaan teen ison siistin. Käsittelen matot, imuroin, moppaan, pyyhin pölyt joka tavallisesti on vaimoni puuhaa.
Tasopinnat ovat thjät ja siistit. Astiat tiskikoneessa ja pestävät vaatteet likavaatehäkissä. tapahtuu ka. kahdesti vuodessa.
Muutaman päivän poissaolot kuittaan pintapuolisesti.

Varmasti riippuu perheen koosta ja asunnon koosta miten usein tarvitsee siivota ja paljonko menee aikaa. Ja tietysti siitä missä ympäristössä haluaa itse asua. Meillä viisihenkinen perhe. Siivottavaa riittää. Viikottain pitäisi siivota vessat (joita 2) ja vähintään imurointi. Pölyjen pyyhkiminen, mattojen tamppaus ja lattioiden pyyhintä pitäisi tehdä parin viikon välein koska perheessä vielä lemmikkejä. Leivän muruja yms saa kyllä olla joka pvä pyyhkimässä ja harjalla ja rikkalapiolla milloin mistäkin jonkun roskan vetäisemässä. Meillä on iso talo ja en tästä ainakaan siivousta jää kaipaamaan kunhan lasten lennettyä pesästä muutetaan pienempään.

Paljonsiivottavaa kirjoitti:

Varmasti riippuu perheen koosta ja asunnon koosta miten usein tarvitsee siivota ja paljonko menee aikaa. Ja tietysti siitä missä ympäristössä haluaa itse asua. Meillä viisihenkinen perhe. Siivottavaa riittää. Viikottain pitäisi siivota vessat (joita 2) ja vähintään imurointi. Pölyjen pyyhkiminen, mattojen tamppaus ja lattioiden pyyhintä pitäisi tehdä parin viikon välein koska perheessä vielä lemmikkejä. Leivän muruja yms saa kyllä olla joka pvä pyyhkimässä ja harjalla ja rikkalapiolla milloin mistäkin jonkun roskan vetäisemässä. Meillä on iso talo ja en tästä ainakaan siivousta jää kaipaamaan kunhan lasten lennettyä pesästä muutetaan pienempään.

Lue lisää

Pesästä lentäneet. Kun työvoima = lapsemme lähtivät niin muutimme 163m2:n kaksitasotalosta keskustan 74m2:n kolmioon.
Onneksi emme 26:n vuoden aikana ehtineet rakastumaan lastulevyihin ja klinkkereihin.

Kas kun emäntä ei lähtenyt kälppimään.

Ei tuo minusta kuullosta siltä että kotona oleva teillä tekisi kotityöt melkein kokonaan jos mies imuroi ja siivoaa, ulkoiluttaa koiraa, vie lapsia harrastuksiin ja tekee ruokaa.
Minusta nuo kuullostavat kovasti kotitöiltä ;)

KysynVaan-76 kirjoitti:

Ei tuo minusta kuullosta siltä että kotona oleva teillä tekisi kotityöt melkein kokonaan jos mies imuroi ja siivoaa, ulkoiluttaa koiraa, vie lapsia harrastuksiin ja tekee ruokaa.
Minusta nuo kuullostavat kovasti kotitöiltä ;)

Lue lisää

et näköjään osaa jäsennellä lukemaasi.
Tässä väännettynä rautalangasta tai sinun tapauksessasi ratakiskosta.

1) sanoin mielipiteeni:
jos jompikumpi on kotona kaikki päivät, on työtön, ei opiskele, on terve, kotona oleva tekee kotityöt, eikä makaa laiskana 24/7. Työssä käyvä puolisko tekee työtyönsä ja keskittyy kotona lapsiin. Toistan: työttömänä kotona oleva tekee kotityöt ja duunissa käyvä keskittyy töistä tultuaan lapsiin jolloin kotona oleva saa vapaata itselleen. Pisteja huutomerkki!

2) kun olin äitiyslomilla, minä tein kaikki kotityöt ja mies tuli valmiiseen ruokapöytään. Miehen ei tarvinnut laittaa tikkua ristiin äitiyslomieni aikana kotitöihin. Tämä on käsittääkseni sama tilanne kuin apn kysymyksessä. Olin kotona, sain äitiyspäivärahaa = oli huomattavasti vähemmän kuin työttömyyskorvaus on nykyään. Minä tein kotityöt, mies ei. Lasten kanssa hän kyllä oli, ulkoili, leikki, pelasi palloa, luki iltasadut sun muuta töistä tullessaan ja teki tämän ihan vapaaehtoisesti omasta halustaan teki, ei tarvinnut pyytää eikä käskeä. Minun mieheni kun rakasti lapsiaan jo silloin kun nämä olivat pieniä. HUOM! mieheni kävi myös harrastuksissaan ja minä kävin iltaisin 2 krt viikossa harrastuksissani, molemmat yksin, ja kotona oleva hoiti lapsia. Eli normikuviot mitä nyt aikuisilla ihmisillä on.

3) kun lapset menivät päiväkotiin, me teimme molemmat, siis minä ja mies kumpikin 3-vuorotöitä, joten pakko oli kummankin tehdä kotitöitä lasten kotona asuessa. Aika vaikea sen ilta- tai yövuorossa olevan olisi ollut lapsia harrastuksiin viedä tai siivota, joten kyllä ne kotityöt ja lasten hoito väkisinkin 3-vuorotyössä jakaantuu sille joka on kotona.

4) nyt kun olemme taas kaksin, eli lapset muuttaneet pois kotoa:
Olemme yhä molemmat 3-vuorotyössä.
Siivoamista on paljon vähemmän, koska neliöitäkin on vähemmän. Ruuan tekee se joka on ns. päiväsaikaan kotona, ja tekee ruokaa molemmille. Kotityöt on jakaantuneet siten, että minä teen niitä hommia jotka ovat minulle luontaisia ja mieluisia, mies tekee niitä mitkä ovat hänelle mieluisimpia ja inhat hommat tehdään yhdessä. Ei tämä elämä nyt tämän kummallisempaa ole.

Meillä on ilmeisesti eri käsitys siitä mitä ovat kotityöt. Minusta kotitöitä ovat kaikki toimet joita tehdään yhteisen kodin ja perhee hyväksi ja siihen kuuluu myös lasten kanssa oleminen, heille iltasadun lukeminen, iltapalan syöttäminen, iltapesuun osallistuminen, harrastuksiin kuskaaminen, lasten tavaroiden kerääminen paikoilleen jne.
Meillä ainakin noita kaikkia riittää illalla ihan molemmille ja minä ainakin koen että se on kotitöiden tekemistä ihan riippumatta siitä tekeekö sen kotona päivätkin oleva vai se työssä käyvä.

Silmiini pisti maininta 5 ja 7-luokkalaiset auttaa, "MIKÄLI KIINNOSTAA"!
Meidän tenavamme kiinnostuivat kotitöistä jo esikouluikäisinä. Alkoi omien huoneiden lattioiden tyhjentämisestä jo aikaisemminkin.

Penskoilla oli selkeä työnjako ala-asteikäisinä. Osallistuminen lauantai siivoukseen ja ala-asteen loppuvaiheesta alkaen, läpi vuoden tiski- ja ok:n pihatyöviikot.

Vielä lukiovaiheessa yritti tyttäremmetiskatessaan kerran vedota koulutehtäviin.
Kerroimme, että jos lukiomenestys on tiskaamisesta kiinni niin sitten amikseen.
Muutettuaan pk-sudulle opiskelemaan antoivat meille myöteistä pautetta töiden teettämisestä. Sanoivat sen joskus inhottaneen mutta me emme leikkineet lasten kanssa demokratiaa. Oli asioita joissa lasten mieltymyksillä oli merkitystä ja sitten niitä joissa ei ollut.

