Mua on viime aikoina ahdistanu hirveeesti oma olemassaolo ja ylipäätään se, miksi me ihmiset täällä maapallolla olemme. On vaan jotenkin niin outoa, että ihmiset vaan syntyy tänne ja kokee kaikenlaista hyvää ja pahaa. Miksi ihmiset ovat olemassa? Miksi jokainen on vaan sellanen ku on ja näyttää tietynlaiselta? Ja miksi elämä ei ole ikuista? En vain pysty käsittämään sitä, miksi ihmiset syntyvät ja uurastavat koko elämänsä koulun penkillä ja sitten työelämässä ja sitten vain kuollaan. Tuntuu, että elämä on vaan niin outoa ja jotenkin pelottavaa, mutta en halua kuolla, koska kuka tietää, jos kuoleman jälkeen tapahtuu jotakin kamalaa. Olisi helpointa olla sellaisessa ikuisessa unessa, joissa näkisi vain hyviä unia. Liittyykö tällaset pohdinnat aikuistumiseen? (olen 18-vuotias). Miettiikö kukaan muu tämmösiä?
onko missään mitään järkeä?
16
2299
Vastaukset
- heisielu
Rakasta itseäsi, rakasta lähimmäistäsi.
Maailmassa on paljon mukavia ja kiinnostavia asioita. Löydä omasi.
Monet pohtii samoja asioita kuin sinä ja se on sopivassa määrin järkevääkin ja mukavaa miettiä välillä syvällisiä. - Ohman
Monetkin ajattelijat ovat käyttäneet kuolemasta sellaista kuvaa, että kuoleman jälkeinen olotila ei ole sen kummempi kuin se olotila, jossa olimme ennen syntymäämme tai paremmin sanottuna ennenkuin olimme olemassa. Sitä, että emme ole olemassa esim. vuonna 2100, ei ole sen kauheampaa ajatella kuin sitä että emme olleet olemassa vuonna 1800.
Ohman- jkl45
Tuossa ajattelumallissa on tietysti ennakko-oletuksena se, että tietoisuus on aivotoimintaa. Mutta voihan tietysti olla, että se ennakko-oletus ei olekaan tosi.
- Ohman
jkl45 kirjoitti:
Tuossa ajattelumallissa on tietysti ennakko-oletuksena se, että tietoisuus on aivotoimintaa. Mutta voihan tietysti olla, että se ennakko-oletus ei olekaan tosi.
Mitähän se tietoisuus sitten olisi jos ei aivojen toimintaa?Ennen olemassaoloani sitä ei ole, ollessani on, mutta hävittyäni maailmasta, aivojeni tuhouduttua, tietoisuuteni jäisikin jäljelle.Tuntuuko järkevältä?
Ohman - jkl45
Ohman kirjoitti:
Mitähän se tietoisuus sitten olisi jos ei aivojen toimintaa?Ennen olemassaoloani sitä ei ole, ollessani on, mutta hävittyäni maailmasta, aivojeni tuhouduttua, tietoisuuteni jäisikin jäljelle.Tuntuuko järkevältä?
OhmanTuossa ajattelumallissa on tietysti ennakko-oletuksena se, että tietoisuus syntyy vasta aivotoiminnan myötä. Mutta voihan tietysti olla, että se ennakko-oletus ei olekaan tosi.
- eläkeäijä
Kyllä nuo ajatukset kasvamiseen liittyvät oleellisesti. Itselläni on jo sen verran ikää, etten oikein muista alle 20 ikäisiä ajatuksiani, mutta en itse kovin suurta elämäntuskaa muista kokeneeni. Siinä vaiheessa käytiin tuttavien keksen paljonkin keskusteluja kaiken tarkoituksesta ja maailmaa parannettiin urakalla. Sitten kun työura ja perhe alkavat täyttää elämää, "syvälliset" ajattelut jäävät aina harvinaisemmiksi ja se maailmantuskakin helpottaa.
Nyt eläkkeellä on aikaa taas fundeerata ja ainakin itse koen eläneeni mielekkään antoisan elämän ja tarkoitus on jatkaa sitä vielä joitain vuosia tai parhaimmillaan pari vuosikymmentä. Kun sitten heitän lusikan nurkkaan, niin enköhän ole siihen yhtä valmis kuin kuka tahansa muukin. - Ohman
Koeta ajatella että nuo pohtimasi asiat eivät ole "tärkeitä".Ajattele, että näitä samoja kysymyksiä on varsin usea ihminen pohtinut mutta sitten huomannut sen hedelmättömäksi ja ruvennut oikeasti elämään omaa elämäänsä.Jos näitä loputtomastit pohdit niin se aika menee hukkaan ja on pois siitä ainoasta elämästä joka sinulla on.Useimmat muutkin ihmiset ovat onnistuneet tässä. Miksi et sinä?
