testi 5/03 bavaria-dehler

jos oikein muistan, niin venemessuilla oli taannoin jeanneau 32:ssa viritetty katolla oleva ison skuutti plokien kautta sitloodan lattialla olevalle rapulukolle. näin syntyi todella leveä kukonjalkataljan tyyppinen viritys. tällöin voi isoa voi ainakin skuutata, mutta levangilla ei kyllä sitten teekään mitään. on tietysti eriasia, mitä ylipäätään 70cm leveällä levangilla tekee :o)

jos veneessä on ns. spinnuvinssit, voi siihen saada helpostikin rakennettua ns. saksalaisen skuuttauksen. tosin tuollainen järjestely esim. bavaria 32:ssa voisi herättää hieman hilpeyttä (vaikka käyttötarpeiden mukaanhan vene tulee heloittaa). yksi vaihtoehto olisi tuoda toinen pää ison skuutista ruorimiehen lähettyville köyden vapauttajalle. jos tähän ruorimiehen lähellä olevaa skuutin päähän jättäisi riittävästi "tyhjää" köyttä, voisi sitä käyttää skuutin hätävapauttimena.

Nipa kirjoitti:

jos oikein muistan, niin venemessuilla oli taannoin jeanneau 32:ssa viritetty katolla oleva ison skuutti plokien kautta sitloodan lattialla olevalle rapulukolle. näin syntyi todella leveä kukonjalkataljan tyyppinen viritys. tällöin voi isoa voi ainakin skuutata, mutta levangilla ei kyllä sitten teekään mitään. on tietysti eriasia, mitä ylipäätään 70cm leveällä levangilla tekee :o)

jos veneessä on ns. spinnuvinssit, voi siihen saada helpostikin rakennettua ns. saksalaisen skuuttauksen. tosin tuollainen järjestely esim. bavaria 32:ssa voisi herättää hieman hilpeyttä (vaikka käyttötarpeiden mukaanhan vene tulee heloittaa). yksi vaihtoehto olisi tuoda toinen pää ison skuutista ruorimiehen lähettyville köyden vapauttajalle. jos tähän ruorimiehen lähellä olevaa skuutin päähän jättäisi riittävästi "tyhjää" köyttä, voisi sitä käyttää skuutin hätävapauttimena.

Lue lisää

***on tietysti eriasia, mitä ylipäätään 70cm leveällä levangilla tekee :o) ***

Taas ajattelemattoman ihmisen kommentteja. Oletko koskaan miettinyt, että se 70 cm:n levanki siinä sisäänmenoaukon yläpuolella vastaa (hihasta vedetty) varmaan 1,5 m levankia puomin päässä. Piirteleppäs vähän kolmioita paperille ja mieti. Eli sillä 70 cm levangilla tehdään sitä ihan samaa mitä niillä pidemmilläkin.

Nipa kirjoitti:

jos oikein muistan, niin venemessuilla oli taannoin jeanneau 32:ssa viritetty katolla oleva ison skuutti plokien kautta sitloodan lattialla olevalle rapulukolle. näin syntyi todella leveä kukonjalkataljan tyyppinen viritys. tällöin voi isoa voi ainakin skuutata, mutta levangilla ei kyllä sitten teekään mitään. on tietysti eriasia, mitä ylipäätään 70cm leveällä levangilla tekee :o)

jos veneessä on ns. spinnuvinssit, voi siihen saada helpostikin rakennettua ns. saksalaisen skuuttauksen. tosin tuollainen järjestely esim. bavaria 32:ssa voisi herättää hieman hilpeyttä (vaikka käyttötarpeiden mukaanhan vene tulee heloittaa). yksi vaihtoehto olisi tuoda toinen pää ison skuutista ruorimiehen lähettyville köyden vapauttajalle. jos tähän ruorimiehen lähellä olevaa skuutin päähän jättäisi riittävästi "tyhjää" köyttä, voisi sitä käyttää skuutin hätävapauttimena.