Ex-mieheni ei tehnyt mitään kotitöitä yli 25vuotisen avioliittomme aikana. Juomisensa sanoi johtuvan siitä, että minä siivosin ja pesin pyykkiä.

Nyt asuu yksin lapsuudenkotitalossaan, joka on niin likainen, etteivät omat lapset ja lapsenlapset siellä tuntia kauemmin viihdy ja vievät omat kertakäyttöiset kahvimukitkin mukanaan.

Että on sitä kaikenlaista eläjää!

Muutamia vuosia sitten tuli siivouksesta tv-sarja. Teini-ikäinen tytär nosti likapyykkikopan kantta ja kysyi, mitä nää on? Ja muistaakseni tuo tytär oli kutsunut noi tv-siivoojat kotiinsa. Tuli tarpeeseen, kun aikuisetkaan eivät osanneet siivota tai edes hommata sitä pyykkikoppaa! Asiantuntija sitten selitti, että likapyykit säilytetään tällaisessa kopassa..
Eli jo tähän Suomen niemelle mahtuu monenlaista meininkä, jota ei meinaa todeksi uskoa! Saati sitten muualla. On aika tavallista, ettei äidin hermot kestä, vaan hän siivoo lasten ja äijän jäljet. Saa nähdä miten käy sen inttikassin kanssa..
Toinen tuli leiriltä joskus ja kertoi laittaneensa lakanan "niinkuin meillä kotona laitetaan" ja muut olivat vain levittäneet lakanan ja se oli aamulla ryttyinen käärme keskellä sänkyä. Eli kyllä he jotain on oppineet..

en ole samaa mieltä kanssasi tästä asiasta.
Pahoittelut jo etukäteen, tulee pitkä kirjoitus.

Mummoni kasvatti minut ja hän sanoi aina, että vie mennessäs, tuo tullessas, tee ollessas.

Olen ollut kotiäitinä lasten saannin ohessa yhteensä vajaat 5 vuotta, joten mielestäni minulla on kokemusta asiasta. Viimeisimmän lapsen synnyttyä, minulla oli vauva ja 2 alle kouluikäistä jaloissa pyörimässä, lisäksi tein AMK:n viimeiset opinnäytetyöt lopputyön. Se tarkoitti 4-6h päivittäistä tietokoneella istumista 3kk:n ajan, joten eiköhän tämä vastaa sitä tuntimäärää mitä työttömällä kuluu päivittäin työhakemusten tekoon.

Meillä menee päivittäin 30min-1h kotitöihin ruuanlaitto. Yhdessä siivotaan pienimmän lelut joka ilta pois ja jos kersat kantavat tavaroitaan olkkariin tai keittiöön, vievät mennessään tavaransa takaisin paikoilleen. Meillä on siis joka tavaralle oma paikka. Lapset siivoavat omat huoneensa, me aikuiset olkkarin, keittiön, vessan, kylppärin ja saunan. Jos isommat kersat kakkivat veskinpytyn sotkuiseksi, heille on opetettu, että laita pesuainetta ja käytä vessaharjaa ja pese lika saman tien pois pytystä ja sitten peset kädet saippualla hyvin. Toimii, ei ole koskaan rusketusraitoja pöntössä.
Lapset on opetettu laittamaan likapyykkinsä omassa huoneessaan olevaan likapyykkikoriin, osaavat laittaa märät ulkovaatteet suoraan kuivauskaappiin kuivumaan, laittavat kengät, ulkovaatteet, koulureput omille paikoilleen.
Nämä menevät automaattisesti, ei tarvitse enää edes kerran viikossa huomautella.

Meillä syödään vain ruokapöydän ääressä keittiön pöydän äärellä. Ei kanneta mitään omaan huoneeseen eikä olkkariin. Kun lapset tekevät itselleen vaikkapa voileipää, jääkaapista otettavat tavarat menevät automaattisesti takaisin jääkaappiin, leivänmurut otetaan pois rikkaimurilla saman tien. Laittavat aina lasinsa ja lautasensa aterimet astianpesukoneeseen. Ihan sama vaikka joisivat vain vettä, lasi menee koneeseen. Kaikki yllämainitut asiat pätevät myös meihin aikuisiin. Ei makaa kahvimukit pitkin tasoja viikkoa. Näin keittiö pysyvät tyhjinä likaisista astioista koko ajan.
Nämäkin tavat ovat meillä kaikilla jo selkäytimessä, ei tartte enää muistutella kuin päiväkoti-ikäiselle, että oletko kiltti ja laitat lasin ja lautasen koneeseen.

Helpottaa kummasti aikuisten elämää kun ei tarvitse rätin kanssa lasten perässä kulkea.

Jos on työttömänä, tai muuten kotona ja lapset ovat normaaleja ja terveitä, aikuinen ehtii erittäin hyvin tehdä nämä lasten koulutustoimet ja "perus"kotityöt. Tosin kyllähän se sen verran selkärankaa vaatii, että ei nuku puolille päivin eikä itse, eikä se puolisokaan, jätä tavaroita myöskään huiskin haiskin.

Kun perusjutut tehdään automaattisesti päivittäin, jäljelle jää vain ruuanlaitto.
Mielestäni se on kotona olevan kaikkein kätevintä tehdä lasten kanssa yhdessä. Silloin kun se työssäkäyvä tulee kotiin, siis jos hän on n.s 8-16 hommissa, voidaan istua yhteiseen ruokapöytään syödään yhdessä ja vaihdetaan rauhassa päivän kuulumiset. Syömisen jälkeen siivotaan yhdessä astiat pois ja samalla tulee opetettua lapsille normaalit ruokarytmit, käytöstavat pöydässä, ja miten tärkeää olisi viettää aikaa yhdessä ruokaillen. Nykyäänhän monet perheenjäsenet syö yksikseen, jokainen ottaa jääkaapista mitä sattuu käteen saamaan ja sitten mennään ruokalautasen ja kännykän kanssa johonkin sohvannurkkaan tai omaan huoneeseen pelaamaan ja syömään.

Kun on säännöllinen rytmi, perheellä on koko ilta aikaa olla yhdessä. Voidaan lähteä harrastuksiin, voidaan ulkoilla, pelata pelejä, käydä puistossa, sadepäivinä leipoa tai lukea kirjoja tai katsoa joku kiva koko perheen leffa yhdessä kasassa sohvalla maaten.
Meillä on hyvin usein lasten kavereita myös niin ruokapöydässä kuin leikkimässäkin, ja hyvin ovat nämä kaveritkin sisäistäneet meidän perheen tavat. Esim. 7 ja 10 vuotiaan kaverit laittavat astiansa myös pesukoneeseen siinä kuin oma väkikin.

Jos se joka on töissä joutuisi ruuan laittoon vaikka kolmena iltana töistä tultuaan ja kotona ollut lapset odottavat siinä vieressä, että nyt on sinun vuorosi tehdä ruokaa, hopi hopi, meillä on iso nälkä, niin huh huh, eihän tuollaisessa ole mitään järkeä lasten kotikasvatuksen kannalta.

Tai sama juttu, jos pyykit makaavat likaisina koko päivän, vaikka vie vain noin 5 minsaa laittaa pyykkikone pyörimään aamulla ja noin 15 minuuttia laittaa pyykit kuivumaan. Jos pyykit jättää illalle, niin siinä sitten kaikki kiukuttelevat, että minä haluan mun lempipaidan puhtaaksi ja kuivaksi nyt heti, mikset ole ajoissa pesemässä.

minun_mielipide_asiaan kirjoitti:

en ole samaa mieltä kanssasi tästä asiasta.
Pahoittelut jo etukäteen, tulee pitkä kirjoitus.

Mummoni kasvatti minut ja hän sanoi aina, että vie mennessäs, tuo tullessas, tee ollessas.