Huomaa myös, että sinusta ja sinun ongelmistasi ei suurin osa ihmiskuntaa ole edes tietoinen ja aina on hyvin vähän ihmisiä jotka todella välittävät. Miksi siis sinä itse tekisit näistä ajatuksista "suuren numeron". Saahan niitä joskus tilapäisesti pohtia mutta kun ei kukaan ole löytänyt absoluuttisesti oikeaa vastausta niin miten sinäkään. Mutta omalta kannaltasi oikean vastauksen voit kyllä löytää. Esimerkiksi pitämällä näitä kysymyksiä vähän turhina ja keskittymällä muihin, elämääsi rikastuttaviin, asioihin.
Tästä voisi höpöstellä vaikka kuinka pitkään mutta jätän nyt tähän.
Ohman- neuvokasta
Päinvastoin, nämä kysymykset ovat kaikkein tärkeimpiä. Niitä olisi hyvä pohtia säännöllisin väliajoin koko ikänsä. Se, ettei niihin löydy lopullisia vastauksia, tekee niiden pohdinnasta sitäkin tärkeämpää.
- Tohtorisetä
neuvokasta kirjoitti:
Päinvastoin, nämä kysymykset ovat kaikkein tärkeimpiä. Niitä olisi hyvä pohtia säännöllisin väliajoin koko ikänsä. Se, ettei niihin löydy lopullisia vastauksia, tekee niiden pohdinnasta sitäkin tärkeämpää.
Aivan, ja niiden pohtiminen osoittaa älyä ja herkkyyttä, jota ei millään turhuus- tai kiireperusteella pidä lähteä turruttamaan.
Tietenkin, jos pohtiminen tuntuu itseä häiritsevältä ja siihen liittyy univaikeuksia tms, kannattaa oireista keskustella tutun terveysammattilaisen kanssa.
Parhaimmillaan pohdiskelutaipumus puhkeaa kukkaan esim. opintojen aikana omana erikoisosaamisena tai erikoistumisen alan löytämisenä jne.
Ja: Lukeminen kannattaa. Aina.
- ollatekemätämittä
Eikös se "iso kirja " kerro asiasta jotenkin näin. Kaikki mitä ihminen tekee auringon alla on turhaa. Onpas viisaasti sanottu.
- käsky.veren.vietin
On näitä moni miettinyt, kuten Eino Leinokin.
Ja minä itse? Miksi näitä mietin?
Se merkki varhaisen on vanhuuden.
Miks seuraa käskyä en veren vietin,
vaan kansain kohtaloita huokailen?
http://internetix.fi/aspit/runot/haeruno.asp?rtunnus=407- lisää-eikkaa
Eikka kertoo myös:
Mä tiedän, kyllä tulee kuolema ja elon langan armaan poikki leikkaa.
Voi olla kylmä valju huomenna, se mies mi tänään vereväistä veikkaa.
Alla maata; päällä multaa syli.
Mut yli haudan, kuolemankin yli, käy vapaus, jolle sykki sydän kulta.
Se elää henkii, vaikka painaa multa.
Se palaa liekin lailla syksyöissä.
Tyrankit pelkää, mutta kansain töissä; se kuitenkin liikkuu.
En laita lainausmerkkejä, kun muisti voi vähän pätkiä. - elikkä-näin
lisää-eikkaa kirjoitti:
Eikka kertoo myös:
Mä tiedän, kyllä tulee kuolema ja elon langan armaan poikki leikkaa.
Voi olla kylmä valju huomenna, se mies mi tänään vereväistä veikkaa.
Alla maata; päällä multaa syli.
Mut yli haudan, kuolemankin yli, käy vapaus, jolle sykki sydän kulta.
Se elää henkii, vaikka painaa multa.
Se palaa liekin lailla syksyöissä.
Tyrankit pelkää, mutta kansain töissä; se kuitenkin liikkuu.
