Sulan veden pinnan korkeus jäätymisen funktiona

" Nestemäisessä muodossa olevan veden pinta tietenkin laskee " !

Mites se nyt olikaan ?

Jos puolet vedestä jäätyy, vähenee nestemäisen veden osuus. Kun tiheys pysyy samana, niin pakkohan sen pinnan on laskea.

Martta kertoi sen.
Kun jäätymisessä tilavuus kasvaa pinnan yläpuolelle se ei vaikuta massaan, joten pinta ei muutu.
Jos olette eri mieltä niin kertokaa maailman tiedemiehille sitten että ovat väärässä ja vastakkainen ilmiö kun kelluvat jäät sulaa,se nostaa veden pintaa.

Ihmettelee-hän kirjoitti:

Jos puolet vedestä jäätyy, vähenee nestemäisen veden osuus. Kun tiheys pysyy samana, niin pakkohan sen pinnan on laskea.

Kun vesi jäätyy, sen tilavuus kasvaa, mutta se pöhöö ihan itsekseen eikä ota kaveriltaan tippaakaan, joten sula kaveri säilyy neitseenä eikä laihdu kun pöhönny vesi painaa kuitenki saman kuin ennenkin.

funtsfunts kirjoitti:

Martta kertoi sen.
Kun jäätymisessä tilavuus kasvaa pinnan yläpuolelle se ei vaikuta massaan, joten pinta ei muutu.
Jos olette eri mieltä niin kertokaa maailman tiedemiehille sitten että ovat väärässä ja vastakkainen ilmiö kun kelluvat jäät sulaa,se nostaa veden pintaa.

Lue lisää

Tämähän nyt on todistettu juttu että kun jäät sulaa niin meren pinta nousee.
Eikö se tämä poliitikkojen toteuttama ilmaston muutoksen säätely tähtää juuri tämän ilmiön vaimentamiseen.

funtsfunts kirjoitti:

Martta kertoi sen.
Kun jäätymisessä tilavuus kasvaa pinnan yläpuolelle se ei vaikuta massaan, joten pinta ei muutu.
Jos olette eri mieltä niin kertokaa maailman tiedemiehille sitten että ovat väärässä ja vastakkainen ilmiö kun kelluvat jäät sulaa,se nostaa veden pintaa.

Lue lisää

Tuo on totta, mutta mielestäni aloituksessa kysyttiin nestepinnan korkeutta.
"miten sulana olevan veden pinnan korkeus muuttuu "
Toki sulana olevan veden pinnankorkeus muuttuu, kun osa vedestä jäätyy.

agnoskepo kirjoitti:

Tuo on totta, mutta mielestäni aloituksessa kysyttiin nestepinnan korkeutta.
"miten sulana olevan veden pinnan korkeus muuttuu "
Toki sulana olevan veden pinnankorkeus muuttuu, kun osa vedestä jäätyy.

Lue lisää

Olkoon kuvitellun vesi-osan massa tietty, niin sulassa vedessä se syrjäyttää painonsa verran vettä riippumatta siitä onko se sulana vai jäässä.
Johtopäätös siis on että vaikka osa vedestä jäätyisi, niin sulana olevan veden pinta ei nouse eikä laske.
Eikä muuten nouse veden pintakaan vaikka kelluvat jäät sulaisivat.

Luehan uudelleen kysymys. Jospa pitäydyttäisiin alkuperäisessä esimerkissä: "
"... miten _sulana_ olevan veden pinnan korkeus muuttuu jäätymisen aikana, jos ajatellaan että vesi ei pääse laajenemaan kuin korkeussuunnassa. Eli jos ajatellaan vaikka tilannetta, että _sankossa_ on ensin vaikka 5 litraa vettä, jolloin pinta on tasolla x. "

Jos sinulla on ämpärissä vettä, josta puolet jäätyy pinnasta alkaen, niin totta Mooses sulan veden pinta laskee. Lisäksi jos ämpärin vedestä puolet jäätyy ja ämpäri ei anna periksi, on jäänpinta ylempänä kuin alkuperäinen vedenpinta, koska jään tiheys on vettä pienempi.
Saivartelua tai ei, niin tämä oli esimerkin mukainen kysymys. Martta taisi vastata siihen, mitä kysyjä mahdollisesti pyrki kysymään.