Lue lisää

Tuo ison skuutin sijainti ruorimiehen ulottumattomissa on riesana myös esim. vanhoissa swaneissa, mutta hyvä ratkaisu on vetää levangin sääätököydet taakse ja säätää isoa oikeaoppisesti levangilla. Toimii ainakin vakavissa veneissä, missä ei tarvitse ajatella niin tarkasti mitään skuuttauksen hätätilanteita ja on kuitenkin parempi ratkaisu kuin ettei tekisi mitään muutoksia.

toope kirjoitti:

Tuo ison skuutin sijainti ruorimiehen ulottumattomissa on riesana myös esim. vanhoissa swaneissa, mutta hyvä ratkaisu on vetää levangin sääätököydet taakse ja säätää isoa oikeaoppisesti levangilla. Toimii ainakin vakavissa veneissä, missä ei tarvitse ajatella niin tarkasti mitään skuuttauksen hätätilanteita ja on kuitenkin parempi ratkaisu kuin ettei tekisi mitään muutoksia.

Lue lisää

Koska katolla oleva levanki on aika edessä, on sen vipuvarsi puomin siirtämiseen sivusuunnassa (ja pystysuunnassa) paljon lyhyempi kuin istuinkaukalolevangin. Levangin (ja jaluksen) käyttöön tarvitaan siis paljon suurempi välitys. Tuollaisessa 30-40 jalkaisessa veneessä istuinkaukalolevankikin vaatii 1:4 - 1:8 välityksen, jotta sitä voi käyttää silloin kuin tarvitaan. Tarvittavan yli 1:10 välityksen tekminen ei taida onnistua tyypillisiin kattolevankeihin.

Joakim kirjoitti:

Koska katolla oleva levanki on aika edessä, on sen vipuvarsi puomin siirtämiseen sivusuunnassa (ja pystysuunnassa) paljon lyhyempi kuin istuinkaukalolevangin. Levangin (ja jaluksen) käyttöön tarvitaan siis paljon suurempi välitys. Tuollaisessa 30-40 jalkaisessa veneessä istuinkaukalolevankikin vaatii 1:4 - 1:8 välityksen, jotta sitä voi käyttää silloin kuin tarvitaan. Tarvittavan yli 1:10 välityksen tekminen ei taida onnistua tyypillisiin kattolevankeihin.

Lue lisää

Siis levangin säätököydet vedetään spinnun vinsseille, jotka ovat kryssillä vapaina tähän käyttöön.

Pertsa kirjoitti:

***on tietysti eriasia, mitä ylipäätään 70cm leveällä levangilla tekee :o) ***

Taas ajattelemattoman ihmisen kommentteja. Oletko koskaan miettinyt, että se 70 cm:n levanki siinä sisäänmenoaukon yläpuolella vastaa (hihasta vedetty) varmaan 1,5 m levankia puomin päässä. Piirteleppäs vähän kolmioita paperille ja mieti. Eli sillä 70 cm levangilla tehdään sitä ihan samaa mitä niillä pidemmilläkin.

Lue lisää

juu, tuotapa en tullut ajatelleeksi. kiitos korjauksesta :o)

Olisit nyt laittanut esimerkiksi oman nimesi näkyviin, niin olisi kommentillasi vähän enemmän painoarvoa.

Kasvo kirjoitti:

Olisit nyt laittanut esimerkiksi oman nimesi näkyviin, niin olisi kommentillasi vähän enemmän painoarvoa.

Viestissä vinha perä - kö, kun het kalahti.
Samaa on eppäilty aiemminkin.

Aivan mahtavaa kritiikkiä nimimerkin takaa.

kyösti kirjoitti:

Aivan mahtavaa kritiikkiä nimimerkin takaa.

Minun mielestäni Taavetin mielipide oli asiallinen ja hyvin perusteltu.

Tämän palstan käytäntö on nimimerkein esiintyminen, miksi tässä tapauksessa olisi pitänyt tehdä poikkeus?

Viki kirjoitti:

Minun mielestäni Taavetin mielipide oli asiallinen ja hyvin perusteltu.

Tämän palstan käytäntö on nimimerkein esiintyminen, miksi tässä tapauksessa olisi pitänyt tehdä poikkeus?

