Piipahdin eilen mökillä. Juostuani Joensuussa Helsinkiin menevän junaan, en ehtinyt ostaa lippua asemalta, vaan paukkasin ensimmäisestä ovesta sisään, joka eteen osui. Juna lähti heti oven sukkeuduttua.
Konduktööri informoi kiihkeänä sykkivää persoonaani tiedolla, että juna oli loppuunmyyty. Eli ravintolavaunu odotti. Junarafloissa ei ole sinkkupöytiä. Jos istut alas, kohta edessäsi istuu joku toinen. Ja näin kävi.
En ajatellut aluksi ottaa mitään kontaktia naiseen, sillä oudolla tavalla hänestä sai sellaisen käsityksen, että tämä oli pappi. Hänellä oli kultainen risti kaulalla, sekä hillitty asukokonaisuus yllään. Hiukset olivat kiinni. Hän ratkoi ristisanatehtäviä ja joi olutta. Välillä hän torkahteli vasten ikkunaseinää.
Kun saavuimme Helsinkiin, tilanne oli aivan toinen.
( Hihitystä )
Konduktööri informoi kiihkeänä sykkivää persoonaani tiedolla, että juna oli loppuunmyyty. Eli ravintolavaunu odotti. Junarafloissa ei ole sinkkupöytiä. Jos istut alas, kohta edessäsi istuu joku toinen. Ja näin kävi.
En ajatellut aluksi ottaa mitään kontaktia naiseen, sillä oudolla tavalla hänestä sai sellaisen käsityksen, että tämä oli pappi. Hänellä oli kultainen risti kaulalla, sekä hillitty asukokonaisuus yllään. Hiukset olivat kiinni. Hän ratkoi ristisanatehtäviä ja joi olutta. Välillä hän torkahteli vasten ikkunaseinää.
Kun saavuimme Helsinkiin, tilanne oli aivan toinen.
( Hihitystä )
Vastaukset 7
Vanhimmat
.
"Taasko ne kirkonväki jatkaa sitä # RYYPPÄÄMISTÄ #"
har!1
.
Huomauttaisin, että kyseessä ei ollut kirkonväki, vaan aivan jotain muuta.
(Naurua )
Bisseä kyllä meni ihan pirusti. Taisin hortoilla Böölestä Kallioon per pedes, vaikka sataa tihutti kuin Amatzonilla.
( Reps )
Brakulla mä taisin syödä kebabia riisillä, sillä junaruoka ei ole oikein koskaan pudonnut, koska pitää esitelmöidä ja pitää yllä kinnostavuuden tunnetta.
( Hihitystä )
Safkalta ei oikein saa suunvuoroa.
( Naurua )
.
"Olikse joku # WALEPAPPI # juoskaaaa wääriä raamatunlauseita
har!11
.
Tarinasi jäi typoksi. Olet siinä mielessä ärsyttävä, että aloitat kiinnostavan jutun, mutta päätät sen kesken ilmassa leijuvilla lauseilla: ähäkutit, enpä kerrokaan enempää.
Vai jatkuuko tää niinkuin ensi jaksossa?