Miksi naisiin ei saa mitään yhteyttä? Etsiikö naiset edes mitään ja pelaako ne vaan ja kiusaa miehiä?
Sinkkuus kyllästyttää
Raumalainen-
531108
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
" Etsiikö naiset edes mitään ja pelaako ne vaan ja kiusaa miehiä?"
Netin deittisivustot on täysin naisten peliareenoita, feminismi jyrää. Suurin osa naisista tietenkin haluaisi löytää jonkun, mutta arvatenkaan he eivät osaa päättää, kenet ottaisivat.
Tarjonta miehistä on valtavaa. Tavallinenkin nainen, joka ei realityelämässä saa miesten päitä kääntymään, saa netissä kymmeniä ellei satoja yhteydenottoja. Sinänsä sitten huvittavaa, ettei kukaan heille kelpaa, vaan naiset roikkuvat palstoilla kuukausitolkulla.
Aika suuren ajan olen minäkin uhrannut nuoruudestani nettideittailulle eikä ole mitään positiivista sanottavaa. Onpahan ainakin silmät auenneet, millaisia pintaliitäjiä ja täydellisyyden tavoittelijoita nykyajan naiset ovat. Olen kokeillut suomi24 treffit, happy pancaken ja tinderin. Arvelen ,että olen ottanut yhteyttä noin 200 eri naiseen. Lopputulos: ei yksiäkään treffejä.........
Ymmärrän toki, että nuorilla, korkeasti kouluttautuneilla naisilla on vaatimustaso korkealla, mutta että yli 30v tavispirkotkin nirsoilevat, sitä en voi käsittää.
Kyllähän netistä joku mies tietenkin naisen löytää, mutta millainen? En osaa sanoa.
Luulen, että miehillä ei ole käsitystäkään naisten nirsouden tasosta netissä.
Vain miesmallit kelpuutetaan.
Tavismiehet on samalla tasolla rumien kanssa, kaikki hylätään.
Hyvin pitkälle totta tuo.
Aamen. Sitä oikein yllättyi kuinka kauniit naiset osoittavat mielenkiintoa livenä tällaiseen urheilullisen tavisukkoon. Nettideiteillä ei ollut mitään jakoa sellaisin naisiin.
Naisten uskomaton hypergamia nettideitissä ja vihapuheet forumilla saavat monen tavismiehen uskomaan, että heidän tasonsa on niin paska kuin se nettideitin perusteella olisi. Sitten kun lopettaa sen pelleilyn ja menee vaikka tanssilavalle, niin yllättyykin kuinka kelpaakin ihan näteille ja fiksuille naisille.
Kuukausitolkulla? Tarkoitat varmaan vuositolkulla.
Itse naisena ja sinkkuna voin sanoa, että en tosiaan pelaa mitään enkä kiusaa. Itsekin täytyy sanoa, että esim. baareista löytyy pääosin vain seksinvonkaajia tai sitoutumiskyvyttömiä. Itse olisin valmis vakavampaankin suhteeseen. Itseäni on kehuttu viehättäväksikin ja olen myös tehnyt mallintöitä. Monesti ärsyttää, että miehet valittavat siitä, kuinka vaikeaa on saada naisia treffeille. Ei se ole ainakaan minulle myöskään ollut itsestään selvää saada miehiä treffeille. Seksiä kyllä baareista saisi, jos se vain riittäisi. Itse haluan jotain enemmän. Monesti saatan olla baarissa ja juuri kukaan ei tule kolmeen tuntiin juttelemaan kanssani. Itse joudun monesti tekemään aloitteita ja valtaosin ne eivät ole johtaneet treffeihin baarin ulkopuolella., vaikka olen ehdottanut puhelinnumeroiden vaihtoa. Välillä on ollut mieli surullinen, että löydänkö koskaan ketään.
Saako kysyä, että mistä päin olet ja minkä ikäinen?
En pahemmin käy baareissa , kerran olen käynyt baarissa 4 viime vuoden aikana enkä vonkaa seksiä. Olis vaan kiva tutustuu ihan normaalisti mutta ei naiseille kai normaali riitä. Tällä paikkakunnalla tuntuu että kaikki seurustelee ja ite on sitten vaan sinkku ja yksin kun kaikilla pahiksillakin on tyttöystävät.