Lue lisää

Ei olisikaan pitänyt tehdä poikkeusta. Mielestäni Taavetin pointti oli kuitenkin toinen.

kyösti kirjoitti:

Ei olisikaan pitänyt tehdä poikkeusta. Mielestäni Taavetin pointti oli kuitenkin toinen.

Nyt en ymmärtänyt

Dehler 36 ei mene kryssillä koskaan yli 7 kn, ellei sitten aja liian alas, jolloin taas ei voi oikein puhua kryssistä. Ylipäätäänsä nopeuden ilmoittaminen kryssillä ilman mitään tietoa nousukulmasta on aika turhaa. Tuon Dehlerinkin saa "kryssillä" kulkemaan mitä tahansa 5:n ja 8:n solmun välillä, mutta oikein ajettuna nopeus on niukasti yli 6,5 kn.

Joakim kirjoitti:

Dehler 36 ei mene kryssillä koskaan yli 7 kn, ellei sitten aja liian alas, jolloin taas ei voi oikein puhua kryssistä. Ylipäätäänsä nopeuden ilmoittaminen kryssillä ilman mitään tietoa nousukulmasta on aika turhaa. Tuon Dehlerinkin saa "kryssillä" kulkemaan mitä tahansa 5:n ja 8:n solmun välillä, mutta oikein ajettuna nopeus on niukasti yli 6,5 kn.

Lue lisää

tiedän sen mitä artikkelissa sanottiin; VMG:t ja muut olennaiset suorituskykyä tiedothan korvataan vene lehdessä tyypillisesti kehumalla lieden turvatankoja ja piirtämällä niitä älyttömiä kaavioita.

Todennäköisesti, kun vertailusta oli kerran kyse, olivat kuitenkin ajaneet veneitä samaan suuntaan ja mitanneet sitten veneiden nopeuden. Ei kai noiden lukujen ilmoittamisessa muuten mitään järkeä olisi kun tuulikulmaa ei kerrota ?
Eiköhän noiden veneiden nousukulmatkin eroa joltisenkin verran joten Bavarian tiukka kryssi on ehkä viitisen astetta slööraamista Dehlerillä.

"varsinainen vauhtiero ei ollut suuri". Lause oli suora lainaus testin tekstistä.

pursimies kirjoitti:

"varsinainen vauhtiero ei ollut suuri". Lause oli suora lainaus testin tekstistä.

Mainitut nopeudetkin olivat suoria lainauksia; sinä tai toimittaja ette ehkä näe yhden solmun eroa suurena (vajaat kaksi kilsaa tunnissa, mitä sitten).
Viidenneksen ero nopeudessa, näkisin tuon olevan jo varsin suuri ero ja sen vaikuttavan jo veneen valintaankin.
Onko viidenneksen ero esimerkiksi hinnassa mielestäsi suuri vai toteaisitko että "varsinainen hintaero ei ollut suuri"?

liplap kirjoitti:

Mainitut nopeudetkin olivat suoria lainauksia; sinä tai toimittaja ette ehkä näe yhden solmun eroa suurena (vajaat kaksi kilsaa tunnissa, mitä sitten).
Viidenneksen ero nopeudessa, näkisin tuon olevan jo varsin suuri ero ja sen vaikuttavan jo veneen valintaankin.
Onko viidenneksen ero esimerkiksi hinnassa mielestäsi suuri vai toteaisitko että "varsinainen hintaero ei ollut suuri"?

Lue lisää

Tuntuu tylsältä toistaa yksinkertaista asiaa. Toisinaan se kuitenkin näyttää olevan tarpeen. Kommentti vauhtierosta oli siis suora lainaus testistä ei minun mielipiteeni. Minun mielestäni puolenkin solmun vauhtiero saman kokoisissa purjeveneissä on suuri.

