Erosin pässiäisenä 3 vuoden suhteesta. En ole koskaan rakastanut ketään niin paljoon kun häntä. Asuimme eri paikkakunnilla, ei yhdessä. Nähtiin vain useimmiten viikonloppuisin. Me tehtiin paljon, mutta ei kahdestaan. Kaverit ja auto harrastukset menivät edeltä, ja minä juoksin kun koiranpentu perässä. Annoin hänen tehdä mitä ikinä halusikaan, en kieltänyt. Tuntui että jäin sivulle, enkä saanut sitä samanlaista katsetta kuin ennen. Usein itkin ja mietin että mitä jos mä tekisin lopun, mutta aina se jäi roikkumaan. Meillä oli usein silti hauskaa, vaikka olinki ku yks jätkä niiden kanssa. Pääsiäisenä se koitti, erosimme.
En jaksa enään miettiä sitä että se on oikeesti totta, se tapahtu jotenki niin äkkiä.
Te eronneet tai fiksut, kertokaa jotain elämänviisauksia tai muuta, mikä helpottaisi mieltäni. Rupeen olee toivoton :(
En jaksa enään miettiä sitä että se on oikeesti totta, se tapahtu jotenki niin äkkiä.
Te eronneet tai fiksut, kertokaa jotain elämänviisauksia tai muuta, mikä helpottaisi mieltäni. Rupeen olee toivoton :(
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.