Seiväshypyn tekniikasta

Suomalaiset seiväsnaiset ihan kohtuullisesti. Valmentaja taisi vaan puhua puutaheinää haastattelussa, kun sanoi, että tuulesta ja vauhdista sekä askelmerkistä oli kiinni hyppyjen onnistuminen 455 korkeudesta.
Ihan selvästi näki, että liian jäykillä seipäillä yrittivät jäivät nokkaan killumaan.
Löysemmällä seipäällä olisi voinut päästä ylikin. Tosin suomalaisilla on vanhanaikainen tekniikka, jossa painetaan eteenpäin roikkaamalla jalka lähes kuopassa, yritetään ladata seipääseen energiaa ja sen avulla hissllä ylös ja yritetään rimpuilla riman yli eteenpäin työntävän liikkeen puutteesta. Uudempi tekniikka löysemmällä seipäällä ja nopeammalla ylöspäinsuuntautumisella jatkaisi liikettä ylös ja eteen päin. Fysiikan lait pätevät seiväshypyssäkin.
Ruotsalaiset ovat jo vuosia omaksuneet tätä suuntausta, muta ei ihan puhtaasti hekään. Naisten ei kannata ottaa mallia Bubkasta, kuin ei miestenkään, kun eivät omaa samaa fysiikkaa työntää itseänsä vauhdilla tikkuasentoon ja riman yli. Parhaat hypyt Bubka teki tosin epäonnistuneilla hypyillä, jotka suuntautuivat enempi ylös heti lähdössä.