Jääkö hulppea TK haaveeksi?

Mitä se virtuaalivastaanotto on sen kummempi ko tavalinen puhelinkeskustelu: lääkäri näkkee potilhan naaman ja potilas lääkärin. Mulle kyllä on sama minkä näkönen sälli sielä tk:ssa on, joten en tartte hänestä kuvaa - tai jos joku tarttee niin voihan sen kuvan laittaa etukäthen vaikka kunnan nettisivulle.
VIrtuaalivastaanotto on lumetta: potilhaalle tullee tunne, että kyllä hän kävi vastaanotolla, kun kuvan näki ja lääkäri taas pyöräytti kristallipalloa. Alkavakko ne ees semmoshen, virkavastuu painaa kuitenki, joten leivätön pöytä saattaa häämöttää.

Varmasti alkavat,onneksi. Ei lääkäreitä riitä kaikkiin kyliin.

Jääpi. Eikö tuo vanha ole jo korjattu.

Mieluummin verkkolääkärillä kotona kun Rovaniemen reissulla koko päivän.
Saattavat perustaa jonnekin etelään semmoisen verkkolääkärikeskuksen joka hoitaa syrjäseutujen lääkäripalvelut niiltä osin kun sen voi tehä.
Vanhuksia avustaa yhteyksissä tietenki kotihoito ja kunnan terveyskioskin sairaanhoitaja on ohjaamassa potilaat verkkolääkärien kamerahuoneisiin.
Ei siihen tarvita 10miljoonan pytikiä.

Tulevaisuuden lääkäripalvelua on että lappilaiseen mökkiin astelee terveydenhoitaja kannettavan tietokoneen kanssa, lääkäriyhteys napin painamisen päässä.

Sitä se on, ja sen mukaan pitäisi myös tehdä päätöksiä. Verkkolääkäreitä on jo, työterveyshuollon kautta voi hakea flunssasaikkua läppärillä.

Kaikki kuolee vaikka mikä olis

Ei tämä kuihtuva kunta voi rakentaa kallista pytinkiä. Hissunkissun vanhaa kuntoon ja sitten mietimmä mikä soten myötä muuttuu.
Lääkäreitä Muoniossa tarvitaan aina, samoin toimitiloja.

Erittäin merkittävä lääkärin palvelujen kehitys tapahtui 1970 luvun alusta. Tällöin tuli Kansanterveys laki ja asetus voimaan, sekä toiminnan suunnittelijoina olivat asiantuntijat. Ojala Vintturi Vataja. Tässä yhteydessä rakennettiin Muonion terveyskeskus, mihin tuli vastaanotto, laboratorio, kuvaus yksikkö, sekä vuodeosasto. Enontekiölle Hettaan tuli terveyskeskuksen rakennettu toimipiste ja Karesuvannon, sekä Kilpisjärven toimintaa kehitettiin. Myös perushankintana silloin hankittiin Terveyskeskukseen uusi sairasauto ja silloiset pätevät kuljettajat.
Terveyskeskuslääkärit olivat Enontekiöllä Hetassa 1 ja Muoniossa 3 lääkäriä. Hammaslääkärit Enontekiön Hetassa ja Muoniossa, tuonnoin saatiin hammashoito hyvälle tasolle vaikka rästien purkutöissä myös palkattiin ulkopuolisia lääkäreitä. 1970 luvun alussa oli Muonio - Enontekiö kuntayhtymässä, terveydenhoitopalvelussa noin 100 henkilöä. Muoniossa oma keittiö terveyskeskuksessa. Silloin tulivat myös uudet virat, taloudenhoitajan virka muutettiin talouspäällikön viraksi, tuli terveystarkastajan virka kuntayhtymään ym;ta palveluja. Edelleen jos mainittu toiminta olisi silloisessa laajuudessa jatkunut, ei kenkään tarvitsisi rukoilla, että pääsisi lääkärin ja hammaslääkärin vastaanotoille ja tulisi hoidetuksi. Kyseisen toiminnan johto ja terveydenhoitopalveluista vastaavat ja luottamustehtävissä ovat työnsä laiminlyöneet kehityksen jatkamiseksi, sekä olisi vain toimintaa voitu laajentaa. Pahinta on tapahtunut, että määräaikaiset Terveyskeskuksen peruskorjaukset, sekä välittömät kunnostukset on kiistatta laiminlyöty ja yhtä, kuin terveydenhoito palveluja ajetaan alas. Terveydenhoitopalveluista vastaa nyt Muonion ja Enontekiön kunnat yksin, mutta minä en näe järkevyyttä terveydenhoitopalvelujen vastuusta heikentämistä. Kuntalaisten on saatava korkeatasoista kuntapalveluja jokaiselle kuuluvana hyväkseen, mutta sairaan on aina saatava kiireisesti riittävän tasoiset terveydenhoitopalvelut omassa kunnassa, eikä siitä saa tinkiä.
Turha Muoniossa on selittää, että ei ole riittävää varallisuutta palvelujen ylläpitämiseksi. Pankeissa on rahaa ja lainaa otetaan niin pitkään, että palvelut varmasti toimivat ja on rakennelmat mallikelpoisessa nykypalveluksi kunnossa. Ensimmäinen kuntayhtymän talouspäällikkö nytkin varmasta pankista kykenee
saamaan rahaa ja toteutukset mallikelpoisesti kuntoon.