Olen ollut kotiäitinä lasten saannin ohessa yhteensä vajaat 5 vuotta, joten mielestäni minulla on kokemusta asiasta. Viimeisimmän lapsen synnyttyä, minulla oli vauva ja 2 alle kouluikäistä jaloissa pyörimässä, lisäksi tein AMK:n viimeiset opinnäytetyöt lopputyön. Se tarkoitti 4-6h päivittäistä tietokoneella istumista 3kk:n ajan, joten eiköhän tämä vastaa sitä tuntimäärää mitä työttömällä kuluu päivittäin työhakemusten tekoon.

Meillä menee päivittäin 30min-1h kotitöihin ruuanlaitto. Yhdessä siivotaan pienimmän lelut joka ilta pois ja jos kersat kantavat tavaroitaan olkkariin tai keittiöön, vievät mennessään tavaransa takaisin paikoilleen. Meillä on siis joka tavaralle oma paikka. Lapset siivoavat omat huoneensa, me aikuiset olkkarin, keittiön, vessan, kylppärin ja saunan. Jos isommat kersat kakkivat veskinpytyn sotkuiseksi, heille on opetettu, että laita pesuainetta ja käytä vessaharjaa ja pese lika saman tien pois pytystä ja sitten peset kädet saippualla hyvin. Toimii, ei ole koskaan rusketusraitoja pöntössä.
Lapset on opetettu laittamaan likapyykkinsä omassa huoneessaan olevaan likapyykkikoriin, osaavat laittaa märät ulkovaatteet suoraan kuivauskaappiin kuivumaan, laittavat kengät, ulkovaatteet, koulureput omille paikoilleen.
Nämä menevät automaattisesti, ei tarvitse enää edes kerran viikossa huomautella.

Meillä syödään vain ruokapöydän ääressä keittiön pöydän äärellä. Ei kanneta mitään omaan huoneeseen eikä olkkariin. Kun lapset tekevät itselleen vaikkapa voileipää, jääkaapista otettavat tavarat menevät automaattisesti takaisin jääkaappiin, leivänmurut otetaan pois rikkaimurilla saman tien. Laittavat aina lasinsa ja lautasensa aterimet astianpesukoneeseen. Ihan sama vaikka joisivat vain vettä, lasi menee koneeseen. Kaikki yllämainitut asiat pätevät myös meihin aikuisiin. Ei makaa kahvimukit pitkin tasoja viikkoa. Näin keittiö pysyvät tyhjinä likaisista astioista koko ajan.
Nämäkin tavat ovat meillä kaikilla jo selkäytimessä, ei tartte enää muistutella kuin päiväkoti-ikäiselle, että oletko kiltti ja laitat lasin ja lautasen koneeseen.

Helpottaa kummasti aikuisten elämää kun ei tarvitse rätin kanssa lasten perässä kulkea.

Jos on työttömänä, tai muuten kotona ja lapset ovat normaaleja ja terveitä, aikuinen ehtii erittäin hyvin tehdä nämä lasten koulutustoimet ja "perus"kotityöt. Tosin kyllähän se sen verran selkärankaa vaatii, että ei nuku puolille päivin eikä itse, eikä se puolisokaan, jätä tavaroita myöskään huiskin haiskin.

Kun perusjutut tehdään automaattisesti päivittäin, jäljelle jää vain ruuanlaitto.
Mielestäni se on kotona olevan kaikkein kätevintä tehdä lasten kanssa yhdessä. Silloin kun se työssäkäyvä tulee kotiin, siis jos hän on n.s 8-16 hommissa, voidaan istua yhteiseen ruokapöytään syödään yhdessä ja vaihdetaan rauhassa päivän kuulumiset. Syömisen jälkeen siivotaan yhdessä astiat pois ja samalla tulee opetettua lapsille normaalit ruokarytmit, käytöstavat pöydässä, ja miten tärkeää olisi viettää aikaa yhdessä ruokaillen. Nykyäänhän monet perheenjäsenet syö yksikseen, jokainen ottaa jääkaapista mitä sattuu käteen saamaan ja sitten mennään ruokalautasen ja kännykän kanssa johonkin sohvannurkkaan tai omaan huoneeseen pelaamaan ja syömään.

Kun on säännöllinen rytmi, perheellä on koko ilta aikaa olla yhdessä. Voidaan lähteä harrastuksiin, voidaan ulkoilla, pelata pelejä, käydä puistossa, sadepäivinä leipoa tai lukea kirjoja tai katsoa joku kiva koko perheen leffa yhdessä kasassa sohvalla maaten.
Meillä on hyvin usein lasten kavereita myös niin ruokapöydässä kuin leikkimässäkin, ja hyvin ovat nämä kaveritkin sisäistäneet meidän perheen tavat. Esim. 7 ja 10 vuotiaan kaverit laittavat astiansa myös pesukoneeseen siinä kuin oma väkikin.

Jos se joka on töissä joutuisi ruuan laittoon vaikka kolmena iltana töistä tultuaan ja kotona ollut lapset odottavat siinä vieressä, että nyt on sinun vuorosi tehdä ruokaa, hopi hopi, meillä on iso nälkä, niin huh huh, eihän tuollaisessa ole mitään järkeä lasten kotikasvatuksen kannalta.

Tai sama juttu, jos pyykit makaavat likaisina koko päivän, vaikka vie vain noin 5 minsaa laittaa pyykkikone pyörimään aamulla ja noin 15 minuuttia laittaa pyykit kuivumaan. Jos pyykit jättää illalle, niin siinä sitten kaikki kiukuttelevat, että minä haluan mun lempipaidan puhtaaksi ja kuivaksi nyt heti, mikset ole ajoissa pesemässä.

Lue lisää

Kuvasit hyvin pitkälti meidän elämäämme!

Aika oli toinen joten ennen tietsikka-aikaa kotona ollut vaimoni hoiti kaiken rahaliikenteen ja ryhtyessämme valmistelemaan ok:n rakentamista hankki vaimoni suuren osan rakennustravikkeista. Mm. kaikki tiilet, ulkovuori-, hormi- ja alakerran väliseinätiilet.
Kaikki eristeet. Kaikki kaakelit ja klinkkerit. Kaikki sisämaalit. Jotain unohtuukin.

Penskamme oli opetettu tavoille, vastuuseen ja työntekoon.
Kotitöiden lisäksi hoitivat anoppini pihatyöt läpi vuoden ja tarpeen vaatiessa muutakin. Kun anoppini käsi oli kipsattava kävi 12v poikamme leipomassa anopille sämpylät ja viinerit.

Kotona eivät ronklineet kysymättä mitään.
Vielä nytkin, yli 40 vuotisina, tarvitessaan jotain, kysyvät voiko ottaa. Tietävät kysyessään, että saavat mutta kysymys on varmistus, ettei tule yllätyksiä.
Jne. aina kahvinkeittimen kannun huuhtomista myöten.
Kaikilla on helppoa.

Lastenlapsemme ovat oppineet alle 2 vuotisesta lähtien, tyhjentämään huoneidensa lattiat. Kun äiti ilmoittaa iltatoimien aloituksesta on tenavalla automaattinen toimi laittaa laatikoihin lelunsa ja muut roippeet ilman eri kehoitusta.

minun_mielipide_asiaan kirjoitti:

en ole samaa mieltä kanssasi tästä asiasta.
Pahoittelut jo etukäteen, tulee pitkä kirjoitus.

Mummoni kasvatti minut ja hän sanoi aina, että vie mennessäs, tuo tullessas, tee ollessas.

Olen ollut kotiäitinä lasten saannin ohessa yhteensä vajaat 5 vuotta, joten mielestäni minulla on kokemusta asiasta. Viimeisimmän lapsen synnyttyä, minulla oli vauva ja 2 alle kouluikäistä jaloissa pyörimässä, lisäksi tein AMK:n viimeiset opinnäytetyöt lopputyön. Se tarkoitti 4-6h päivittäistä tietokoneella istumista 3kk:n ajan, joten eiköhän tämä vastaa sitä tuntimäärää mitä työttömällä kuluu päivittäin työhakemusten tekoon.