Mitä viidenneksen hintaeroon tulee niin vaikea ottaa kantaa kun ei tiedä mitä tavaroita tai palveluita haluat vertailla. Jos tarkoitat mainitussa testissä olleita veneitä niin mielestäni viidenneksen hintaero on pieni eikä houkuttelisi esim. itseni Bavaria-kauppaa.

pursimies kirjoitti:

Tuntuu tylsältä toistaa yksinkertaista asiaa. Toisinaan se kuitenkin näyttää olevan tarpeen. Kommentti vauhtierosta oli siis suora lainaus testistä ei minun mielipiteeni. Minun mielestäni puolenkin solmun vauhtiero saman kokoisissa purjeveneissä on suuri.

Mitä viidenneksen hintaeroon tulee niin vaikea ottaa kantaa kun ei tiedä mitä tavaroita tai palveluita haluat vertailla. Jos tarkoitat mainitussa testissä olleita veneitä niin mielestäni viidenneksen hintaero on pieni eikä houkuttelisi esim. itseni Bavaria-kauppaa.

Lue lisää

0,5 solmun vauhti ero on minunkin mielestäni merkittävä. esimerkiksi 6kn vs 6,5kn nopeuksilla 50 mailiin kuluu joko n. 8h 30min tai 7h 40min, eli n. 50 minuutin ero! käytännössä nopeusero luultavammin näkyy potentiaalisen päivälegin pituutena. nopeammalla veneellä voi teoriassa ajaa 8% pitemmälle.

venelehden testejä ei missään määrin voi kuvailla kvantitatiivisiksi. olisi mielekästä joskus nähdä esimerkiksi IMS-mittakirjan hyväksi käyttöä veneiden nopeusvertailussa. toisaalta, jotkin brittiläiset lehdet ovat jopa vielä epämääräisempiä.

tarkistin huvikseni hintaeron, joka on huikaiseva. venelehden "veneily 2004" nettisivustoilla bavaria 36:n hinnaksi mainitaan 88 000€ ja dehler 36:n 149 000€. jälkimmäinen on siis n. 69% kalliimpi tai ensimmäinen n. 41% halvempi.

huomattava ero kirjoitti:

0,5 solmun vauhti ero on minunkin mielestäni merkittävä. esimerkiksi 6kn vs 6,5kn nopeuksilla 50 mailiin kuluu joko n. 8h 30min tai 7h 40min, eli n. 50 minuutin ero! käytännössä nopeusero luultavammin näkyy potentiaalisen päivälegin pituutena. nopeammalla veneellä voi teoriassa ajaa 8% pitemmälle.

venelehden testejä ei missään määrin voi kuvailla kvantitatiivisiksi. olisi mielekästä joskus nähdä esimerkiksi IMS-mittakirjan hyväksi käyttöä veneiden nopeusvertailussa. toisaalta, jotkin brittiläiset lehdet ovat jopa vielä epämääräisempiä.

tarkistin huvikseni hintaeron, joka on huikaiseva. venelehden "veneily 2004" nettisivustoilla bavaria 36:n hinnaksi mainitaan 88 000€ ja dehler 36:n 149 000€. jälkimmäinen on siis n. 69% kalliimpi tai ensimmäinen n. 41% halvempi.

Lue lisää

Entä jos ei oikeasti ole kiire vaan on perillä kun köydet on irti.

Ja mitä jos ei halua purjehtia 8% pidemmälle vaan ihan seuraava mukava satama tai saari riittää?

Mitä jos vaan nostaa purjeet ja avaa kaljan ja nauttii kesästä.

Silloin taitaa olla surkea purjehtija...

Bavarotti kirjoitti:

Entä jos ei oikeasti ole kiire vaan on perillä kun köydet on irti.

Ja mitä jos ei halua purjehtia 8% pidemmälle vaan ihan seuraava mukava satama tai saari riittää?

Mitä jos vaan nostaa purjeet ja avaa kaljan ja nauttii kesästä.

Silloin taitaa olla surkea purjehtija...

