Vaimoni petti minua ainakin kahden eri miehen kanssa seurusteluaikanamme. Hän kielsi minua tulemasta vastaan työpaikalleen, hän tarvitsi kuulemma taukoa suhteestamme ja toinen mies tulisi häntä hakemaan. Opiskelukaverini oli nähnyt vaimoni pussailevan kyseistä miestä bileissä, olivat yhdessä lähteneet pois bileistä ja todennäköisesti viettivät yön yhdessä. Myöhemmin vaimoni palasi takaisin ja väitti, ettei mitään tapahtunut heidän välillään. Hän kielsi jyrkästi seksin harrastamisen ja pettämisen suutelua lukuunottamatta, jota pyysi anteeksi. Otin hänet takaisin.
Seuraavan kerran hän petti minua oman opiskelukaverinsa kanssa, valmistujaisjuhlassa. Hän ilmoitti minulle kylmästi, että en ole tervetullut hänen valmistujaisjuhlaansa ja että hän seurustelee nyt luokkakaverinsa kanssa. He viettivät yön tämän miehen kotona. Seuraavana päivänä näin vaimoni (silloinen tyttöystävä) todistusten jaossa, jossa hän itkien palasi luokseni. Hän kävi minun nähteni kertomassa luokkakaverilleen palaavansakin minun tyköni takaisin. Tämä luokkakaveri purskahti itkuun.
Sittemmin tämä vaimoni lähti Anerikkaan au pairiksi, olimme edellisenä päivänä tehneet vuokrasopimuksen yhteisestä asunnosta, mutta hän lähti salaa Amerikkaan ja jätti minut yksin. Jouduin irtisanomaan asunnon. Kun hän oli Amerikassa, kuulin hänen tuttavaltaan, että hän seurustelee siellä jonkun jäätelötehtailijan pojan kanssa.
Amerikasta tulonsa jälkeen aloimme taas seurustelemaan ja menimme naimisiin. Kun yritän ottaa pettämisiä puheeksi, hän väittää, ettei mitään pettämistä koskaan tapahtunutkaan. Bileissä suutelu jäi suuteliksi ja molemmat menivät omiin koteihinsa nukkumaan. Luokkakaverille hän myöntää menneensä sohvalle nukkumaan, mutta seksiä ei ollut, koska pojan äiti oli kuulemma kotona. Mitään amerikkalaista tehtailijan poikaa ei ole koskaan ollut olemassakaan.
Olen luullut, että pystyn unohtamaan kaiken, onhan tapahtuneesta kulunut jo aikaa. Mutta aika ajoin muistot palaavat mieleeni ja yritän ottaa asian puheeksi, mutta asiasta ei saa puhua. Vaimoni paras kaverikin on ihan närkästynyt, että vieläkö se jaksaa jauhaa vanhoista asioista. Mutta kun minulle ne asiat ovat tuoreita niin kauan kuin vaimoni myöntää pettämisen. Emme pääse eteenpäin ennen kuin hän tunnustaa sen minkä jo tiedänkin.
Nyt pidän mykkäkoulua ja olen toisella paikkakunnalla töissä. Harkitsen nyt, että olisin viikonloputkin työskentelypaikkakunnalla. Sanoin vaimolle, etten tarvitse hänen tunnustustaan, koska tiedän hänen muutenkin pettäneen. Hän ei oo vastannut millään tavalla, vaan vastaa mykkäkouluun mykkäkoululla! Ihan kuin minä tässä olisinkin syyllinen!
Seuraavan kerran hän petti minua oman opiskelukaverinsa kanssa, valmistujaisjuhlassa. Hän ilmoitti minulle kylmästi, että en ole tervetullut hänen valmistujaisjuhlaansa ja että hän seurustelee nyt luokkakaverinsa kanssa. He viettivät yön tämän miehen kotona. Seuraavana päivänä näin vaimoni (silloinen tyttöystävä) todistusten jaossa, jossa hän itkien palasi luokseni. Hän kävi minun nähteni kertomassa luokkakaverilleen palaavansakin minun tyköni takaisin. Tämä luokkakaveri purskahti itkuun.
Sittemmin tämä vaimoni lähti Anerikkaan au pairiksi, olimme edellisenä päivänä tehneet vuokrasopimuksen yhteisestä asunnosta, mutta hän lähti salaa Amerikkaan ja jätti minut yksin. Jouduin irtisanomaan asunnon. Kun hän oli Amerikassa, kuulin hänen tuttavaltaan, että hän seurustelee siellä jonkun jäätelötehtailijan pojan kanssa.