Meillä menee päivittäin 30min-1h kotitöihin ruuanlaitto. Yhdessä siivotaan pienimmän lelut joka ilta pois ja jos kersat kantavat tavaroitaan olkkariin tai keittiöön, vievät mennessään tavaransa takaisin paikoilleen. Meillä on siis joka tavaralle oma paikka. Lapset siivoavat omat huoneensa, me aikuiset olkkarin, keittiön, vessan, kylppärin ja saunan. Jos isommat kersat kakkivat veskinpytyn sotkuiseksi, heille on opetettu, että laita pesuainetta ja käytä vessaharjaa ja pese lika saman tien pois pytystä ja sitten peset kädet saippualla hyvin. Toimii, ei ole koskaan rusketusraitoja pöntössä.
Lapset on opetettu laittamaan likapyykkinsä omassa huoneessaan olevaan likapyykkikoriin, osaavat laittaa märät ulkovaatteet suoraan kuivauskaappiin kuivumaan, laittavat kengät, ulkovaatteet, koulureput omille paikoilleen.
Nämä menevät automaattisesti, ei tarvitse enää edes kerran viikossa huomautella.

Meillä syödään vain ruokapöydän ääressä keittiön pöydän äärellä. Ei kanneta mitään omaan huoneeseen eikä olkkariin. Kun lapset tekevät itselleen vaikkapa voileipää, jääkaapista otettavat tavarat menevät automaattisesti takaisin jääkaappiin, leivänmurut otetaan pois rikkaimurilla saman tien. Laittavat aina lasinsa ja lautasensa aterimet astianpesukoneeseen. Ihan sama vaikka joisivat vain vettä, lasi menee koneeseen. Kaikki yllämainitut asiat pätevät myös meihin aikuisiin. Ei makaa kahvimukit pitkin tasoja viikkoa. Näin keittiö pysyvät tyhjinä likaisista astioista koko ajan.
Nämäkin tavat ovat meillä kaikilla jo selkäytimessä, ei tartte enää muistutella kuin päiväkoti-ikäiselle, että oletko kiltti ja laitat lasin ja lautasen koneeseen.

Helpottaa kummasti aikuisten elämää kun ei tarvitse rätin kanssa lasten perässä kulkea.

Jos on työttömänä, tai muuten kotona ja lapset ovat normaaleja ja terveitä, aikuinen ehtii erittäin hyvin tehdä nämä lasten koulutustoimet ja "perus"kotityöt. Tosin kyllähän se sen verran selkärankaa vaatii, että ei nuku puolille päivin eikä itse, eikä se puolisokaan, jätä tavaroita myöskään huiskin haiskin.

Kun perusjutut tehdään automaattisesti päivittäin, jäljelle jää vain ruuanlaitto.
Mielestäni se on kotona olevan kaikkein kätevintä tehdä lasten kanssa yhdessä. Silloin kun se työssäkäyvä tulee kotiin, siis jos hän on n.s 8-16 hommissa, voidaan istua yhteiseen ruokapöytään syödään yhdessä ja vaihdetaan rauhassa päivän kuulumiset. Syömisen jälkeen siivotaan yhdessä astiat pois ja samalla tulee opetettua lapsille normaalit ruokarytmit, käytöstavat pöydässä, ja miten tärkeää olisi viettää aikaa yhdessä ruokaillen. Nykyäänhän monet perheenjäsenet syö yksikseen, jokainen ottaa jääkaapista mitä sattuu käteen saamaan ja sitten mennään ruokalautasen ja kännykän kanssa johonkin sohvannurkkaan tai omaan huoneeseen pelaamaan ja syömään.

Kun on säännöllinen rytmi, perheellä on koko ilta aikaa olla yhdessä. Voidaan lähteä harrastuksiin, voidaan ulkoilla, pelata pelejä, käydä puistossa, sadepäivinä leipoa tai lukea kirjoja tai katsoa joku kiva koko perheen leffa yhdessä kasassa sohvalla maaten.
Meillä on hyvin usein lasten kavereita myös niin ruokapöydässä kuin leikkimässäkin, ja hyvin ovat nämä kaveritkin sisäistäneet meidän perheen tavat. Esim. 7 ja 10 vuotiaan kaverit laittavat astiansa myös pesukoneeseen siinä kuin oma väkikin.

Jos se joka on töissä joutuisi ruuan laittoon vaikka kolmena iltana töistä tultuaan ja kotona ollut lapset odottavat siinä vieressä, että nyt on sinun vuorosi tehdä ruokaa, hopi hopi, meillä on iso nälkä, niin huh huh, eihän tuollaisessa ole mitään järkeä lasten kotikasvatuksen kannalta.

Tai sama juttu, jos pyykit makaavat likaisina koko päivän, vaikka vie vain noin 5 minsaa laittaa pyykkikone pyörimään aamulla ja noin 15 minuuttia laittaa pyykit kuivumaan. Jos pyykit jättää illalle, niin siinä sitten kaikki kiukuttelevat, että minä haluan mun lempipaidan puhtaaksi ja kuivaksi nyt heti, mikset ole ajoissa pesemässä.

Lue lisää

"Jos se joka on töissä joutuisi ruuan laittoon vaikka kolmena iltana töistä tultuaan ja kotona ollut lapset odottavat siinä vieressä, että nyt on sinun vuorosi tehdä ruokaa, hopi hopi, meillä on iso nälkä, niin huh huh, eihän tuollaisessa ole mitään järkeä lasten kotikasvatuksen kannalta."

Varsin hankala kuvitella että perheessänne ei olisi koskaan enää mitään kotitöitä jäljellä puolison kotiintulon jälkeen. Kuka korjaa astiat ja ruoat pois, kuka laittaa likaiset astiat astianpesukoneeseen, kukaa tistkaa käsitiskin, kuka tekee iltapalaa, kuka hoitaa lasten iltatoimia jne.? Minusta iltaisin on jäljellä vaikka kuinka paljon kotitöitä joita voidaan tehdä yhdessä, myös siis se töissä käyvä puoliso. Ja viikonloput sitten vielä lisäksi jolloin töissä käyvä puoliso toki tekee ihan tasapuolisesti kotitöitä, vai mitä?

TotuusTämäkin kirjoitti:

"Jos se joka on töissä joutuisi ruuan laittoon vaikka kolmena iltana töistä tultuaan ja kotona ollut lapset odottavat siinä vieressä, että nyt on sinun vuorosi tehdä ruokaa, hopi hopi, meillä on iso nälkä, niin huh huh, eihän tuollaisessa ole mitään järkeä lasten kotikasvatuksen kannalta."

Varsin hankala kuvitella että perheessänne ei olisi koskaan enää mitään kotitöitä jäljellä puolison kotiintulon jälkeen. Kuka korjaa astiat ja ruoat pois, kuka laittaa likaiset astiat astianpesukoneeseen, kukaa tistkaa käsitiskin, kuka tekee iltapalaa, kuka hoitaa lasten iltatoimia jne.? Minusta iltaisin on jäljellä vaikka kuinka paljon kotitöitä joita voidaan tehdä yhdessä, myös siis se töissä käyvä puoliso. Ja viikonloput sitten vielä lisäksi jolloin töissä käyvä puoliso toki tekee ihan tasapuolisesti kotitöitä, vai mitä?

Lue lisää

Vastasin jo tähän astiakysymykseen, mutta toistetaan, meillä jokainen syöjä laittaa itse ruokailuastiansa astianpesukoneeseen, myös silloin kun syödään yhdessä. Mennään monesti peräkkäin kuin ellun kanat. Jos lautaselle on jäänyt jotain, roskiskaapin ovi auki, roskis ulos, ruuan tähteet kompostiosaan ja lautanen, lasi ja ruokailuvälineet koneeseen ja seuraava tekee samat hommat.