No nyt sait naisiin yhteyden :D
Pitää olla aktiivinen saadakseen sen mitä haluaa. Itse tiedän olevani liian laiska/saamaton/hemmoteltu saadakseni jonkinlaista parisuhdetta. Kannattaa myös, jos mahdollista, raivata elämästään kaikki vähänkin negaamiseen taipuvaiset henkilöt.
Oma elämänlaatuni parani huomattavasti, kun nämä jatkuvasti omaa surkeuttaan vinkuvat henkilöt eivät enää häiritse minua. Ja tätä siis jatkui parikymmentä vuotta.
Elämässä pitää joskus tehdä isojakin päätöksiä, jos haluaa, että asiat muuttuvat. Ja se on ihan jokaisen oma asia, haluaako muutoksia.
Itsekin olen sitä mieltä , että en aio kuitenkaan luovuttaa ja oma aktiivisuus on tärkeää. Liikaa ei kannata toisaalta yrittää, mutta jatkossakin meinaan kulkea yöelämässä, koska nettideittailuun en usko. Kuntosalilla taas ihmisiin ei saa niin hyvin kontaktia, vaikka sosiaalinen olenkin ja uskallan puhua ihmisille. Olin suomi24:n palstalla muutaman vuoden ja minulle se ei sovi. En usko, että minun kumppanini löytyisi sieltä, koska pidän nettideittailua jotenkin luonnonvastaisena. Siellä on paljon ihan fiksujakin ihmisiä, mutta silti se ei vaan jotenkin toimi. Tuntuu paremmalta löytää ihmisiä todellisen elämän kautta. Se sopii paremmin minulle, mutta toisaalta tiedän, että eräs yksi kaverini on löytänyt netistä nykyisen seurustelukumppaninsa ja he ovat ihan onnellisesti yhdessä.
Todella aktiivinen pitää olla eikä välittää epäonnistumisista. Deittailussa on syytä itsetunnon olla kohdillaan, koska jatkuvasti tulee isompiä ja pienempiä pettymyksiä. Itselläni on kokemusta kymmenien eri naisten kanssa deittailusta. Muutaman kanssa olen onnistunut saamaan puolen vuoden suhteenkin ja 2-3 kuukauden yrityksiä.
Silti jaksan ihmetellä, kuinka harvinaista on kohdata ihminen, jonka kanssa juttu todella lähtisi "lentoon". Nykypäivänä on niin helppoa jatkaa etsimistä,ei kukaan jaksa oikein pysähtyä sellaisen jutun kohdalle, joka ei heti sytytä. Myönnän itsekin, että tois ten treffien kohdalla viimeistään pitää tuntua siltä, että kannattaisi jatkaa. Eli ei tämä pelkästään naisten syytä tämä kohtaamattomuus ole. Heillä on vain paljon enemmän valinnanvaraa kuin miehillä. Moni on kuin lapsi karkkikaupassa: miksi tyytyä vähään kun voi saada kaikki. Ongelmana on vain se, ettei osaa tyytyä enää kehenkään.
Olen lopettanut nettideittailun, koska en jaksa enää laittaa itseäni satasella peliin. Huomion saaminen ja vaikutuksen tekeminen naisiin on niin kovan työn takana, että olen päättänyt löytää tilaisuuksia kohtaamiseen ihan livenä. Tsemppiä kaikille, jotka netissä seuraa hakevat:)
Hyvä kommentti! Olen myös itse huomannut, että deittailu vaatii rautaista itsetuntoa. Itsekin olen naisena kokenut pettymyksiä ja todennut mielessäni, että jos niihin jää makaamaan niin elämä valuu ohi. Toisaalta on myös hyvä yrittää oppia virheistään, eikä toistaa niitä, mitä suhteissaan on tehnyt. Joskus olen ollut muutamia vuosiakin tapaamatta ketään, koska pettymykset olivat jättäneet niin suuren jäljen sydämeen, että en enää uskaltanut päästää ketään lähelleni. Nykyisin kokemuksen lisääntyessä olen ajatellut niin, että ei kannata tosiaan jäädä tuleen makaamaan. Pitää vain uskoa rakkauden mahdollisuuteen. Aina se ei todellakaan ole helppoa, koska ihminen kuitenkin kantaa niitä aikaisempia negatiivisiakin kokemuksia mukanaan. Hyviä kokemuksia kannattaa enemmän muistella ja pyrkiä unohtamaan ne negatiiviset.
