Alkaa olla kymmenen vuotta tuosta kesästä, jolloin ensimmäistä kertaa menin käymään yöelämässä edes pikaisesti, vaikka henkkarien puuttuessa matka ei vienyt kauas. Olimme kuitenkin terassilla ja muistan miten menimme maalta kaupungille pakettitaksissa tai vastaavassa ja rupattelimme matkalla. Parhaiten mieleen on kuitenkin jäänyt ystävällinen lämmin ilma ja yhdessäolo serkun kanssa.
Yhdessä vaiheessa serkku näytti minulle netissä tuohon aikaan ajankohtaisia "Tourettes Guy" sketsivideoita ja muistan miten jykevältä hänen karvainen kyynervartensä näytti laskeutuessaan tietokonepöydän päälle hiirtä tavoitellen. Tätä nykyä roolit ovat ehkä vaihtuneet.
Pihalla kävimme myös läpi tanssiliikkeitä yökerhoa varten, jolloin tasokas serkkuni myös nauratti minua jutuillaan oikeasta asenteesta ja rohkeudesta. On vain tässä joutunut vuosien varrella toteamaan että asennetta ja rohkeutta ei voi suoraan antaa, vaan se tulee ajan kanssa jos on tullakseen pienten onnistumisten ja epäonnistumisten kautta.
Serkun avoautolla kävimme myös venesatamassa ja seisoimme kivillä veden äärellä. Olen usein palannut tuolle paikalle pyörällä muistellen hetkeä. Hyvin muistan myös sen miten äitini sattui kaupassa käytyään laskemaan keittiön pöydälle useamman purkin jotakin sellaista energiajuomaa, jota ei ehkä enää valmisteta. Erikoista tästä teki se uhrautuvuus, että hän osti enemmän kuin yhden purkin, vaikka kyse saattoi olla halvasta merkistä.
Yhdessä vaiheessa serkku näytti minulle netissä tuohon aikaan ajankohtaisia "Tourettes Guy" sketsivideoita ja muistan miten jykevältä hänen karvainen kyynervartensä näytti laskeutuessaan tietokonepöydän päälle hiirtä tavoitellen. Tätä nykyä roolit ovat ehkä vaihtuneet.
Pihalla kävimme myös läpi tanssiliikkeitä yökerhoa varten, jolloin tasokas serkkuni myös nauratti minua jutuillaan oikeasta asenteesta ja rohkeudesta. On vain tässä joutunut vuosien varrella toteamaan että asennetta ja rohkeutta ei voi suoraan antaa, vaan se tulee ajan kanssa jos on tullakseen pienten onnistumisten ja epäonnistumisten kautta.
Serkun avoautolla kävimme myös venesatamassa ja seisoimme kivillä veden äärellä. Olen usein palannut tuolle paikalle pyörällä muistellen hetkeä. Hyvin muistan myös sen miten äitini sattui kaupassa käytyään laskemaan keittiön pöydälle useamman purkin jotakin sellaista energiajuomaa, jota ei ehkä enää valmisteta. Erikoista tästä teki se uhrautuvuus, että hän osti enemmän kuin yhden purkin, vaikka kyse saattoi olla halvasta merkistä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Muistelen silloiselle kotikuntosalille jääneen oluttölkin, joka pahan maun takia jäi sinä iltana juomatta, mutta josta saatoin hörpätä kostuketta vielä monta päivää sen jälkeenkin. Salilla tuli tuolloin venyteltyä paljon peilin edessä painojen nostelun lomassa. Muistan hyvin myös oman heijastukseni auton sivu-ikkunasta harjoitellessani hyppyä soralla etupihalla.
Junamatkustamista aloitin harrastamaan vasta tulevana kesänä, mutta eilen junassa ollessani ajattelin että kesällä 2006 olisi ehkä ollut helpompi tutustua naisiin, koska eilen ahtaassa vaunussa ihan kivannäköisten naisten ympäröimänä panin merkille että kaikilla olisi valkoiset siimat korvissa ja laite kädessä, kun taas itselläni oli vain kirjoja aikani kuluksi. Tietääkseni siimakulttuuri ei ollut vielä läheskään yhtä vahvaa vuosikymmen takaperin.