Leivät, leikkeleet yms. sellaiset laitetaan pois kimpassa ja lopuksi yleensä jompikumpi aikuisista pyyhkii pöydän. Aikaa meillä kuuluu tähän keittiön siistimiseen ehkä 5 minuuttia, jos sitäkään. Ei meillä ole passausautomaattia enää päiväkoti-ikäisellekään. Toki isommat sisarukset tai jompikumpi vanhemmista auttaa tarvittaessa, mutta ei siitä auttajastakaan tarvitse lasten eikä aikuisten riidellä. Se vaan toimii.

Mikä käsitiski? Ei meillä ole käsitiskiä. Se joka tekee ruokaa tiskaa tavarat pois heti kun niitä ei enää käytetä. Ei meillä ole lavuaarissa koskaan mitään 5-10 minsaa pidempään. 10vuotias leipoo mielellään sämpylöitä kun sitä oli opeteltu jo koulussa jossain projektissa ja hän tiskaa itse taikinakulhon sun muut.

En ole koskaan ajatellut, että lasteni kanssa vietetty aika olisi työtä tai edes kotityötä. Meillä lapset ovat toivottuja ja haluttuja molempien vanhempien taholta, enkä ole koskaan kokenut, että lasten kanssa oleminen tai heidän kanssaan eläminen olisi jostain muusta asiasta minulta pois.

Isommat osaavat meillä ottaa iltapalansa itse. 7 vuotias liikkuu paljon, kasvaa monta senttiä kuukaudessa ja syö koko ajan, joten hän jos kuka osaa löytää leivät, jogurtit, leikkeleet ja kaikki ruuan jämät jääkaapista ja laittaa ne mikroon jos lämmintä ruokaa haluaa. Päiväkoti-ikäiselle voikkarit tekee jompi kumpi vanhemmista tai isosisko jos minä vaikka ompelen tai teen työtöitä kotona.
Esim. mieheni tekee koululaisille aamuvoileivät samalla kun tekee itselleen aamupalan ja eväät, mutta en usko että hän ajattelee että tämä olisi työ tai lapsiamme siltä kantilta, että he työllistäisivät.

Ei meillä tarvitse silleen erityisesti valvoa lasten iltatoimia tai seisoa vieressä katsomassa hampaitten harjausta tai naaman pesua. Lapsemme tuntevat kellon, tietävät milloin on nukkumaanmenoaika, sähköhammasharja kertoo koska on harjattu riittävän pitkään. Meillä illat hoituu silleen, että jompi kumpi aikuinen toteaa, että hei nyt alkaa olla nukkumaanmenoaika. Se tarkoittaa sitä, että muksut lopettelevat hommansa, pesulle, pyjamat menee päälle ilman käskytystä, sänkyyn mennään silloin kun on sovittu, pusut ja halit ja se on siinä. Nuorimmalle luetaan kirjaa ääneen, mutta eipä meistä kumpikaan sitä työnä koe ja nyt kun 7 vee oppi eka luokalla lukemaan, hän lukee nuorimmalle heistä hyvin mukavaa kirjaa, joten se hoituu tällä hetkellä lasten kesken sekin tilanne.

Ei meillä ole mitenkään korvamerkitty näitä kotiin liittyviä asioita, jos lapset jotain haluavat, jompi kumpi aikuisista reagoi ja asia hoituu automaattisesti.
Eikä meillä ole koskaan ollut edes puhetta näistä kotona tehtävistä töistä. Se tekee joka ehtii.

minun_mielipide_asiaan kirjoitti:

Vastasin jo tähän astiakysymykseen, mutta toistetaan, meillä jokainen syöjä laittaa itse ruokailuastiansa astianpesukoneeseen, myös silloin kun syödään yhdessä. Mennään monesti peräkkäin kuin ellun kanat. Jos lautaselle on jäänyt jotain, roskiskaapin ovi auki, roskis ulos, ruuan tähteet kompostiosaan ja lautanen, lasi ja ruokailuvälineet koneeseen ja seuraava tekee samat hommat.

Leivät, leikkeleet yms. sellaiset laitetaan pois kimpassa ja lopuksi yleensä jompikumpi aikuisista pyyhkii pöydän. Aikaa meillä kuuluu tähän keittiön siistimiseen ehkä 5 minuuttia, jos sitäkään. Ei meillä ole passausautomaattia enää päiväkoti-ikäisellekään. Toki isommat sisarukset tai jompikumpi vanhemmista auttaa tarvittaessa, mutta ei siitä auttajastakaan tarvitse lasten eikä aikuisten riidellä. Se vaan toimii.

Mikä käsitiski? Ei meillä ole käsitiskiä. Se joka tekee ruokaa tiskaa tavarat pois heti kun niitä ei enää käytetä. Ei meillä ole lavuaarissa koskaan mitään 5-10 minsaa pidempään. 10vuotias leipoo mielellään sämpylöitä kun sitä oli opeteltu jo koulussa jossain projektissa ja hän tiskaa itse taikinakulhon sun muut.

En ole koskaan ajatellut, että lasteni kanssa vietetty aika olisi työtä tai edes kotityötä. Meillä lapset ovat toivottuja ja haluttuja molempien vanhempien taholta, enkä ole koskaan kokenut, että lasten kanssa oleminen tai heidän kanssaan eläminen olisi jostain muusta asiasta minulta pois.

Isommat osaavat meillä ottaa iltapalansa itse. 7 vuotias liikkuu paljon, kasvaa monta senttiä kuukaudessa ja syö koko ajan, joten hän jos kuka osaa löytää leivät, jogurtit, leikkeleet ja kaikki ruuan jämät jääkaapista ja laittaa ne mikroon jos lämmintä ruokaa haluaa. Päiväkoti-ikäiselle voikkarit tekee jompi kumpi vanhemmista tai isosisko jos minä vaikka ompelen tai teen työtöitä kotona.
Esim. mieheni tekee koululaisille aamuvoileivät samalla kun tekee itselleen aamupalan ja eväät, mutta en usko että hän ajattelee että tämä olisi työ tai lapsiamme siltä kantilta, että he työllistäisivät.

Ei meillä tarvitse silleen erityisesti valvoa lasten iltatoimia tai seisoa vieressä katsomassa hampaitten harjausta tai naaman pesua. Lapsemme tuntevat kellon, tietävät milloin on nukkumaanmenoaika, sähköhammasharja kertoo koska on harjattu riittävän pitkään. Meillä illat hoituu silleen, että jompi kumpi aikuinen toteaa, että hei nyt alkaa olla nukkumaanmenoaika. Se tarkoittaa sitä, että muksut lopettelevat hommansa, pesulle, pyjamat menee päälle ilman käskytystä, sänkyyn mennään silloin kun on sovittu, pusut ja halit ja se on siinä. Nuorimmalle luetaan kirjaa ääneen, mutta eipä meistä kumpikaan sitä työnä koe ja nyt kun 7 vee oppi eka luokalla lukemaan, hän lukee nuorimmalle heistä hyvin mukavaa kirjaa, joten se hoituu tällä hetkellä lasten kesken sekin tilanne.

Ei meillä ole mitenkään korvamerkitty näitä kotiin liittyviä asioita, jos lapset jotain haluavat, jompi kumpi aikuisista reagoi ja asia hoituu automaattisesti.
Eikä meillä ole koskaan ollut edes puhetta näistä kotona tehtävistä töistä. Se tekee joka ehtii.