Luehan-aloitus kirjoitti:

Luehan uudelleen kysymys. Jospa pitäydyttäisiin alkuperäisessä esimerkissä: "
"... miten _sulana_ olevan veden pinnan korkeus muuttuu jäätymisen aikana, jos ajatellaan että vesi ei pääse laajenemaan kuin korkeussuunnassa. Eli jos ajatellaan vaikka tilannetta, että _sankossa_ on ensin vaikka 5 litraa vettä, jolloin pinta on tasolla x. "

Jos sinulla on ämpärissä vettä, josta puolet jäätyy pinnasta alkaen, niin totta Mooses sulan veden pinta laskee. Lisäksi jos ämpärin vedestä puolet jäätyy ja ämpäri ei anna periksi, on jäänpinta ylempänä kuin alkuperäinen vedenpinta, koska jään tiheys on vettä pienempi.
Saivartelua tai ei, niin tämä oli esimerkin mukainen kysymys. Martta taisi vastata siihen, mitä kysyjä mahdollisesti pyrki kysymään.

Lue lisää

Aloittajan kysymys oli :
"Eli jos ajatellaan vaikka tilannetta, että sankossa on ensin vaikka 5 litraa vettä, jolloin pinta on tasolla x. Seuraavassa tarkastelutilanteessa 1 litra vettä on jäätynyt kelluvaksi kimpaleeksi, mikä on silloin pinnan korkeus? "

Kyllä kai tuo " kelluvaksi kimpaleeksi" pitäisi jo kertoa millaista tilannetta tarkoitetaan.
Toisaalta taas selityksesi että tarkoitettiin muka tilannetta että esim tietty paksuus koko pinnasta on jäässä ja alempana on sitten sulaa vettä, on täysin triviaali, eihän tuollaista kysy kukaan fysiikkapalstalta, joten siihen vetoaminen vaikuttaa jo surkealta selittelyltä.

Omia aivojaan saa mielellään käyttää jo kysymystä lukiessa.

Luetun-ymmärtäminen kirjoitti:

Aloittajan kysymys oli :
"Eli jos ajatellaan vaikka tilannetta, että sankossa on ensin vaikka 5 litraa vettä, jolloin pinta on tasolla x. Seuraavassa tarkastelutilanteessa 1 litra vettä on jäätynyt kelluvaksi kimpaleeksi, mikä on silloin pinnan korkeus? "

Kyllä kai tuo " kelluvaksi kimpaleeksi" pitäisi jo kertoa millaista tilannetta tarkoitetaan.
Toisaalta taas selityksesi että tarkoitettiin muka tilannetta että esim tietty paksuus koko pinnasta on jäässä ja alempana on sitten sulaa vettä, on täysin triviaali, eihän tuollaista kysy kukaan fysiikkapalstalta, joten siihen vetoaminen vaikuttaa jo surkealta selittelyltä.

Omia aivojaan saa mielellään käyttää jo kysymystä lukiessa.

Lue lisää

En tiedä edellisen kommentoijan tarkoitusta, mutta minä vastasin kysymykseen.
Olen itsekin puuttunut saivarteluun, mutta tällä kohtaa esimerkki oli niin tarkasti rajattu, ettei siihen muuta voinut vastata. Esimerkki oli täysin triviaali.

agnoskepo kirjoitti:

En tiedä edellisen kommentoijan tarkoitusta, mutta minä vastasin kysymykseen.
Olen itsekin puuttunut saivarteluun, mutta tällä kohtaa esimerkki oli niin tarkasti rajattu, ettei siihen muuta voinut vastata. Esimerkki oli täysin triviaali.

Lue lisää

Tarkoitatko tällä vastineellasi mahdollisesti sitä että nimimerkit 'funtsfunts' , 'martta00' , 'vuntsii-kans' , ' Fysiikan-alkeet ' ym ovat hieman tyhmiä kun eivät ole ymmärtäneet esittämääsi selvää kysymystä oivaltamallasi tavalla ?

Luetun-ymmärtäminen kirjoitti:

Tarkoitatko tällä vastineellasi mahdollisesti sitä että nimimerkit 'funtsfunts' , 'martta00' , 'vuntsii-kans' , ' Fysiikan-alkeet ' ym ovat hieman tyhmiä kun eivät ole ymmärtäneet esittämääsi selvää kysymystä oivaltamallasi tavalla ?