Juuri näin:) On vaan jatkettava lannistumatta, mikäli aikoo rakkauden kohdata. Ei ketään kotoa tulla hakemaan. Itsesäälissä kieriskely ei oikein ole viehättävä ominaisuus kenessäkään pidemmän päälle;) Jos ei netissä natsaa, niin sitten voi kokeilla esim tanssikurssia tai sinkkutapahtumia. Tästä parisuhteen etsimisestä on tehty jotenkin tabu: ei saisi oikein olla muka haku päällä, se käsitetään epätoivoisena toimintana. Maailman luonnollisin asia, koska kaikki me haluamme rakkautta ja hyväksyntää. Onhan elämä paljon mielekkäämpää, kun saa jakaa asioita toisen kanssa. Toiveikkuutta ei saa menettää ja on elettävä omaakin elämää:)
Ei se oma aktiivisuus auta jos ei ole hyvännäköinen. Netissä tai livenä tulee pakit ihan yhtä nopeaa jos et ole se pitkä ja komea unelmies poikamies kuten siinä telkkari ohjelmassa. Jos on vastannut sadoilla naisille ja ei tule vastausta niin silloin tietää että on ruma. Eikä livenä voi ketään treffeille kysyä koska naiset on todella tylyjä, ja ne juoksee karkuun kun niille puhuu.
Itse olen sitä mieltä, että jokainen on omalla tavallaan kaunis/komea. Pitää vaan löytää se oma tyyli ja huolehtia ulkonäöstä/ itsestään, joka ei tarkoita välttämättä mitään meikkaamista, treenattua vartaloa ym. vaan ihan perusasioita. En usko, että kukaan mies/ nainen voi väittää, että ulkonäöllä ei olisi mitään merkitystä, kun parisuhdetta ajattelee, mutta tärkeintä on, että itse rakastaa itseään ja pitää itseään hyvännäköisenä. Se säteilee ulospäin myös muille, ettän itse viihtyy omassa kehossaan.
Se miksi itse en aina vastannut treffipalstalla miesten viesteihin johtui puhtaasti siitä, että en enää jaksanut. Se nettideittailu alkoi vaan puuduttaa, vaikka kyllä ihan hyviäkin kahvittelutuokioita oli ( suurin osa), ei sen puoleen ja tosi mukaviakin ja fiksuja joukkoon toki mahtui :) Itse sain myös todella vähän mitään törkeitä viestejä. Itse omaan vastaamattomuuteen alkoi vain vaikuttaa se, että en enää jaksanut innostua, kun virtuaalimaailma alkoi tuntua jotenkin niin epäaidolta. Enää en ole suomi24:n treffipalstalla.
Tauko treffipalstoilta tekee varmaan hyvää, mutta treffipalstakin on ihan hyvä tapa tavata samanhenkinen ihminen. Miksi treffeistä kannattaa pettyä? Ihmisten kanssa vietetty aika ei mene hukkaan. Suomalaisittain pitäisi ehkä tehdä treffit kahvilan sijasta baarissa. Parin drinksun jälkeen ehkä molemmilla alkaisi vapautuneemmin pyöriä sukat jaloissa iloisella mielellä. Oletteko kokeilleet?
Se on totta, että ihmisten kanssa vietetty aika ei mene hukkaan ja aina olen oppinut jotain uutta itsestäni ja elämästä.
Sinulla on hyvät jutut "helou123". Jännä, miten treffeillä voi tavata maailmasta eri tavalla ajattelevia ihmisiä. Samalla on mahdollisuus avartaa omaa näkökantaa ja avarrettavaa riittää vielä :) Aina treffeistä on jäänyt hyvä mieli.
kiitos :) Olen myös tuo nimimerkki "heissan123".
Niin vähän arvelinkin. Mielipiteiden ja "käsialan" perusteella. Missähän päin vaikutat?
Pirkanmaa
Pikkasen liian kaukana :(
Itse olen pääkaupungista itään.