Lue lisää

No tietysti saat asiat näyttämään siltä että töistä tuleva ei tee enää mitään kotitöitä kun et halua nähdä kotitöinä mitään jota hän tekee. Perinteisesti ajatellaan että toinen (yleensä mies) ei tee kotitöitä jos hän istahtaa ainakin kuvainnollisesti keinutuoliin kun tulee kotiin ja kaikki hoituu kodissa ilman että hän osallistuu millään tavalla. Kenties vähän murahtaa jotain liikaa metellöiville lapsille tai poistuu omien harrastustensa pariin.
Kyllä jos se töistä tulija osallistuu koko ajan aktiivisesti siihen perheen yhdessäoloon ruokailun jälkeisine siistimisineen ja viettää aikaa lasten kanssa kaikkine asioineen jotka siihen liittyy, niin minusta hän todellakin tekee kotitöitä ihan siinä missä se kotona koko päivän ollutkin. Ei minusta lasten kanssa oleminen ole sen vähempää kodin asioiden hoitoa kuin pyykin pesu tai tiskaus.

Teillä myös lapset ovat jo aika isoja ja omatoimisia joten luonnollisesti heidän kanssaan on vähemmän "kotitöitä" jos ottavat itse iltapalaa yms. Mutta pienempien kanssa on kyllä aika lailla sitä laittamista ja korjaamista ja kyllä vähän isompienkin jäljiltä saa vähintään pöytiä pyyhkiä ja murusia lakaista vaikka omatoimisia olisivatkin.
Itse katson myös kaupassakäynnin kotityöksi ja koska meillä on vain yksi auto, kaupassa käydään iltaisin ja siihen osallistuu luonnollisesti myös se joka on ollut päivällä töissä. Ja osallistuu niin listan suunnitteluun kuin lopuksi ostosten laittamiseen kaappeihin.

Ja kun kysyit että mikä käsitiski niin eikö teillä ole koskaan mitään ruoanvalmistusastoita tai tarjoiluastioita joita ei voi laittaa tiskikoneeseen? Meillä kyllä ne se kastike tuodaan siinä kasarissa/pannussa pöytään ainakin arkena ja se tiskataan sitten käsin sitten ruokailun jälkeen. Samoin kaikki kattilat eivät aina enää mahdu tiskikoneeseen, joten ne tiskataan välillä käsin. Myös puiset lastat, perunanuijat tms. tiskataan käsin koska ne menevät huonoksi tiskikoneessa. Toki jotkut lastaavat kaiken aina asitainpesukoneeseen ja osa menee sitten nopeasti huonoksi.

"Meillä ei mitään perunanuijaa eikä puulastoja käytetä."

No meillä käytetään. Puulastat ovat oikeassa ruoanlaitossa paljon parempia kuin kaikki muoviset rimpulat. Perunanuija taas on välttämätön jos haluaa tehdä ihan oikean kunnollisen perunamuussin. Sitähän ei vatkailla minutteja sitkeäksi sähkövatkaimella vaan perunat muussataan esin nuijalla ja sitten vain nopeasti vatkataan nesteen kanssa lopulliseksi muussiksi.

"On kodinkoneet.,vatkaimet ja kulhot tiskataan saman tien pois käytön jälkeen, ei niitä jätetä tiskialtaaseen kuivumaan."

Meillä syödään heti kun ruoka on valmista, se kun on tarkoitus syödä heti lämpimänä ja tuoreena. Jos käytän jotain juuri viimeiseksi, laitan sen likoamaan altaaseen ja tiskaan rauhassa ruokailun jälkeen. Ei se mihinkään kuivu mutta tiskattava se silti on.

" Samaten joku kastikekattila. Kattilat on meillä teflonia niin kuin paistinpannutkin. Ei niihin mikään tartu kiinni, vähän kuumaa vettä, tiskiainetta, harjalla pyöräytys, huuhtelu, kuivaus, tasan minuutti ja astia on takaisin kaapissa omalla paikallaan!"

Niin? Kyse ei ollut ajasta vaan siitä että jonkun sekin on tehtävä ja se on kotityö. Jos joku väittää että ei tee mitään kotitöitä sen jälkeen kun ruoka on saatu joskus kello 4 valmiiksi niin joko tarkoittaa kotityöllä ihan muuta kuin me muut tai sitten valehtelee.

TotuusTämäkin kirjoitti:

"Meillä ei mitään perunanuijaa eikä puulastoja käytetä."

No meillä käytetään. Puulastat ovat oikeassa ruoanlaitossa paljon parempia kuin kaikki muoviset rimpulat. Perunanuija taas on välttämätön jos haluaa tehdä ihan oikean kunnollisen perunamuussin. Sitähän ei vatkailla minutteja sitkeäksi sähkövatkaimella vaan perunat muussataan esin nuijalla ja sitten vain nopeasti vatkataan nesteen kanssa lopulliseksi muussiksi.

"On kodinkoneet.,vatkaimet ja kulhot tiskataan saman tien pois käytön jälkeen, ei niitä jätetä tiskialtaaseen kuivumaan."

Meillä syödään heti kun ruoka on valmista, se kun on tarkoitus syödä heti lämpimänä ja tuoreena. Jos käytän jotain juuri viimeiseksi, laitan sen likoamaan altaaseen ja tiskaan rauhassa ruokailun jälkeen. Ei se mihinkään kuivu mutta tiskattava se silti on.

" Samaten joku kastikekattila. Kattilat on meillä teflonia niin kuin paistinpannutkin. Ei niihin mikään tartu kiinni, vähän kuumaa vettä, tiskiainetta, harjalla pyöräytys, huuhtelu, kuivaus, tasan minuutti ja astia on takaisin kaapissa omalla paikallaan!"

Niin? Kyse ei ollut ajasta vaan siitä että jonkun sekin on tehtävä ja se on kotityö. Jos joku väittää että ei tee mitään kotitöitä sen jälkeen kun ruoka on saatu joskus kello 4 valmiiksi niin joko tarkoittaa kotityöllä ihan muuta kuin me muut tai sitten valehtelee.

Lue lisää

..Puulastat ovat oikeassa ruoanlaitossa paljon parempia kuin kaikki muoviset rimpulat. Perunanuija taas on välttämätön jos haluaa tehdä ihan oikean kunnollisen perunamuussin..

Miten oikean perunamuussin voi vatkata puisella perunanuijalla sileäksi :)?

..Meillä syödään heti kun ruoka on valmista, se kun on tarkoitus syödä heti lämpimänä ja tuoreena. Jos käytän jotain juuri viimeiseksi, laitan sen likoamaan altaaseen ja tiskaan rauhassa ruokailun jälkeen. Ei se mihinkään kuivu mutta tiskattava se silti on..

Ja minuutissahan se ruoka jäähtyy syömäkelvottomaksi :).

..Kyse ei ollut ajasta vaan siitä että jonkun sekin on tehtävä ja se on kotityö. Jos joku väittää että ei tee mitään kotitöitä sen jälkeen kun ruoka on saatu joskus kello 4 valmiiksi niin joko tarkoittaa kotityöllä ihan muuta kuin me muut tai sitten valehtelee..

Hups, nyt repesin :) :)
Minuutin kestävä kotityö, se se onkin erikoismaininnan arvoinen asia.
Toi tyyppihän on sanonut ettei se ajattele kotona tehtäviä asioita työnä. Väittää elävänsä tavisihmisen arkea, tekee ne asiat mitä pitää tehdä päivittäin ilman, että niistä tehdään elämää suurempia ongelmia parisuhteen sisälle

Omat vanhempani olivat samanhenkisiä ihmisiä. 60 vuotta elivät yhdessä enkä kertaakaan kuullut riidan sanaa kotitöistä ja huom! molemmat kävivät kodin ulkopuolella palkkatöissä, meitä lapsia on 6 kpl.

nyt_naurattaa kirjoitti:

..Puulastat ovat oikeassa ruoanlaitossa paljon parempia kuin kaikki muoviset rimpulat. Perunanuija taas on välttämätön jos haluaa tehdä ihan oikean kunnollisen perunamuussin..