Lue lisää

En tarkoittanut. Eikä kysymys edes ollut minun esittämäni.

martta00 taitaa ollakin Sulaweden mimmejä!

Kun kysytään 5 litran sangossa olevan osittaisen jäätymisen vaikutusta sulan osan pinnan korkeuteen, on luonnollista puuttua ensiarvoisen tärkeisiin seikkoihin, kuten opettajan puheisiin vuorovedestä, porakaivoihin ja vastaavista asiaan voimakkaasti vaikuttaviin tekijöihin.

Kirjoituksesi on miellyttävää luettavaa, sillä kun välillä tuntuu että ei oikein ymmärrä täysin kaikkia fysiikan lainalaisuuksia, niin on suorastaan lohdullista ja antaa tietynlaisen "nerouden" tunteen kun toteaa että jotkut eivät ymmärrä edes mistä keskustellaan, puhumattakaan itse asiasta.

Aina vain ei ymmärrä, miksi joillakin on vastustamaton halu nolata itseään jatkuvasti, sairaus, ehkä mutta mahtuuhan noita !

Itse asiasta en tiedä, mutta sikatalouden vaikutuksesta vesistöihin tiedän seuraavaa.....
Pelliseppä on vähän jälkeenjäänyt, mutta kovasti pitää yrittää päteä.

samaa.jankutusta kirjoitti:

Itse asiasta en tiedä, mutta sikatalouden vaikutuksesta vesistöihin tiedän seuraavaa.....
Pelliseppä on vähän jälkeenjäänyt, mutta kovasti pitää yrittää päteä.

"Eli jos ajatellaan vaikka tilannetta, että sankossa on ensin vaikka 5 litraa vettä, jolloin pinta on tasolla x. Seuraavassa tarkastelutilanteessa 1 litra vettä on jäätynyt kelluvaksi kimpaleeksi, mikä on silloin pinnan korkeus? Nouseeko vai laskeeko? Entä kun 2 litraa on jäätynyt jne."

Aloittaja sekoilee nyt totaalisesti. Tuo palstojen "pelliseppäkin" sentään tajuaa missä virhe on. Tarkkan ottaen veden tiheys vaihtelee eli se on lämpötilaan sidottua. Tääsä pitäisi nyt tehdä graafinen muutujakaavio veden tiheyden vaikutuksesta. Kuinka suuri osa vedestä on nestemäisessä olotilassa ja kuinka suuri osa jäätyneessä kiinteässä olotilassa.
Mutta aloittaja ei lainkaan kertonut liukoisuudesta mitään. Vesi liuottaa itseensä ilmakehän kaasuja ja tämä vaikuttaa omalta osaltaan tilavuuteen joka on ilmaistu litroina ( 5 l) vaikka olisi pitänyt ilmoittaa kuutiodesimetreinä eli kuinka suurta pinnnan korkeuden vaihtelu olisi kuutiodesimetrin sivun korkeutena?

Kiinteää jäätä EI ilmoiteta litroina vaan kuutiomäärinä. Jos jäässä on ilmakuplia niin se on otettava huomioon. Vedellä liukoisuus liittyy lämpötilaan. Ja se mikä ilmakehän kaasuista ei liukene veteen ko. lämpötilassa vapautuu kuplina jäässä.
Eli jäässä ilmeisesti on mukana ilmakuplia jotka vaikuttavat jään tiheyteen.
Eipäs aloittja kertonut mitään veden suolkapitoisuudestakaan. Tämäkin vaikuttaa veden tiheyteen, suolainen vesi on raskaampaa kuin suolaton vesi.

Aloittajan antamilla lähtötiedoilla ei tätä ratkaista. Tärkeitä vaikuttavia tietoja jätetiin ilmoittamatta. Aloittaja ei edes kertonut tarkoittiko hän tislattua suolatonta vettä vai luonnon vettä jossa suolapitoisuus vaihtelee. Ja vesipatsaan korkeus vaihtelee tietysti sangon geometrian mukaan. Missä on sangon geometrian mitat? Laske sitä sitten veden ja jään pinnan vaihtelua kun ET edes tiedä sangon pohjan pinta-alaa? Ja mikä on sangon kartiokkuus suhteessa sangon korkeuteen?
Lopuksi tarkkuuteen vaikuttaa korkeus mitta-asteikon lukutarkkuus. Miten tarkkaan voit lukea sangosta millimetriasteikkoa vesisangosta jonka mittoja EI EDES ilmoiteta ? Lukutarkkuushan vaihtelee 10 l ja 20 l sangoissa jos mitattava vesi-jää määrä on 5 litraa. tai jos kyseessä olisikin 100 l tai 200 l tynnyri?