Netistä+löytää+vain+rumia+ihmisiä+jotka+eivät+tiedä+miten+toista+ihmistä+pitäis+kohdella.+Siksi+kaikki+suhteet+kaatuu+ja+avioliitoista+päätyy+eroon+40%
Olen jonkin verran nettideittailua harrastanut, hoikka, lapseton ja ihan nättikin nainen. Pyrin suhtautumaan jokaiseen yhteydenottajaan oikeana ihmisenä, en vain kuvana nettisivulla, ja antamaan todellisen mahdollisuuden tutustua - jos vain yhteydenoton ja profiilin perusteella henkilö vaikuttaa yhtään kiinnostavalta. Valitettavasti suurin osa ei vaikuta. Mistä pitäisi kiinnostua jos profiilissa lukee samat asiat kuin kaikilla muillakin? (Urheilullisuus, että hakee parisuhdetta naisen kanssa jonka kanssa tulee toimeen, toivoo naisen "pitävän itsestään huolta" ja harrastaa matkustelua.) Tässä siis ensimmäinen kompastuskivi nettideittimaailmassa: pitäisi olla oikeasti vähän toisenlainen kuin ne sata muuta yrittäjää, jotta saisin jotain, mihin tarttua ko. ihmisessä. Ja tämä oma erilaisuus pitää myös itse ymmärtää ja osata tuoda kivalla tavalla esiin. Jos ei sitä osaa eikä halua opetella, kannattaa ehkä deittailla muilla areenoilla.
Pahimpia ovat miehet, jotka menevät keskustelussa heti vihamieliselle piikittelyvaihteelle, siis suoltavat kielteisiä luonnehdintoja minusta ja persoonallisuudestani, käytöksestäni ja puheistani (mutta silti selvästi ovat minusta jostain syystä kiinnostuneita, koskapa jatkavat kuitenkin yhteydenpitoa), ja sitten ihmettelevät kun en ole kiinnostunut lähtemään tapaamiseen. Yritän jaksaa keskustella mahdollisimman pitkään, jotta mies rentoutuisi ja näyttäisi muitakin puolia itsestään, ja yritän myös pehmeästi vihjailla että minua voisi miellyttää enemmän myönteinen asenne, mutta harvoinpa ne vihjailut menevät perille asti. Usein tällainen mies ehtii haukkua minua ja "ilkeää luonnettani" monen kierroksen verran, samaan aikaan kun olen jo käynyt useammilla treffeillä muutamankin muun miehen kanssa, joilla on ollut alusta asti rento, myönteinen, utelias ja avoin asenne. En viitsi tätä suoraan noille negaajille kertoa, koska se varmasti olisi kivuliasta kuultavaa ja minun ilkeyteni tulisi siinä vain todistettua heidän näkökulmastaan. Aikanaan yhteydenpito loppuu, ja mies jäänee siihen käsitykseen että olen miesten tunteilla huvitteleva narsisti, jolla ei ole aikomustakaan tavata ketään oikeasti.
Ehkä aloittaja voisi pohtia ongelmaa tästä näkökulmasta? Kielteiseltä ja epärealistiselta asennoitumiselta haiskahtaa hieman jo tuo ajatus, että jos itse ei ole päässyt netin kautta treffeille, niin naiset eivät käy nettitreffeillä ylipäätään, vaan ovat profiileineen paikalla vain kiusaamassa miehiä. Voin kertoa, että ei pidä paikkaansa. Ja ulkokuoresta huolehtijoille sanoisin, että itseäni ei juurikaan ulkonäkö kiinnosta, kunhan kuitenkin kuva on tarjolla tavalla tai toisella, eikä siinä esitellä six packia, muskelivenettä tai kikkeliä, eikä piiloteta sielun peilejä aurinkolasien taakse. Kyllä keskustelutaito, itseymmärrys ja myönteinen asenne (myönteisyys ei merkitse kritiikittömyyttä) ovat nettideiteillä olennaisimpia juttuja. Ainakin minulle. Miehet, joilla näitä on enemmän kuin muilla, pääsevät kyllä kanssani treffeille, jos vielä muutama persoonallisuutta koskeva juttu loksahtaa kohdalleen.
On vähän liian vaikeaa. Tuskin sinäkään osaisit sadan naisen joukosta erottautua juuri oikealla tavalla - jos joutuisit sellaiseen tilanteeseen. Tai ehkä osaisitkin mutta se vaatii jo lahjakkuutta jota kaikilla ei vaan ole.