Miten oikean perunamuussin voi vatkata puisella perunanuijalla sileäksi :)?

..Meillä syödään heti kun ruoka on valmista, se kun on tarkoitus syödä heti lämpimänä ja tuoreena. Jos käytän jotain juuri viimeiseksi, laitan sen likoamaan altaaseen ja tiskaan rauhassa ruokailun jälkeen. Ei se mihinkään kuivu mutta tiskattava se silti on..

Ja minuutissahan se ruoka jäähtyy syömäkelvottomaksi :).

..Kyse ei ollut ajasta vaan siitä että jonkun sekin on tehtävä ja se on kotityö. Jos joku väittää että ei tee mitään kotitöitä sen jälkeen kun ruoka on saatu joskus kello 4 valmiiksi niin joko tarkoittaa kotityöllä ihan muuta kuin me muut tai sitten valehtelee..

Hups, nyt repesin :) :)
Minuutin kestävä kotityö, se se onkin erikoismaininnan arvoinen asia.
Toi tyyppihän on sanonut ettei se ajattele kotona tehtäviä asioita työnä. Väittää elävänsä tavisihmisen arkea, tekee ne asiat mitä pitää tehdä päivittäin ilman, että niistä tehdään elämää suurempia ongelmia parisuhteen sisälle

Omat vanhempani olivat samanhenkisiä ihmisiä. 60 vuotta elivät yhdessä enkä kertaakaan kuullut riidan sanaa kotitöistä ja huom! molemmat kävivät kodin ulkopuolella palkkatöissä, meitä lapsia on 6 kpl.

Lue lisää

"Miten oikean perunamuussin voi vatkata puisella perunanuijalla sileäksi :)?"

Et ilmeisesti ole koskaan oikeaoppisesti valmistanut perunamuusia? Kerronpa sinulle sitten miten se tehdään: Ne kypsät perunat nuijitaan ensin huolellisesti nuijalla. Sitten lisätään se maito ja vatkataan vatkaimella nopeasti. Näin saadaan selkeästi silein ja muutenkin koostumukseltaan paras muusi.

"Ja minuutissahan se ruoka jäähtyy syömäkelvottomaksi :)."

Minä kuitenkin syön mielummin kuin tiskaan. Mutta jos kerran on pakko tiskata kaikki ennen ruokailua niin tee toki niin mutta sen kai voisi tehdä myös se puolisosi jos hän ei ilmesty kotiin aina vasta juuri sillä minuutilla kun ruoka on valmista?

"Minuutin kestävä kotityö, se se onkin erikoismaininnan arvoinen asia."

Edellenkin. Ihan sama mitä se kestää. Se on kotityö ja jonkun on se tehtävä, pidät sinä sitä isona ja tärkeänä tai et. Ja sen voi tehdä kuka vaan joka on kotona. Minä en rakasta niin paljon edes puolen minuutin kattilan pesua että en olisi hyvilläni että joku muu tekee sen joskus minun puolestani, varsinkin jos on myös sitä ruokaa nauttinut.

"että niistä tehdään elämää suurempia ongelmia parisuhteen sisälle"

Jos joku toivoo että työssä käyvä puoliso tekisi pinen oman osansa illalla jäljellä olevista kotitöistä, se ei minusta ole elämää suurempi ongelma vaan ihan normaali kohtuullinen toive.

TotuusTämäkin kirjoitti:

"Miten oikean perunamuussin voi vatkata puisella perunanuijalla sileäksi :)?"

Et ilmeisesti ole koskaan oikeaoppisesti valmistanut perunamuusia? Kerronpa sinulle sitten miten se tehdään: Ne kypsät perunat nuijitaan ensin huolellisesti nuijalla. Sitten lisätään se maito ja vatkataan vatkaimella nopeasti. Näin saadaan selkeästi silein ja muutenkin koostumukseltaan paras muusi.

"Ja minuutissahan se ruoka jäähtyy syömäkelvottomaksi :)."

Minä kuitenkin syön mielummin kuin tiskaan. Mutta jos kerran on pakko tiskata kaikki ennen ruokailua niin tee toki niin mutta sen kai voisi tehdä myös se puolisosi jos hän ei ilmesty kotiin aina vasta juuri sillä minuutilla kun ruoka on valmista?

"Minuutin kestävä kotityö, se se onkin erikoismaininnan arvoinen asia."

Edellenkin. Ihan sama mitä se kestää. Se on kotityö ja jonkun on se tehtävä, pidät sinä sitä isona ja tärkeänä tai et. Ja sen voi tehdä kuka vaan joka on kotona. Minä en rakasta niin paljon edes puolen minuutin kattilan pesua että en olisi hyvilläni että joku muu tekee sen joskus minun puolestani, varsinkin jos on myös sitä ruokaa nauttinut.

"että niistä tehdään elämää suurempia ongelmia parisuhteen sisälle"

Jos joku toivoo että työssä käyvä puoliso tekisi pinen oman osansa illalla jäljellä olevista kotitöistä, se ei minusta ole elämää suurempi ongelma vaan ihan normaali kohtuullinen toive.

Lue lisää

Mikähän se parisuhteen tila oikeasti on, jos pitää joka päivä erikseen pyytää ja/tai toivoa, että parisuhteen toinen puolisko tekisi oman osansa kotitöistä?

Eihän tuolla ole mitään tekemistä kotitöitten kanssa. Tuollainen käytös kertoo välinpitämättömyydestä ja keskinäisen kunnioituksen puutteesta!

jankutijankutiohhoijaa kirjoitti:

Mikähän se parisuhteen tila oikeasti on, jos pitää joka päivä erikseen pyytää ja/tai toivoa, että parisuhteen toinen puolisko tekisi oman osansa kotitöistä?

Eihän tuolla ole mitään tekemistä kotitöitten kanssa. Tuollainen käytös kertoo välinpitämättömyydestä ja keskinäisen kunnioituksen puutteesta!

Lue lisää

Olet erittäin oikeassa! Kotitöiden jaon ei todellakaan pitäisi olla edes kysymys josta tarvitsee keskustella vaan itsestäänselvyys. Mutta valitettavasti näin ei kuitenkaan monesti ole.

TotuusTämäkin kirjoitti:

Olet erittäin oikeassa! Kotitöiden jaon ei todellakaan pitäisi olla edes kysymys josta tarvitsee keskustella vaan itsestäänselvyys. Mutta valitettavasti näin ei kuitenkaan monesti ole.

Lue lisää

Mikä on estänyt sinua hoitamasta asiaa kuntoon omassa parisuhteessasi?

Jos vastaus on puolisosi tai lapsesi, eikö sinun pitäisi puhua asiasta kotonasi ja kasvattaa lapsesi tekemään kotitöitä, ettei sama ongelma siirry enää seuraavalle sukupolvelle?

jankutijankutihohhoijaaa kirjoitti:

Mikä on estänyt sinua hoitamasta asiaa kuntoon omassa parisuhteessasi?

Jos vastaus on puolisosi tai lapsesi, eikö sinun pitäisi puhua asiasta kotonasi ja kasvattaa lapsesi tekemään kotitöitä, ettei sama ongelma siirry enää seuraavalle sukupolvelle?

Lue lisää

"Mikä on estänyt sinua hoitamasta asiaa kuntoon omassa parisuhteessasi?"

Huomaa että et näköjään edes lue mitä muut kirjoittavat vai olenko josain sanonut että asia EI olisi parisuhteessani kunnossa?

"Jos vastaus on puolisosi tai lapsesi, eikö sinun pitäisi puhua asiasta kotonasi ja kasvattaa lapsesi tekemään kotitöitä, ettei sama ongelma siirry enää seuraavalle sukupolvelle?"