Aivan järjetön tehtävä kun tarvittavia tietoja ei edes anneta. Ei tehtäviä tällä tavalla voi muodostaa, että sanotaan vain veden määrä 5 l. Kyllä se sangon tai tynnyrin koko mittoineen pitää myös ilmoittaa.
Mihin sitä korkeusmuutosta verrataan, mistä se luetaan ? Tilavuushan tarvitsee tietoja sivujen mitoista. Kuinkas se tilavuus lasketaan?
Ja kuinka paljon sen astian mitat muuttuun veden lämpötilan vaihtelun mukaan?

Tuskin maapallon mittakaavassa tuota 5 l määrän mittamuutosta edes voidaan mitata tarkasti. Ihan sama onko se vettä vai jäätä tarkkuus on varsin epätarkasti mitattavissa. Kuinka paljon maapallon halkaisija muuttuu 5 litrasta vettä tai jäätä jossakin sangossa ?

Tehkää edes järjellisiä tehtäviä.

Varsinainen kysymys oli: "Nouseeko vai laskeeko? " Kyllä siihen voi vastata tietämättä liuenneita kaasuja tai suolapitoisuuksia. Myöskään Mars planeetan asemaa ei tarvitse huomioida tuohon kysymykseen vastatessa.

Peltiseppä korjailee omia horioitaan ja uppoaa yhä syvemmälle tyhjän selittelyn suohon. Ja peräkaneettina vaatii järjellisiä tehtäviä. Varsin hupaisaa. Parempaa kuin Savorinen.

Luin uudelleen. Kyllä tuon on pakko olla parodiaa. Ei pelliseppäkään kai noin sekopää ole.

jhkjhkjhkhkhkj kirjoitti:

Luin uudelleen. Kyllä tuon on pakko olla parodiaa. Ei pelliseppäkään kai noin sekopää ole.

Et siis tajua mitta-astian geometrian merkitystä. Otetaan nyt esimerkki. Meillä on kaksi laboratoriossa käytettyä mittalasia, toinen on 500 ml ja toinen on 250 ml mittalasi.

Nyt 250 ml mittalasissa nestepinta on asemassa "täynnä" eli nestepatsaan korkeus on nyt 25 senttimetriä. Ja kun tämä nestemäärä kaadetaan siihen toiseen mittalasiin nestepatsaan korkeus onkin enää vain 14.5 senttimetriä.

Mistä tämä ero tulee? Selväähän se on, mittalasien sisähalkaisijat ovat erilaiset. Eli sama nestetilavuus tuottaa erilaisen nestepatsaan korkeuden vaikka veden määrä on täysin sama eli tuo 250 ml.
Kyllä tämä sama matematikka toimii yleisesti. Vesimäärien korkeus on kiinni myös mitta-astian geometriasta. Näin myös veden ollessa nestettä tai kiinteää jäätä tai näiden sekoitusta.
Aloittaja ei tehtävässä antanut mitään tietoja mitta-astian geometriasta eli emme me voi laskea sitten tuota vesi-jää massan 5 litran korkeuttakaan.
Kyllä se pinnan korkeusasema vaihtelee mitta-astian mukaan on se 10, 20, 100 ta 200 litran astia.

Te ette edes tajua tehtävien matematiikkaa ollenkaan. Tuo 5 l vesi-jää pinnan korkeushan on muuttuva suure eli se on 3-ulotteisessa tilavuudessa VAIN yksi mitta. Tilavuushan on 3-ulotteinen käsite.
Ja tuota 5 l määrää voidaan sijoittaa erilaisiin mitta-astia tilavuuksiin.

Teillä ei nyt pelaa logiikka lainkaan. Kyllä peltiseppä sentään tietää miten erikokoisia sankoja ja tynnyreitä pellistä voidaan tehdä. Ja näihin eri kokoisiin sankoihin ja tynnyreihin voidaan kaataa 5 l vettä eri muodoissa (vesi-jää) ja tuloksena on erilaiset pinnankorkeuden eri kokoisissa astioissa.

Te ette edes tajua minkälaisia tehtäviä voidaan ratkaista ilmoitetuilla tiedoilla.