Amerikasta tulonsa jälkeen aloimme taas seurustelemaan ja menimme naimisiin. Kun yritän ottaa pettämisiä puheeksi, hän väittää, ettei mitään pettämistä koskaan tapahtunutkaan. Bileissä suutelu jäi suuteliksi ja molemmat menivät omiin koteihinsa nukkumaan. Luokkakaverille hän myöntää menneensä sohvalle nukkumaan, mutta seksiä ei ollut, koska pojan äiti oli kuulemma kotona. Mitään amerikkalaista tehtailijan poikaa ei ole koskaan ollut olemassakaan.
Olen luullut, että pystyn unohtamaan kaiken, onhan tapahtuneesta kulunut jo aikaa. Mutta aika ajoin muistot palaavat mieleeni ja yritän ottaa asian puheeksi, mutta asiasta ei saa puhua. Vaimoni paras kaverikin on ihan närkästynyt, että vieläkö se jaksaa jauhaa vanhoista asioista. Mutta kun minulle ne asiat ovat tuoreita niin kauan kuin vaimoni myöntää pettämisen. Emme pääse eteenpäin ennen kuin hän tunnustaa sen minkä jo tiedänkin.
Nyt pidän mykkäkoulua ja olen toisella paikkakunnalla töissä. Harkitsen nyt, että olisin viikonloputkin työskentelypaikkakunnalla. Sanoin vaimolle, etten tarvitse hänen tunnustustaan, koska tiedän hänen muutenkin pettäneen. Hän ei oo vastannut millään tavalla, vaan vastaa mykkäkouluun mykkäkoululla! Ihan kuin minä tässä olisinkin syyllinen!
Vastaukset 30
Vanhimmat
Ainoa toivo suhteellemme olisi jos vaimoni edes myöntäisi pettäneensä, koska vasta sitten voisin alkaa antamaan anteeksi.
Tiedän tietämällä jo nyt hänen pettäneen ja minua loukkaa suunnattomasti se, että vaimoni loukkaa älyäni, eikä myönnä pettämistä. Kuinka tyhmänä hän minua pitää?!
Olen mielestäni ansainnut häneltä täyden tunnustuksen. Jos en sitä saa, niin eroan, koska avioliitossa rehellisyys on A ja O. Olen saanut tarpeekseni valehtelusta. Minua v****aa myös se, että vaimoni paras kaveri tasan tarkkaan tietää mitä vaimoni on tehnyt, mutta minä en ole tunnustuksen arvoinen.
Vaimoni on kuitenkin päättänyt olla tunnustamatta koskaan. Hän ei ymmärrä, että juuri se johtaa eroon. Tai ehkä hän sitä juuri haluaakin.
Pane sinä vaimosi parasta kaveria. Teille voi syntyä oikein intiimejä hetkiä!
En ole pettäjätyyppiä.
Oletko kokeillut koskaan? Minäkin luulin niin joskus, mutta seksi oli elämäni parasta koskaan.
Kerran kävin naapurin miehen kanssa yhdellä oluella. Tämä mies sanoi minulle, että on kiinnostunut vaimostani. Olin aivan ymmälläni ja teki mieli lyödä, mutta en tehnyt niin, koska en halunnut pahoinpitelysyytettä. Kotona tivasin vaimolta miksi tämä mies tuollaisia puhuu, kävi ilmi, että mies oli lähennellyt vaimoani karaokebaarireissulla. Itse vielä ehdotin että kävisivät baarissa, koska vaimoni on hyvä laulamaan, eikä lasten vuoksi päässyt koskaan ulos. Luotin tähän tuttuun naapuriin niin paljon, että lupauduin jäämään lapsia vahtimaan että vaimoni pääsee laulamaan. No pääsihän vaimo laulamaan, mutta kotimatkalla tämä mies oli alkanut ehdottelemaan vaimolleni suhdetta. Vaimoni oli omien sanojensa mukaan kieltäytynyt, mutta ei kuitenkaan kertonut minulle mitään ennen kuin vasta itse kertoi tämän naapurin avautumisesta minulle. Nyt en ole enää ollenkaan varma, ettei pettämistä karaokeiltana olisi tapahtunut. Miksi muuten tämä naapurin mies niin röyhkeästi puhuisi minulle tunteistaan vaimoani kohtaan?
