Eli nautitko sinkkuudesta vai kaipaatko parisuhdetta? Minä nautin tällä hetkellä :)
Nautitko sinkkuudesta?
minniisi
18338
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mitä kohtaa siitä nautit?
Nautin parisuhteesta. Yksin ei ole hyvä olla. En ymmärrä miten ihmiset kestää yksinäisyyden. Ihmisen pitää seurustella ja elää toisen kanssa. Seurustelu on mukavaa kun on aina joku juttukaveri. Kenelle juttelette kun olette yksin?
Yksin ihmiset masentuu ja siksi onkin niin paljon kaikkea pahaa.
Eihän se seurakaan pahaa tekisi..
Ei tässä valittamista. Saa tehdä mitä itse tykkää - se on voi voi jos on niin tyhjä elämä että tarvitsee jonkun sitä paikkaamaan.
Ennen pitkää pitkissä suhteissa aina kyllästyy.
En tiedä, kun en ole koskaan seurustellut tai kenenkään kanssa asunut. Onhan niitä ahdistuskausia aina välillä ollut, että yksin ei ole hyvä olla ja tullut joku pakko etsiä tyttöystävää. Mutta kun se ei vaan onnistu ja eteen tulee suorastaan naurettavia "kohtalon oikkuja" jotka ikäänkuin tekee kaikkensa pitääkseen minut sinkkuna, niin olen päättänyt että ollaan yksin sitten vaan. Ei mun pää muutenkaan kestäisi naisten kanssa, kun jo etsimisyritysvaiheessa tuntuu että kasetti leviää. Ilmeisesti viimekertaisessa takaiskussa napsahti joku ja nyt tuntuu ihan hyvältä olla yksin, enkä edes halua olla missään tekemisissä naisten kanssa.
En todellakaan nauti mistään. Naiset nauttii varmaan jännämiehistään ja niiden nyrkistä.
Tietysti nautin. Mielummin yksin kuin huonossa suhteessa.
En nauti tippakaan sinkkuudestani, koska se tarkoittaa käytännössä sitä, että elämässäni ei ole ollenkaan seksiä. Sinkkuus olisi mukavampaa, jos ei haluaisi seurustella ja seksiäkin riittäisi.
En tietenkään nauti, sinkkuus on kuin vankilassa olisi. Ei ole juttuseuraa eikä seksiä eikä voi saada lapsia, ja monia asioita olisi kivampi tehdä kahdestaan kuin yksin. Ja tietenkin se, että joku maailmassa huolisi minut, olisi rohkaisevaa - nyt tuntuu siltä etten kelpaa kenellekään (paitsi työnantajalle orjaksi ja valtiolle veronmaksajaksi).
Riippuu vähän tilanteesta. Nautin ja en nauti.
Vanhassa suhteessa kuihduin pois ja voin pahoin. Eli ei ole ollut mitään mihin palata.
Nyt ainakin on toivoa siitä että kaikki ei ole paskaa maailman tappiin ja voin tehdä niitä asioita joista nautin ilman että joku jatkuvasti aukoo päätään ja kontrolloi.
Aiemmin nautin, pitkän parisuhteen jälkeen. Nyt en enää. Seksiähän saa, mutta sit jää kaikki muu kiva yhteinen kokematta. Ahdistavimpia on perhepyhät ja pitkät lomakaudet, kun parilliset ja perheelliset keskittyy omiin juttuihinsa, eikä saa kenestäkään seuraa mihinkään tekemiseen. Aika yksinäinen olo on.
Ihminen on metka olento, kun koskaan ei ole täysin hyvä..
Parisuhteessa jäät kaipaamaan jotain sinkkuelämästä ja sama varmaan toisinpäin ajateltunakin. Se vaan on fakta, että parisuhteessa sinun elämääsi ei koskaan tule vain se yksi ihminen, vaan siinä tulee ohessa monenmoista muuta paskaa ja vähemmän mielekästä oheistoimistaa ja ihmisiä mukana. Joten on hirveän paljon helpompaa pysyä sinkkuna. Vakipanosuhde on siitä hyvä, että siinä tulee ainoastaan se yksi ihminen ja sun ei tartte osallistua mihinkään oheispaskaan, kuten sukujuhliin tai tutustua kenenkään perheeseen ym. shittiä.
Se just hankalaa kun sinkkuna joutuu olemaan ihan kohtuuttoman paljon yksin ja seurustellessa sit taas ei saa olla ollenkaan omassa rauhassa. Vaikeeta on, vaikeeta.. Mut kyllä mä sanon ku itellä sinkkuus kestänyt jo yli 10 vuotta, niin onhan siihen tavallaan pakostakin tottunut. Muuten olis tullut hulluks. Mutta välillä mulla tulee sellasia ahdistuskohtauksia kun oikein istun ja mietin, ettei vanhuksetkaan ole näin yksinäisiä ku minä.
Mut sit vaan patistan itteni ajattelemaan, että niin kauan ku on katto pään päällä ja ruokaa kaapissa, ei saa valittaa mistään. Sitä keskittyy vaan arjen pyörittämiseen ja odottaa aamusta, että tulis jo ilta että on tääki päivä ohi.
"Sitä keskittyy vaan arjen pyörittämiseen ja odottaa aamusta, että tulis jo ilta että on tääki päivä ohi. "
Joo ja että kuolema tulis.
Siis oikeesti, mikä sua vaivaa?
Sinkkuna on hyvä olla jos vain saa seksiä joskus...
Eniten kaipaa läheisyyttä ja sitä että jonkun kanssa viettää aikaa, mutta parisuhteessa jos on "väärän" ihmisen kanssa joka viehättää niin tulee olo että silti puuttuu jotakin ja toisen läsnäolo varsinkin jatkuva voi vain ärsyttää.
Tosi kivoja naisia tuolla vapaana ja ei siinä mitään viehättäviä, mutta kun ei oikeasti synkkaa niin toiselle tekisi mieli sanoa että "hei sä olet ihan unelma, mut et vain mun..."
En ymmärrä miksi ihmiset haluaa olla ja elää yksin. Ei se ole mitään mukavaa elämää.
En nauti, kärsin yksinolemisesta.
Haluan pitkän parisuhteen.
Onhan tämä ollut aika nautinnollista pitkän suhteen jälkeen kun viimeksi olin sinkkuna teini-ikäisenä :)
Seksiä saa aina kun haluaa, mutta kyllä välillä huomaa kaipaavansa vähän muutakin.
Yhdessä asumista ei ole ikävä, mutta jos olisi joku joka kysyisi miten päivä meni, kaipaisi, ottaisi syliin välillä... se puuttuu tästä sinkkuelämästä