Olen ollut naiseni kanssa avoliitossa pian 25 vuotta ja nähty kummatkin kolikon puolet. Naiseni vaan ei tahdo vieläkään sulattaa mun naispuolisia kavereita/tuttuja. Aina kyselemässä kun moikkaan ja hymyilen et kukas toi oli joku tuttu vai tai kun puhun niin mustasukkaisuus iskee ja ihan vieren kuntelemaan. Tuntuu olevan jotain ongelmaa toisin kun avovaimo juttelee itse jollekin miehelle kenet tuntee en minä työnnä nokkaani heti väliin et mitäs täällä. Muijalla on kyllä ollut koko suhteen ajan ongelmia tuon asian kanssa...muutenkin on ollut kovin omistushaluinen mun suhteen...vieläkin sanoo joskus tilanteesta riippuen että olen hänen omansa ja kuulun hänelle. Sit olen todennut et kukaan ei omista mua enkä ole varattu vaan itsenäinen mies ja olen sun kanssa omasta tahdosta ja kiintymyksestä vai onko mulla ollut alussa hintalappu otsassa tai varatun kyltti kaulassa. Tätä keskustelua käydään vieläkin satunnaisesti vaikka vuosia takana tuo 24 ja risat. Jokainen on itsenäinen vaikka suhteessa olisikin.
Naiseni ongelma
eikenenkäänoma
11299
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
kuvittelet vaan. Itse niin haluaisit, mustasukkaiseksi tekeminen ja toisen mielen pahoittamisen halu tahallaan.. kenen typerä päiväuni tuo on. Sairasta. Saahan sitä muka toivoa. Mikäli naisella on itsearvostusta, hän tietää, ettet ole sen arvoinen, koska haluat tahallaan pahoittaa toisen mielen vaikka asian voisi hoitaa paremmin.
Mene mustasukkaisuuspalstalle ja mieti mikä tarve sulla on aiheuttaa näitä tilanteita. Et sinä ole viaton, joskaan toinenkin voisi hieman arvostaa enemmän itseään, eikä antaa kohdella sun miten sattuu.
Minä veikkaan että:
A) naisellasi on heikko itsetunto ja riittämättömyyden tunteita. Kaipaa siksi ehdotonta turvaa.
B) sinulla ei ole empatiakykyä puolison haastetta kohtaan, etkä ole pyrkinyt selvittämään, mitä voisit tehdä auttaaksesi. Sinulle on tärkeämpää oma napasi.
Kumpikaan ei siis ole virheetön.
Tue kumppaniasi. Älä turhaan hakeudu toisten naisten seuraan usein. Et ole ollut myynnissä ja naisesi ei tarvitse miestä, joka ei panosta naisen hyvinvoiniin. Teetkö tahallasi naiselle turvattoman tunteen siksi, että saat kokea miehisyyttä naisten silmissä?
Keskity naisystävääsi. Älä turhaan tee asioita mitkä ahdistaa naistasi. Ethän sinäkään pidä olosta jossa olet ahdistunut.
Sitoudu ja jätä muut naiset
Miksi ihmeessä kaverit/tutut pitäisi jättää, aivan älytöntä...ei niitä koskaan ole liikaa varsinkaan hyviä kavereita tai tuttuja.
Ongelma on sinun. Naisessasi ei ole mitään vikaa. Mitä haluat toisten naisten huomiota?
Mä tein jo alusta mun miehen kanssa selväksi että en usko naisen ja miehen ystävyyteen ja että se huomio pitää tulla minulle eikä muille naisille.
On moukkamaista ylläpitää monia naisia kavereina jos on parisuhteessa.
Ehkä sun pitää erota ja elää sinkkuna, koska et kunnioita kumppaniasi riittävästi ja rakasta häntä.
Mulla oli ennen tollanen mies, joka sanoi että muut naiset on ystäviä vain, mutta kun erottiin koska jätin hänet, niin sain tietää että hän oli varsinainen pukki ja säpinää hänellä oli ollut näiden kaikkien naiskavereiden kanssa!:-(
Et tainnut sinäkään ymmärtää lukemaasi, en hae kavereilta tai tutuilta huomiota, he kuuluvat normaali ihmisen elämään kuten myös naiseni miespuoliset kaverit.
Miehet luulee olevansa oikeutettu kaikkeen mitä ei siedä oman naisen tekevän, mutta itse tekevät kumminkin. Eli et pistä nokkaasi joka asiaan. Kihiset kuitenkin itse kuitenkin mielessäsi , vaikka sitä et myönnä.
Tai sit aattelet, että tämä nainen on sulle hetken leikkikalu ja jatkat seuraavaan, ettet välitä.
Kyllä kannatti jättää muita naisia katseleva ja "ystävinä" pitävä mies, koska löysin bänksien jälkeen tosi luotettavan miehen joka ei toisia kattele...
''Sit olen todennut et kukaan ei omista mua enkä ole varattu vaan itsenäinen mies''
Minulla iski tämä aika pahasti korvaan.
Omalla kohdalla tuo mustasukkaisuus 10v kestäneessä suhteessa johtui siitä, että mies katseli muita naisia "sillä silmällä" ja meillä oli luottamuspula koko ajan. Mies vaan onnistui aina kääntämään ne minun ongelmiksi, oli kuulemma normaalia, että miehet katselevat muita naisia "sillä silmällä".
Uudessa suhteessa tuota ongelmaa ei ole, ei ole kertaakaan mies heittänyt tökeröitä kommentteja tai pitkiä katseita muihin naisiin, kun olemme yhdessä liikkeellä. Tuo "En ole varattu, olen itsenäinen mies" ainakin kuulostaisi omaan korvaan hyvin paljon siltä, että sinä menet jos parempi löytyy ja jos ei, niin kyllähän tämäkin suhde kelpaa.
Olisiko teillä kommunikaatio ongelmia?
Tämä on hyvin sanottu.
AVOliitossa 25 vuotta? Ja sitten ihmettelet, että miksi kumppanisi on hieman epävarma??? Kyllä jumalauta olisi kuka tahansa, jos mies ei saa tuossa ajassa aikaiseksi kosia. Kyse on tässä tapauksessa selvästikin enemmän miehen ongelmista. Aloittajalla on tarve kokea olevansa "vapaa", eikä siksi kykene sitoutumaan parisuhteeseen sen vaatimalla tavalla. Hänellä on omien henkisten ongelmiensa takia oltava koko ajan olo, että hän saa tehdä mitä tahansa, hän ei ole kenellekään tilivelvollinen, hän saa koska tahansa lähteä parisuhteesta jne... Mies ei kykene kantamaan vastuuta, ei pysty sitoutumaan, ei pysty jakamaan elämäänsä oikeasti. Aloittaja, mitäs jos kävisit juttelemassa jollekin ammattiauttajalle, että mistä johtuu?