Joskus sanoin vaimolle suutuspäissäni, että menen vieraisiin. Vaimo pilkkasi ja sanoi, että kuka minut muka huolisi. Minulle oli tullut melko paljon ylipainoa ja vaimo taisi olla oikeassakin. Harkitsin itsemurhaa, kävin kerrostalomme katolla kurkkimassa reunan yli ja autolla ajaessa tuli vahvoja impulsseja kääntää auto rekan eteen. Päässä oikein kuohahteli kun rekka tuli vastaan, mutta sain vaivoin hillittyä itseni.
"Miksi muuten tämä naapurin mies niin röyhkeästi puhuisi minulle tunteistaan vaimoani kohtaan?"
Tuohan on klassinen konsti herättää epäilyksiä ja pilata suhde, jotta saisi itse paremmat asemat vikittelyyn. Mitä enemmän epäilet vaimoasi, sitä enemmän pelaat naapurin miehen pussiin.
Juuri näin varmaan on!
Sairasta. Tuollainen manipuloiva paskakasa pitäisi kiduttaa hengiltä.
Kypsymisen paikka teille molemmille. Huonot lähtökohdat koko liitolle. Itse lähtisin liitosta pois, koska ilman luottamusta ei voi olla onnellinen.
Kun edes myöntäisi pettämisen. Kaikista ärsyttävintä on se, että hän loukkaantuu ja suuttuu, jos otan asian puheeksi koska mitään ei ole koskaan tapahtunutkaan.
Pitäiskö hänen sitten valehdella sulle, että on pettänyt? Ihan vaan sun mieliksi että asettuisit?
Käy terapeutilla.
Pitäisi varmaan käydä joo. Pariterapiaakin voisi kokeilla.
Hullu kun menit naimisiin. Eihän kukaan jää tuollaiseen suhteesee.
Näin on. Taidan olla päästäni pimeä.
Naiset osaavat vältellä taitavasti kuten omanikin aikoinaan...ei muka mitään tapahtunut kun antoi vieraan panna ja vielä kumitkin käsilaukussa, amatöörimaista touhua...jos pettää pitää se tehdä jäämättä kiinni.
Olet syyllinen tuohon tolkuttomaan tunnustuksen vonkaamiseen. En kestäisi vaimonasi päiväkään. Se joka vanhoja kaivelee, sitä tikulla silmään. Vai miten se vanha sanonta meni. Taisi olla raamatusta.
Laihduta ja ala käymään salilla, saat parisuhteen ulkopuolista elämää ja itsetunto nousee. Harrasta ja hae omaa aikaa, omia kavereita. Terapeuttikin voi olla hyvä jos sinulla on itsemurha-ajatuksia. Keskustele työterveyshoitajan kanssa, jos sellaiseen on mahdollisuus.
Yritä päästä ulos selvästi lukkiutuneesta tunnemaailmasta. Valmistaudu eroonkin.
No jaa, onhan liitollanne melko omituiset lähtökohdat, vaimoehdokas pyörii omilla teillään, ja silti on ovi avoinna, että tänne vaan?! Unohda se pettämishöpinä, asiat ei siitä tunnustuksesta ainakaan paremmaksi muutu.. saisit vaan uuden syyn, syytellä valehtelijaksi, jne. kahteen kertaan eronneena, tiedän mistä puhun. Parempi olisi jutella naamatusten, ehkä saisin sinuun hieman "rotii" pumpattua, ihan vaan keskustelulla! Vaimos sensijaan... hänet voisi laittaa testiin, ihan hänen tietämättään tietysti..että onko uskollista sorttia,vaiko ei! Melko omituinen sekin naapuri, joka ilmoitttaa sulle, olevansa kiinnostunut vaimostasi.. pitäiskö sun tarkistaa kaveripiirisi??
No nyt on testissä. Jää kesälomalle juhannukseksi ja saa viettää lomansa yksin. Olen eri paikkakunnalla töissä, mutta taidan jäädä viikonlopuiksikin ja testata kaipaako minua kotiin. Saapas nähdä löytääkö kesäheilaa. Jos näin käy, se on sitten siinä. Uutta naista minulla ei ole kiikarissa enkä voisi kuvitellakaan itse koskaan pettäväni, mutta en jaksa epävarmuutta toisen uskottomuudesta.
Minkälaista uskollisuustestiä tarkoitat? Yksityisetsivä ja honeytrap? Näitä palveluitahan saattaa olla tarjolla nykyisin.