Lue lisää

niin, ainahan on se mahdollisuus että on jo perillä. kerrankin asiallinen poikkeava mielipide.

huomattava ero kirjoitti:

0,5 solmun vauhti ero on minunkin mielestäni merkittävä. esimerkiksi 6kn vs 6,5kn nopeuksilla 50 mailiin kuluu joko n. 8h 30min tai 7h 40min, eli n. 50 minuutin ero! käytännössä nopeusero luultavammin näkyy potentiaalisen päivälegin pituutena. nopeammalla veneellä voi teoriassa ajaa 8% pitemmälle.

venelehden testejä ei missään määrin voi kuvailla kvantitatiivisiksi. olisi mielekästä joskus nähdä esimerkiksi IMS-mittakirjan hyväksi käyttöä veneiden nopeusvertailussa. toisaalta, jotkin brittiläiset lehdet ovat jopa vielä epämääräisempiä.

tarkistin huvikseni hintaeron, joka on huikaiseva. venelehden "veneily 2004" nettisivustoilla bavaria 36:n hinnaksi mainitaan 88 000€ ja dehler 36:n 149 000€. jälkimmäinen on siis n. 69% kalliimpi tai ensimmäinen n. 41% halvempi.

Lue lisää

Ohjehintoja on melko turha vertailla. Sitten, kun molemmat ovat vesillä Suomessa katsastettuna, tarvittavine mukavuusvaruisteineen, kunkin vaatimustason mukaisine purjeineen, purjehdusvarustuksineen ja mittareineen, on järkevää vertailla hintoja.

Molempiin tulee helposti 30 ke lisää, jonka jälkeen prosentuaalinen ero lienee merkittävästi pienempi.

nautiskelija kirjoitti:

niin, ainahan on se mahdollisuus että on jo perillä. kerrankin asiallinen poikkeava mielipide.

tosiaan niin että purjehtija on veneessään perillä,olenko tosiaan käsittänyt väärin,minulle on ainaskin väitetty että olisivat perillä,jopa monet niin että eivät sillä veneellä sitten minnekkään lähde,seuran rannassa istuvat ja maljoja toisilleen kohottavat(näin toki myös toisissa moottoriveneissä:):)

Joakim kirjoitti:

Ohjehintoja on melko turha vertailla. Sitten, kun molemmat ovat vesillä Suomessa katsastettuna, tarvittavine mukavuusvaruisteineen, kunkin vaatimustason mukaisine purjeineen, purjehdusvarustuksineen ja mittareineen, on järkevää vertailla hintoja.

Molempiin tulee helposti 30 ke lisää, jonka jälkeen prosentuaalinen ero lienee merkittävästi pienempi.

Lue lisää

niin, veneiden vakiovarusteissakin voi tietenkin olla eroja.

olevassa kovan tuulen taulukossa bavaria 36 pesee avotuulilla seuraavat veneet: ridas 35 comfortina 35 hunter 356 maestro 35 finngulf 36 dofour 36 classic.
Myös kryssillä jäävät ridas 35 maestro 35 finngulf 36

kappas kirjoitti:

olevassa kovan tuulen taulukossa bavaria 36 pesee avotuulilla seuraavat veneet: ridas 35 comfortina 35 hunter 356 maestro 35 finngulf 36 dofour 36 classic.
Myös kryssillä jäävät ridas 35 maestro 35 finngulf 36

Lue lisää

Onko joku tosissaan kyennyt selvittäään mitä se VENE lehden kuuden summamuuttujan vektoritaulukko tulkitaan - puhdasta mutu-tietoa...

Tuntuis' nopeammalta kuin tuo tai tuo...

Kuka kertois sen kirjoitti:

Onko joku tosissaan kyennyt selvittäään mitä se VENE lehden kuuden summamuuttujan vektoritaulukko tulkitaan - puhdasta mutu-tietoa...

Tuntuis' nopeammalta kuin tuo tai tuo...

Lue lisää

samainen venealan julkaisu kertoo, että joe17 pätkii h-veneen mennen tullen (oisko ollut 8/01).

kappas kirjoitti:

olevassa kovan tuulen taulukossa bavaria 36 pesee avotuulilla seuraavat veneet: ridas 35 comfortina 35 hunter 356 maestro 35 finngulf 36 dofour 36 classic.
Myös kryssillä jäävät ridas 35 maestro 35 finngulf 36

Lue lisää

Kovalla tuulella jäävät avotuulessa
maxi 1100 first 36,7 dehler 36 finngulff 36 dofour 36 classic
kryssillä jäävät dehler 36 finngulff 36

absoluuttinen totuus! kirjoitti:

samainen venealan julkaisu kertoo, että joe17 pätkii h-veneen mennen tullen (oisko ollut 8/01).

vene lehden taulukoissa vertaillaan saman kokoluokan veneitä...

