Voiko mies saada lasta erossa?

ymmärtänyt, niin mies on liito-orava ja paskahousu jollei luovuta huoltajuutta sovinnolla äidille. Isän tulee ajatella lapsen etua, joka on olla äidin luona. Äidillä samoja velvoitteita isään päin ei ole.

Perusteena tuntuu olevan rivien välistä lukien, eihän lapsi isää kaipaa...Isä on siittäjä ja maksaja. Ei henkilö joka kykenisi huoltamaan alaikäistä lasta.

Onko maailma hulluja naisia täynnä vai mistä tämmönen asenteellisuus kukkii?

Suurin osa erovanhemmista pystyvät keskenään sopimaan kumman luona lapsi jää asumaan. Yleensä lapsi on yhteishuollossa (yli 90% tapauksista) ja näissä tapauksissa n 20% lapsista jää asumaan isänsä kanssa. Jos vanhemmat eivät pääse sopuratkaisuun käräjäoikeus ratkaisee - ja silloin vanhempien sukupuoli ei vaikuta ollenkaan vaan muut seikat. Onneksi vain muutama prosentti tapauksista päätyy oikeuden päätettäväski.

Nykyään on yhä yleisempää että lapsi asuu kummankin kanssa esimerkiksi vuoroviikoin. Ruotsissa n neljäsosa erolapsista asuu näin ja se yleistyy myös täällä.

Yleensä eroissa lapsen huoltajia ovat molemmat vanhemmat, siis "yhteishuoltajuus". Pitää olla melko hyvät perustelut, miksi yhteishuoltajuus ei sovi jos toinen sitä ehdottaa.

No seuraavaksi sitten sovittava siitä kumpi vanhemmista lähivanhempi, siis jonka luona lapsi kirjoilla ja kenelle toinen vanhemmista maksaa elarit osuutena lapsensa elinkustannuksista. Tämän vanhemmat toivottavasti osaavat sopia, eli mikä heidän lapselleen parasta.

Sitten pohditaan tapaamiset. Joissain tapauksissa parasta että tapaamiset ovat kovinkin laajat, vaikka vuoroviikoin. Ja valitettavasti joskus parasta ettei tapaamisia ole lainkaan, ainakaan valvomattomia. Siis tapaamiset ja huoltajuus eivät ole yksi ja sama asia.

Elleivät vanhemmat sitten pääse sopuun (4% huoltajuusasioista tiitaisina päätetään oikeudessa), niin sosiaaliviranomaiset tekevät olosuhdeselvityksen mikä sekin aika rankka kokemus lapselle. Käytännössä hän kokee joutuvansa valitsemaan vanhempien välillä ... asema johon en ainakaan koskaan toivoisi oman lapseni joutuva, traumatisoivaa. Yleensä tuomari päättää asian ao. selvityksen suositusten mukaisesti.

Jaana täällä taannoin kirjoitti, että oikeudessa "tuomitut" huoltajuudet isän ja äidin välillä menevät noin puoliksi. Jos oikein intoudun, koetan asiaan faktaa löytää "googlettamalla".

Kun vanhempani erosivat minun ollessani 7v. ja veljeni 12v., päättivät he yhdessä (riitelyn jälkeen), että tytär muuttaa äidin kanssa ja poika jää isän luo asumaan. Siis tyttären huoltajuus äidille ja pojan huoltajuus isälle.

Vapaasti saimme käydä toisenkin vanhemman luona. Ei siis ollut mitään sovittuja päiviä koska meitä lapsia "vaihdetaan".

Itselleni tämä järjestely sopi hyvin. En voi kuvitellakaan, että meidät molemmat lapset olisi "riistetty" toiselta vanhemmalta. Tuskin olisin voinut koskaan antaa anteeksi sitä "riistävälle" osapuolelle, koska tiedän kuinka paljon he molemmat meitä rakastivat ja rakastavat edelleen.

Isän asemasta en tiedä, jos oikeuteen asti joudutaan.

Yrittäkään hyvät ihmiset sopia asioista kuten aikuiset ihmiset. Kyllä se on vaikea paikka sille toisellekin osapuolelle, sitä ei saisi unohtaa kaikessa katkeruudessakaan.

Jaksamisia kaikille
Isin tyttö