Minä olen puhunut asiasta tällä palstalla niille jotka ovat täällä pokkana väittäneet että ei niitä kotitöitä edes tarvitse jakaa kun ne tekee se kotona oleva suit sait päivällä ja illaksi ei jää koskaan mitään enää sen työssä käyvän tehtäväksi.

TotuusTämäkin kirjoitti:

"Mikä on estänyt sinua hoitamasta asiaa kuntoon omassa parisuhteessasi?"

Huomaa että et näköjään edes lue mitä muut kirjoittavat vai olenko josain sanonut että asia EI olisi parisuhteessani kunnossa?

"Jos vastaus on puolisosi tai lapsesi, eikö sinun pitäisi puhua asiasta kotonasi ja kasvattaa lapsesi tekemään kotitöitä, ettei sama ongelma siirry enää seuraavalle sukupolvelle?"

Minä olen puhunut asiasta tällä palstalla niille jotka ovat täällä pokkana väittäneet että ei niitä kotitöitä edes tarvitse jakaa kun ne tekee se kotona oleva suit sait päivällä ja illaksi ei jää koskaan mitään enää sen työssä käyvän tehtäväksi.

Lue lisää

Sinulla ei siis ole mitään ongelmaa, mutta siitä huolimatta väität, että kotitöiden jakamisessa on ongelmia sen työssäkäyvän puolison kanssa.
Mikä tässä yhtälössä mättää?

jankutijankutihohhoijaa kirjoitti:

Sinulla ei siis ole mitään ongelmaa, mutta siitä huolimatta väität, että kotitöiden jakamisessa on ongelmia sen työssäkäyvän puolison kanssa.
Mikä tässä yhtälössä mättää?

Lue lisää

"Sinulla ei siis ole mitään ongelmaa, mutta siitä huolimatta väität, että kotitöiden jakamisessa on ongelmia sen työssäkäyvän puolison kanssa.
Mikä tässä yhtälössä mättää?"

Sinun ymmärryksesi mättää. Vaikka minulla ei ole ongelmaa, muilla näyttää olevan. Oliko sinulla vielä muuta?

Hitto kun muistutit! Toivottavasti vaimoni ei lue tekstiäsi.

Vajaa 5 vuotta sitten, toisen vatsanrepimisen jälkeen, oli vuorokausia jolloin paska lensi hallitsemattomasti pahimmillaan pitkin seinien alaosia ja lämpöpattereita.
Sen jälkeen hallinta parani niin paljon, että matottomille lattioille levitetyt sanomalehdet riittivät.
Toivottavasti vaimoni ei ala perimään noiden aikojen rästejä.

Tuota kautta edelsi 3kk:n jakso alavatsan paskapussin kiinnityspohjan virittelyä useita kertoja viikoittain. Samalle rästitilille.

flegmaatti kirjoitti:

Hitto kun muistutit! Toivottavasti vaimoni ei lue tekstiäsi.

Vajaa 5 vuotta sitten, toisen vatsanrepimisen jälkeen, oli vuorokausia jolloin paska lensi hallitsemattomasti pahimmillaan pitkin seinien alaosia ja lämpöpattereita.
Sen jälkeen hallinta parani niin paljon, että matottomille lattioille levitetyt sanomalehdet riittivät.
Toivottavasti vaimoni ei ala perimään noiden aikojen rästejä.

Tuota kautta edelsi 3kk:n jakso alavatsan paskapussin kiinnityspohjan virittelyä useita kertoja viikoittain. Samalle rästitilille.

Lue lisää

:):) muistathan vaatia, että vaimosi tyhjentää joka toinen kerta avannepussisi :):)

hymy_pyllyyn kirjoitti:

:):) muistathan vaatia, että vaimosi tyhjentää joka toinen kerta avannepussisi :):)

Vaikka tyhjennysventtiili oli "strategisen" paikan tietämissä niin naisellinen kosketus tuskin olisi aiheuttanut siinä tilanteessa mitään reaktiota joten tyhjentelin pussin aina itse. 3kk!

"Jos puolisosi sairastuu eikä jaksa tyhjentää kauppakasseja omalla vuorollaan, jääkö hän velkaa ja tervehdyttyään joutuu tekemään useamman kassintyhjennyksen peräkkäin, vai miten menettelette?"

Mistä tuon repäisit. Minä vain kerroin esimerkkejä kotitöistä joita tehdään vielä illalla. En väittänyt missään että ne pitää laittaa jäykästi täysin tasan. Mutta jos puolisoni ei koskaan osallistuisi vaikkapa kauppakassien tyhjennykseen kun minulla on jotain muuta puuhaa samalla niin olisin kyllä hieman ihmeissäni. Meillä tekee asiat se joka on silloin se joutilaampi.
Ja kyllä, minusta edelleen tämä on kotityö ja on ihan kohtuullista jos töissä päivällä kayväkin välillä omalta osaltaan siihen osallistuu.

"Pyykitkin on mun huolena, mies pesisi kaikki samassa ja 60 asteessa, niin kuin poikamiesaikanaan."

Mä en ole kyllä vieläkään ymmärtänyt, miks niitä vaatteita ei voi pestä tuossa lämpötilassa.
No tietysti mulla ei olekaan mitään erikoisröyhelöitä ym.

Mulla oli yks ex sellanen, että minä en SAANUT pestä pyykkiä. Käytännössä tää tarkoitti, että jos laitoin jonkin vaatteen pyykkiin, saatoin saada sen puhtaana takas hyvällä tuurilla muutaman kuukauden. Kyllä vaatehuolto helpottui kun hän lähti. Sain aina puhtaita vaatteita kunhan vain pesin likaiset.

Seuraavan kanssa taas minä hoidin vaatehuollon muutenkin, koska muuten kukaan ei ois pessyt pyykkiä (eikä kyllä siivonnutkaan). Ne erikoisemmat vaatteet hän sai sitten itse pestä jos halusi.

1säpappa kirjoitti:

"Pyykitkin on mun huolena, mies pesisi kaikki samassa ja 60 asteessa, niin kuin poikamiesaikanaan."

Mä en ole kyllä vieläkään ymmärtänyt, miks niitä vaatteita ei voi pestä tuossa lämpötilassa.
No tietysti mulla ei olekaan mitään erikoisröyhelöitä ym.

Mulla oli yks ex sellanen, että minä en SAANUT pestä pyykkiä. Käytännössä tää tarkoitti, että jos laitoin jonkin vaatteen pyykkiin, saatoin saada sen puhtaana takas hyvällä tuurilla muutaman kuukauden. Kyllä vaatehuolto helpottui kun hän lähti. Sain aina puhtaita vaatteita kunhan vain pesin likaiset.

Seuraavan kanssa taas minä hoidin vaatehuollon muutenkin, koska muuten kukaan ei ois pessyt pyykkiä (eikä kyllä siivonnutkaan). Ne erikoisemmat vaatteet hän sai sitten itse pestä jos halusi.

Lue lisää

"Mä en ole kyllä vieläkään ymmärtänyt, miks niitä vaatteita ei voi pestä tuossa lämpötilassa."

Koska osa vaatteista menee pilalle liian korkeassa lämpötilassa pestynä. Ethän sinä laita dieseliä bensa-autoon tai toisinpäin.
Jos on ihan pakko pestä kaikki samassa lämpötilassa niin sitten mieluiten alhainen lämpötila 30-40C. Siinä eivät vain kaikki välttämättä tule ihan puhtaiksi mutta pienempi paha se on kuin pilata vaatteet.

Lopeta nyt se miehesi passaaminen ja tee ruoka, pyykit yms. vain itsellesi ja lapsille. MIehesi selvitköön kuten selviää. Ja miehen sotkut voit heittää siihen miehen mahan päälle kun löhöää sohvalla.