Jos ei osaa itseään kuvaillessaan erottautua millään (aidolla) tavalla sadasta itsensä kaltaisesta miehestä, ei kannata nettideittailla. Ymmärrät varmaan, että ratkaisu ei voi olla sekään, että jokainen nainen vastaa jokaiselle sadalle samanlaiselle miehelle ja lähtee jokaisen kanssa treffeille. Niin se vain menee, mikään tässä elämässä ei tule yrittämättä.
Itse osaan kyllä erottautua, mutta naisena se ei ole suurin ongelmani nettideittailussa vaan miesten erottaminen toisistaan ja oikeiden valintojen tekeminen. Siis jos mies ei itse auta minua tässä millään tavalla (pahimmasta päästä ovat profiilit, joissa lukee vain: "Ota selvää" tmv.), niin miten tulisin valinneeksi treffeille juuri hänet? Arvalla heittämälläkin valinta osuisi vain yhteen niistä sadasta ja ne 99 jäisivät edelleen ruikuttamaan kuinka vaikeaa on. Ja koska osa osaa sen erottautumisen, niin arvalla heittäminen ei käy mielessä, vaan valitsen kiinnostavimman niistä, joiden profiilista saa jonkinlaisen käsityksen miehen persoonallisuudesta.
Jos siis tuo erottautuminen on oikeasti liian vaikeaa, niin suosittelen baariin tai tanssilavalle lähtemistä. Niissä pelataan sitten toisenlaisilla panoksilla ja "tapaamaan" pääsee periaatteessa heti. Silloin nainen saa käsityksen persoonallisuudestasi, vaikka et osaisi sitä itse sanallisesti kuvailla.
Olisi silti ihan mukava joskus nähdä kuinka naiset selvittäisivät vastaavat tilanteet. Veikkaan että kun sata omasta mielestään toinen toistaan persoonallisempaa naista laitettaisiin kilpailemaan keskenään, niin orpo olo tulisi aika monelle. Eihän naiset tätäkään voi myöntää, eikä sellaista tilannetta varmaan koskaan tule, mutta lohduttaa se silti vähän.
Sanoja__ :
Samaa mieltä asenteesta treffeillä. Voisihan se olla positiivinen. Voihan sitä mainita, ettei exän kanssa ero mennyt oikein vahvasti, muttei vihamieliset jutut ole kivoja kuulla.
Positiivisuutta teillekin naiset. Elämässä sattuu ja tapahtuu, mutta mukavaa pitää olla ja vaikka sen treffikumppanin kanssa.
Ei naiset erotu millään lailla. Ne naisia haukkuvat miehet on just niitä joiden kanssa naiset haluaa treffeille. Minä en ole ketään haukkunut vaan esitellyt itseni ja kertonut itsestäni.
Kyllä naisetkin kilpailevat keskenään, vaikka muuta näytät kuvittelevan. Me joudumme kilpailemaan avuilla, jotka automaattiseti heikkenevät laadultaan ajan kuluessa (nuoruus ja kauneus), ja joita voi itsessään kehittää vain hyvin rajallisesti, ja monet kehittämisen tavat ovat sellaisia joita miehet pitävät huijaamisena (meikkaaminen, topatut rintaliivit jne.).
Te miehet voitte nähdä vaikka kuinka paljon vaivaa deittiprofiilin laatimisen ja persoonallisuutenne kehittämisen hyväksi, jos vain haluatte, ja tulokset ovat oikein tehtynä sekä pysyviä että aidosti tilannettanne parantavia.
Itse joudun kilpailemaan "persoonallisuudella ja erottautumisella" työelämän puolella, ja sen oppii kyllä kun jaksaa opetella ja uskaltaa yrittää ja vähän erehtyäkin. Jos voisin yhtä helposti nostaa markkina-arvoani deittiareenalla, tosiaankin tekisin parhaani.
Mutta meitä on monenlaisia ja kaikille ei tuollainen itsen esille tuominen sovi. Silloin tosiaan olen sitä mieltä, että netti ei ole oikea paikka hakea seuraa, koska netissä nimenomaan korostuu ihmisen kyky esitellä itsensä. Tinderissä taas korostuu kuvat ja ulkonäkö. Baarissa korostuu juttelutaidot, tanssilavalla ja yökerhoissa tanssitaidot, karaoke-baarissa laulutaidot ja/tai heittäytyminen, ja harrastuspiireissä ehkä persoonallisuus kokonaisvaltaisemmin. Kannattaa valita sellainen ympäristö, joka sopii parhaiten itselle, jos nykyinen ei tunnu toimivalta.