Sen tyylistä, että sinun OIKEA ystäväsi, yrittää iskee sun akkaas, jostain baarista, tms. missä hän nyt kulkeekin. Ystävän pitää tietysti olla sellainen, jota vaimosi ei ystäväksesi tiedä, ja sellainen, joka pystyy/ osaa perääntyä oikealla hetkellä.
Ihan uteliaisuudesta kysyn: miten pitkälle tämä ystävän pitää mennä ennen perääntymistä, että uskottomuus tulee todistettua? Pelkkä "juttelin baarissa ja olisin saanut siltä" ei varmaan riitä?
kyllä mies sen tietää, onko nainen valmista kauraa, vaiko ei.. vai onko itselläsi minkäänlaista kokemusta naisista ylipäätään?? Raja on just SIINÄ kohtaa....
Luottamuksen menettäminen parisuhteessa on pahinta mitä voi tapahtua. Aloittajalla luottamus on mennyt jo alussa, vaikea uskoa että vaimon tunnustamisella olisi mitään parantavaa vaikutusta asiaan.
Omalla kohdalla epäilykset ex-vaimon pettämisistä pystyi unohtamaan, mutta varma tieto niistä tappoi liiton samantien.
Kyllä on pikkusieluista porukkaa, huh huh! Elä ja anna elää!
Ei kai vaan ole niin, että olet mustasukkaista tyyppiä? Kuulostat jopa vainoharhaiselta. Ihan kuin olisit saanut päähäsi nuo ''pettämisjutut'', ja ne ovat jääneet kiertämään päähän etkä ole päässyt niistä irti.
Jos vaimosi ennen avioliiton solmimista on kerran suudellut, - pikkuhuppelissa? - niin ei se maailmaa kaada. Ja sitten se naapuri... Ehkä hän on huomannut että olet mustasukkaista tyyppiä ja tahallaan halusi kiusoitella sinua. Ja sehän tepsi, heti aloit uskotella itsellesi että on pettänyt naapurinkin kanssa!
Jos vaimo on vannonut ettei ole pettänyt, niin miksi hänen pitäisi ''tunnustaa''? Älä pakota häntä tunnustamaan sellaista mitä hän ei ole tehnyt. Koko tuo pettämisjuttu on oman mielikuvituksesi tuotetta, yritä ymmärtää se.
Mene sinne terapiaan ja yritä päästä mustasukkaisuuden peikosta eroon. Ja salillakäynnit ja laihdutus olisi myös hyvä itsetunnonkohotus keino, saisit muuta ajateltavaa.
Kuulostat ihan entiseltä mieheltäni. Hän sai jostain päähänsä, että olen pettänyt häntä ja vaati tunnustamaan sen. Miten tunnustat mitään mitä ei ole tehnyt? Aluksi mä ajattelin, että voi hemmetti, ihan hullua, mitään tunnustettavaa ei ole. Mutta kun mies sitten vuosia jatkoi samaa tenttaamista, niin tuli välillä mieleen, että valehtelenko pettäneeni että äijä rauhoittuu. En sitä tehnyt ja miksi tilanne olisi muuttunut? Sairaalloisen mustasukkaisen ihmisen kanssa on mahdotonta elää. Mulla meni liian kauan tajuta se.
Mutta jatka vaan tuolla linjalla. Pidä mykkäkoulua ja älä missään tapauksessa vietä aikaasi kotona. Huomaat ajanoloon että vaimosi lähtee. Sitten ihmettelet, että miksi se hyvän miehen jätti?
Ihan oikeesti, tajuatko ettei vaimosi myönnä pettäneensä kun sellaista ei ole tapahtunut? Luonnollinen reaktio häneltä, ettei halua puhua sun kanssa. Koska tietää, että se on turhaa.
Haetko sä tuolla syyttämisellä oikeutta itsellesi ottaa ero? Jos suhde ahdistaa eikä halua jatkaa ole, niin eron voi hakea yksin eikä siihen mitään syytä tarvitse kellekään selittää.
Valtavan hienoa että välität ilotytöstäsi edelleen. Kaiken se kestää...
So fucking what? IKINÄ ei kannata myöntää pettäneensä. Eikä varsinkaan silloin, kun ei ole pettänyt. Tai kumppanilla on samalainen neuroottinen trauma pettämisestä kuten sinulla. Ilmeisesti tarvitset sitä.