En laita lainausmerkkejä, kun muisti voi vähän pätkiä.Vähän lisää Eikkaa ja nyt suora lainaus:
"Mit’ oomme me? Vain tuhkaa, tomua?
Ei aivan: Aatos nousee mullasta.
On kohtalosi kerran tuhkaks tulla,
mut siihen ast’ on aika palaa sulla."
- Hullu_filosofi
Haluatko todella tietää, mitä kuoleman hetkellä tapahtuu? Minä kerron. Ei, tämä ei ole mitään telkkarista tuttua hömppää valosta tunnelin päässä ja menneen elämän näkemistä filminauhana. Olet varmaan nähnyt unia, missä aika tuntuu etenevän ihan normaalisti: opiskelet, menet töihin, perustat perheen, lapset varttuvat, vaimo alkaa jo saada kuumia aaltoja... Herätyskello soi ja huomaat ottaneesi parin minuutin torkut. Tai torkahdit vähän saunan lauteilla. Todellisuudessa näit unta ehkä pari sekuntia. Ymmärrätkö, mitä tarkoitan? Aivot pystyvät venyttämään sekunnin vuosikymmeniksi, vuosisadoiksi, miten pitkäksi ajaksi tahansa. Kuoleman hetkellä nukahdat ikuiseen uneen. Viimeisillä sekunneilla aivosi venyttävät ajan ja elät siinä unimaailmassa ikuisesti. Sitä pappikin tarkoittaa lausuessaan "siirtyi tästä ajasta ikuisuuteen". Kun makaat jo arkussa, et tietenkään enää elä tässä ajassa. Kun tässä ajassa koitti kuoleman hetki, elit tämän ajan mukaan ikuisesti unimaailmasi ajassa. Ei kuolemassa siis ole mitään pelottavaa. Sillä hetkellä alkaa unielämä ajassa, joka tuntuu jatkuvan ikuisesti, vaikka elämä tässä ajassa päättyykin. Minkälainen tuo ikuinen elämä sitten on? Tuntuuko se taivaalliselta vai helvetilliseltä? Siinäpä kysymys. Milloin aivot luovat illuusion taivasten valtakunnasta, milloin taas tulisesta pätsistä? Kukaan tässä ajassa elävä ei tähän osaa vastata. Kun seuraavan kerran näet unta, jossa tästä ajasta poistunut ihminen on mukana, voit kysyä. Silloin olet nimittäin osallinen siihen unimaailmaan, missä kyseinen henkilö eli ikuisesti poistuessaan tästä ajasta.
Aijaa, ettäkö suljettu osasto olis mulle oikea paikka?! ;)- Ajatusteitsekös
Vain yksi kysymys: Oletko aivan itse ajatellut kaiken tämän, eli onko se "varmaa tietoa" ? ;)
- Tohtorisetä
"Kun seuraavan kerran näet unta, jossa tästä ajasta poistunut ihminen on mukana, voit kysyä "
- ja unessasi saada vastauksenkin, mutta se tulee sinun omien aivosolujesi assosiaatioista, eivät kuolleen aivoista tai sieluista, eivätkä jatku millään aika-akselilla oman aivokuoleman jälkeen.
Tuo siirtymä on tietysti ajatuksena dramaattinen ja runollisesti inspiroiva: Kyberneettisesti sanottakoon sitä tajunnan viimeiseksi tilanmuutokseksi.
Tai cylonin sanoin: "My circuits ... are fading ...".
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persut eivät ole kertoneet euronkaan edestä säästökohteita
Mutta änkyttävät kysellä niistä muilta jatkuvasti. Vaikuttaa ettei persuilla ole kykyä omaan ajatteluun ja päätöksenteko2613175Työeläkeloisinta Suomen suurin talousongelma
Työeläkeloisinta maksaa vuodessa lähes 40 miljardia euroa, josta reilut 28 miljardia on pois palkansaajien ostovoimasta.741244- 661173
Mun mielestäni on tosi loukkaavaa
Nainen, että luulet palatan typeriä, sekavia ja ilkeitä viestejä mun kirjoittamiksi. Mä en ole katkera, epätoivoinen, ra180978Odotettu tulos Taivalvaaran hiihtokeskuksen osalta
"MCS Finland Oy on ilmoittanut Taivalkosken kunnalle 30.4.2026, että se irtisanoo Taivalkosken kunnan ja MCS Finland Oy:47876- 60829
- 47809
- 45732
- 40721
- 39688