Jo tässä lyhyessä viestissäsi kuitenkin onnistuit puhumaan ikävästi naisista: eivät erotu, haluavat treffeille ilkeiden miesten kanssa (vaikka juuri esimerkinomaisesti selostin omaa toimintaani, ja kerroin käyväni tapaamassa mukavia miehiä samalla kun ne ikävät valittelijat jätän väliin). Et taida itse huomata omaa kielteistä asennettasi? On toki hyvä, jos et suorin sanoin hauku, mutta ei tuo kommenttisi mitenkään miellyttävääkään fiilistä luo.
Naisten kilpailu nyt on vähän laimea versio miesten vastaavasta. Nainen voi luopua kauneuteen liittyvästä kilpavarustelusta ja siltikin seuraa löytyy - vähän ehkä joutuu miehen tasosta vaan tinkimään. Vai kertooko sinun esimerkkisi sadan miehen joukosta valitsemisesta kovastakin kisasta?
Kilpavarustelu. Minusta meitä miehiä saa vähän huijatakin meikkaamalla ja vaikka niillä toppaliiveillä. Kivaahan se on. Olen ajatellut noita asioita miehen huomioimisena. Ei ole tullut tuo kilpavarustelu mieleen. Paljon puhutaan naisten vanhenemisesta. Se on minusta aivan hyväksyttävää, luonnollinen juttu, jotkut naiset osaavat vanheta kauniisti. Nettiprofiilin tekemiseen ei ole tarvinnut juuri panostaa, paino ja pituus on riittänyt. Loput voi sitten kirjoitella kiinnostavalle henkilölle. Kirjoittaminen on silloin helpompaa, kahden kesken asioita ei tulkita negatiivissävytteisiksi. Ainakaan aluksi :) Näillä palstoillahan jutut paisuu ja kääntyy kuin pullataikina, mikä on hauskaakin välillä.
Se, että naisen näkökulmasta epäkiinnostavat miehet tungeksivat treffeille, ei tarkoita ettei nainen joutuisi ihan yhtä kovasti kilpailemaan sen miehen huomiosta, jonka hän näkee haluttavana. Niin mies kuin nainenkin saa kyllä seuraa, kun laskee rimansa riittävän alas ja muuttaa kriteerejään riittävän paljon (esim. maaseudulla asuva mies suostuu muuttamaan kaupunkiin, jossa naisia on enemmän, tinkii ulkonäkö- ja ikämieltymyksistään, tinkii kumppanin kansallisuutta koskevasta toiveestaan, jne.). Ja me kaikki tiedämme, ettei se ole kaikille aina hyvä ratkaisu.
Parempi on tosissaan osallistua kilpailuun, jossa on kuitenkin mahdollisuus saada haluamansa (oletan että toiveet ovat realistisia - jos eivät ole niin sitten riman laskemisessa on järkeäkin), tai opetella olemaan yksin onnellinen. Maailmanhistoria ei tunne aikaa, jossa parisuhde olisi taattu jokaiselle. Yksin eläviä on aina ollut ja tulee olemaan. Ehkä yhteiskunnassa vallitseva parisuhdekeskeisyys on enemmänkin se ongelma kuin se, että jotkut meistä ovat sinkkuja. Tämä on tosin viime vuosina ollut muuttumassakin - enää ei niin helposti oleteta että jokaisella pitää olla joku, tai sitten vähintään haku päällä.
Naisten vaikeudet on kuitenkin enimmäkseen itse luotuja. Jos tavoittelee kuuta taivaalta eikä suostu katselemaan sitä yhdessä kenenkään tarjolla olevan miehen kanssa, niin kilpailuhan siitä syntyy.
Ymmärrän että on mukava nähdä symmetriaa sukupuolten välillä, mutta valitettavasti maailma ei ole aina reilu eikä symmetrinen.