Kuka kertois sen kirjoitti:

Onko joku tosissaan kyennyt selvittäään mitä se VENE lehden kuuden summamuuttujan vektoritaulukko tulkitaan - puhdasta mutu-tietoa...

Tuntuis' nopeammalta kuin tuo tai tuo...

Lue lisää

ettet osaa tulkita taulukoita missään nimessä ne ei ole mutu tietoa vaan matemaattisia totuuksia.

kappas kirjoitti:

Kovalla tuulella jäävät avotuulessa
maxi 1100 first 36,7 dehler 36 finngulff 36 dofour 36 classic
kryssillä jäävät dehler 36 finngulff 36

kertovat totuuden veneen vesilinjapituuden, uppouman, märkäpinnan, purjepinta-alan ja jäykkyyden suhteista huomioimatta muototekijöitä. Esimerkiksi vähäinenkin aallokko muuttaa taulukon väittämiä nopeussuhteita olennaisesti.

Luxu kirjoitti:

kertovat totuuden veneen vesilinjapituuden, uppouman, märkäpinnan, purjepinta-alan ja jäykkyyden suhteista huomioimatta muototekijöitä. Esimerkiksi vähäinenkin aallokko muuttaa taulukon väittämiä nopeussuhteita olennaisesti.

Lue lisää

flunssa muuttaa suorituskykyä... eiköhän se aallokko muuta kaikkien veneiden suorituskykyä yhtäläisesti.

kappas kirjoitti:

flunssa muuttaa suorituskykyä... eiköhän se aallokko muuta kaikkien veneiden suorituskykyä yhtäläisesti.

Jopa oli möläytys (tyhmyyttä vai tietämättömyyttä?), aallokko ei todellakaan muuta suorituskykyä yhtäläisesti!

Vene-lehden tieteellis/teknis/mystiset suorituskykydiagrammit ovat yhtä tyhjän kanssa. Kait jokainen eri tyyppisiä veneitä purjehtinut tietää että leveä keula antaa hyvät tilat mutta huonot kryssiominaisuudet korkeassa aallokossa. Tasapohjainen ja leveäperäinen surffaa helpommin kuin v-pohjainen, jne... Runkomuoto vaikuttaa tietenkin ylitse kaiken purjehdusominaisuuksiin, tyhmimpiä diagrammeja ovat nuo purjepinta-ala/uppouma... Voi jessus, saahan niitä rättejä ripusteltua pyykkinarullekin, mutta purjehdusominaisuuksista se ei kerro!

Nuo pseudotieteelliset kuvaajat pois ja tilalle diagrammi joka kertoo venevauhdin eri tuulensuunnilla, vaikka IMS mittakirjan perusteella piirrettynä.

Viki kirjoitti:

Jopa oli möläytys (tyhmyyttä vai tietämättömyyttä?), aallokko ei todellakaan muuta suorituskykyä yhtäläisesti!

Vene-lehden tieteellis/teknis/mystiset suorituskykydiagrammit ovat yhtä tyhjän kanssa. Kait jokainen eri tyyppisiä veneitä purjehtinut tietää että leveä keula antaa hyvät tilat mutta huonot kryssiominaisuudet korkeassa aallokossa. Tasapohjainen ja leveäperäinen surffaa helpommin kuin v-pohjainen, jne... Runkomuoto vaikuttaa tietenkin ylitse kaiken purjehdusominaisuuksiin, tyhmimpiä diagrammeja ovat nuo purjepinta-ala/uppouma... Voi jessus, saahan niitä rättejä ripusteltua pyykkinarullekin, mutta purjehdusominaisuuksista se ei kerro!

Nuo pseudotieteelliset kuvaajat pois ja tilalle diagrammi joka kertoo venevauhdin eri tuulensuunnilla, vaikka IMS mittakirjan perusteella piirrettynä.