Helposti voidaan ratkaista, koska tehtävän kysymys oli " Nouseeko vai laskeeko?"
Nuppisi on näköjään niin pahasti himmennyt, ettet ymmärrä edes noin yksinkertaista kysymystä.

Nouseeko se vai laskee?
Etkö vajakki vieläkään ymmärrä. Pinnan muutoksen suunta ei ole säiliön geometriasta riippuva. Määräähän ei edes kysytty.

Pellisepän.horinaa kirjoitti:

Nouseeko se vai laskee?
Etkö vajakki vieläkään ymmärrä. Pinnan muutoksen suunta ei ole säiliön geometriasta riippuva. Määräähän ei edes kysytty.

Nimenomaan geometriasta se kaikki riippuu. Et vaan osaa ajatella 3-D mallin mukaan.
Mihin sinä muka vertaa "nousua tai laskua" jos ei ole mitään vertailudimensioita tilavuudelle?

Nestemäisellä ja kiinteällä vedelläkin tätyy olla AINA jotkin paikkadimensiot. Tilavuutta ei ole jos ei ole tarvittavia dimensioita. Tilavuusmuutokset tapahtuu aina 3-D avaruudessa.

Pinnankorkeus on yksi dimensio tässä 3-D avaruudessa. (muita ovat pituus ja leveys) Nousu ja laskukin on AINA verrattava johtonkin korkeuspisteeseen.

Ethän sinä muuten saa / - arvojakaan jos et tiedä mihin arvoon uusia lukemia pitäisi verrata.

Teillä ei ole mitään tajua 3-D todellisuudesta.
Näin heikkoako on peruskoulun ja lukion opetus Suomessa? Itse kävin kansakoulun jo 1950-luvulla ja siitä alkaen on asiat ymmärretty.

Autojen moottoreissa geometrinen sylinteritilavuus on aivan eri juttu kuin se männän liikkeen iskutilavuus. (ylä- ja alakuolokohdat jossa liikkeen suuntaa vaihtuu)

Mietihän uudestaan sitä vesiämpäriä ja jään sulamista. Ämpärin geometrinen tilavuus on aivan eri asia kuin se neste- ja kiintoaineen tilavuus mikä ämpärissä on.

Voiko 3D ajattelu olla näin vaikeaa? Miksi tilavuuksia on näin vaikeata käsittää?
Unohtakaa tuo jää ja pankaa tilalle sora. Mikä on silloin veden tilavuus ja soran tilavuus ämpärin tilavuuteen verrattuna?

Miten voit sekoittaa 100 litran paljussa 500 litraa betonia? Kyllä se on mahdollsita kun välillä ottaa sitä betonia sieltä paljusta pois ja aloittaa uudestaan sekoittamisen. Kaikki tilavuudet eivät ole muuttumattomia vakioita.

Muista se, että vesi-jää ämpärisikin voi vuotaa sen veden pois. Tällöin vedenkorkeus on riippuvainen sulamisajasta ja vuotoajasta.

Taas lähti pelliusepältä homma lapasesta. 4ho5 oli esimerkissään täysin oikeassa selittäessään kahden tapauksen eroa ja juurikin siitä on koko ajan ollut kysymys.
Sinulle järjellinen ajattelu on näköjään mahdotonta.

oikeasa.oli kirjoitti:

Taas lähti pelliusepältä homma lapasesta. 4ho5 oli esimerkissään täysin oikeassa selittäessään kahden tapauksen eroa ja juurikin siitä on koko ajan ollut kysymys.
Sinulle järjellinen ajattelu on näköjään mahdotonta.

Lue lisää

Kunnon pelliseppä ei ainakaan tee vuotavia sankoja (ämpäreitä) eikä tynnyreitä. Te tiiedeuskovat skientistit ette vieläkään tajua osaamisen taitoja.

Te tiedeuskovat harjoitatte varsin kummallista peräkammarifilosofiaa. Tässä filosofiassa ei ainkaan ole järjellistä ajatusta mukana. Lämmittäkää välillä edes sitä peräkammaria ettei vesi jäädy ämpäriin.

Teillä ei ole sen vertaa osaamistaitoa, että osaisitte tehdä vuotamattomia ämpäreitä ja tynnyreitä. Vuotavasta päästä ne ajatuksetkin valuu pois.

Otahan aamulääkkeesi.