Taas yksi muija Suomi24 vaatii miehiltä kuvaa näkyviin ja profiilissa kertoo haluavansa jutella henkeviä. Rehellisesti sanottuna tuo muija inhottaa minua. Tatuoitu, lihava, ruma ja kouluttamaton; varsinainen eliittikumppani:D Mulla ei ole paljoa sanottavaa naiselle joka valitsee jo ne joiden kanssa lähtee treffeille kuvan perusteella. Miesten kannattaa ymmärtää kuinka äärimmäisen pinnallisia naiset ovat. Minä en maksa yhdillikään treffeillä kuin oman osani enkä lähetä kuvaani kenellekään.
Joku voi tykätä lihavasta, tatuoidusta naisesta, eikä nimittele ketään muijaksi. Kaikki eivät hae edes eliittikumppania, vaan reilun mukavaa tavallista naista. Ystävällisyys ja hyvät käytöstavat merkitsevät paljon.
Kuvan perusteellahan te itsekin valinnan teette. Ja iän. Kuva kuvasta sanottiin joskus kivikaudellakin.
Nettideittailu alkoi aikoinaan tympimään siksi, että vain harva mies luki profiilia ja kommentoi sitä millään lailla. Mikään muu ei kiinnosta kuin ulkonäkö ja se, että nainen on vähän tai sikapaljon nuorempi.
Joo, seuraa löytyy kolmeenkymppiin asti kun kaivat sieltä joukosta muutakin kuin seksiseuraa haluavat, varatut ja oudot.
Olen itse seurustellutkin pyöreämmän naisen kanssa. Mietitkö Rii miksi miehet painottavat usein niin paljon ikää? Vastauksen voit päätelläkin. Katsos jos mies haluaa perheen niin ei kannata treffailla naisia joilta on mennyt jo lapsenteko ikä ohi eli kannattaa katsella alle 35 vuotiaita. Näkee välillä 37-40 v naisten ilmoituksia joissa sanotaan suoraan että halutaan lapsi. Noille tekisi mieli joskus vastata että olisit herännyt aikaisemmin.
Samaa voi sanoa 37-40v miehistä. Vaikka biologisesti mies voi lisääntyä myöhemmälläkin iällä, sen nuoremman naisen saaminen voi olla vaikeaa.
Se 37-40v voi vielä saada lapsen ja samanikäisen lasta haluavan miehen kannattaisi ehkä katsella heitä. Nainen, joka haluaa lapsen, mutta aika on käymässä vähiin, tarttuu paremmin koukkuun kuin nainen, jolla aikaa vielä on ja nuorempiakin miehiä tarjolla.
kun se myöhänen "herääminen" ei aina oo oma valinta.. jos ei vaan oo ennenkään löytyny sellasta miestä jonka kanssa ois edenny niin vakavaks, tai ei oo tullu lapsia vaikka ois jonkun kans yrittänykin. Exällä voinu olla vaikkapa heikot siittiöt tms. Mutta onneks naisille sentään on tarjolla spermapankkikin, mihin sit voi viime hädässä turvautua.
ei se nuoruus aina takaa että niitä lapsia tulee.. joku 37-40v voi tulla helpommin raskaaks kun joku toinen 20v. Sitä kun ei useinkaan voi tietää.
Ei mua haittaa muijan lihavuus tai tatuoinnit mutta ansaitsen parempaa kuin naisen jolle ulkonäkö on ensimmäinen kriteeri.
Tutustuminen tyssää jo siihen kun nainen vaatii kuvaa tai nainen on nähnyt miehen kuvan profiilissa. Ilmeisesti rumia miehiä on ihan liikaa koska suomess aon miljoona sinkkua ja puolet niistä miehiä joten me rumat miehet emme ole edes ihmisiä naisten silmissä.
Lopetin kuvieni lähetyksen ensin, kun kenestäkään miehestä ei kuulunu enää sen jälkeen yhtikäs mitään, ei vaikka oli pyhästi luvanneet sen oman kuvansakin lähettää.
kuvagalleria on olemassa
Helvetin harvalla naisella niissä profiileissa lukee mitään oikeasti kiinnostavaa. Pääsääntöisesti paljon paskempia kuin miehillä. Ja sehän on luonnollista, kun viestiä pukkaa vaikka olisi parit hymiöt laitettuna.
mitä pitää olla
ensi vuoden juhannuksen alla taas tämä sama juttu, jonkun toisen aloittamana vain
Elämä olis ihan toisenlaista jos olisi kumppani.