Lue lisää

Olen Vikin kanssa aivan samaa mieltä...

Venelehden käppyrä kertoo vain testiporukan omat mieltymykset tai maahantuojan kustantaman pitkän päivällisen kierrokset....

Viki kirjoitti:

Jopa oli möläytys (tyhmyyttä vai tietämättömyyttä?), aallokko ei todellakaan muuta suorituskykyä yhtäläisesti!

Vene-lehden tieteellis/teknis/mystiset suorituskykydiagrammit ovat yhtä tyhjän kanssa. Kait jokainen eri tyyppisiä veneitä purjehtinut tietää että leveä keula antaa hyvät tilat mutta huonot kryssiominaisuudet korkeassa aallokossa. Tasapohjainen ja leveäperäinen surffaa helpommin kuin v-pohjainen, jne... Runkomuoto vaikuttaa tietenkin ylitse kaiken purjehdusominaisuuksiin, tyhmimpiä diagrammeja ovat nuo purjepinta-ala/uppouma... Voi jessus, saahan niitä rättejä ripusteltua pyykkinarullekin, mutta purjehdusominaisuuksista se ei kerro!

Nuo pseudotieteelliset kuvaajat pois ja tilalle diagrammi joka kertoo venevauhdin eri tuulensuunnilla, vaikka IMS mittakirjan perusteella piirrettynä.

Lue lisää

tottakai vene lehden disgrammi on eri tosi oloissa niinkuin miehistöjen purjehdustaidotkin, mutta venelehden diagrammi lasketaan kaikille veneiile samlla kaavalla...
Millä muuten luulet lasketun eri tuulensuunnilla kuvaavaa taulukkoa siinä on aivan samat veneen mitat/arvot laskettuna...

kappas kirjoitti:

tottakai vene lehden disgrammi on eri tosi oloissa niinkuin miehistöjen purjehdustaidotkin, mutta venelehden diagrammi lasketaan kaikille veneiile samlla kaavalla...
Millä muuten luulet lasketun eri tuulensuunnilla kuvaavaa taulukkoa siinä on aivan samat veneen mitat/arvot laskettuna...

Lue lisää

lasken provoksi - kukaan ei voi olla noin ymmärtämätön.

kappas kirjoitti:

tottakai vene lehden disgrammi on eri tosi oloissa niinkuin miehistöjen purjehdustaidotkin, mutta venelehden diagrammi lasketaan kaikille veneiile samlla kaavalla...
Millä muuten luulet lasketun eri tuulensuunnilla kuvaavaa taulukkoa siinä on aivan samat veneen mitat/arvot laskettuna...

Lue lisää

muistini mukaan muuten Vene-lehden diagraafikin IMS-mittakirjaan tai vastaavaan laskentajärjestelmään. Muistaakseni polaarikäyriin, tai on ainakin yksinkertaistettu versio. Kun lukee kuvatekstin vähänkään tarkemmin, huomaa, että taulukko ei ole absoluuttinen totuus. Periaatteessa kyse on siitä, mitkä veneen ominaisuudet hidastavat/parantavat nopeutta ja nämä on taulukoitu. Yhtähyvin voitaisiin taulukoida vesilinjapituus ja purjepinta ja tehdä vertailu näiden ominaisuuksien perusteella. Vesilinjapituuskaan ei vielä kerro rungon muodosta mitään.

Soittakaa toimitukseen, sieltä asia selviää. Parasta olisi, jos toimittaja saataisiin vielä keskusteluun mukaan, mutta ei taida aika riittää eikä ole muutenkaan harrastusta osallistua nimim. palstalle.

On aivan sama, vaikka purjehdittaisiin kilpaa tukkilautoilla, kunhan ne kaikki vain ovat identtisiä.

Baloo-Bear kirjoitti:

muistini mukaan muuten Vene-lehden diagraafikin IMS-mittakirjaan tai vastaavaan laskentajärjestelmään. Muistaakseni polaarikäyriin, tai on ainakin yksinkertaistettu versio. Kun lukee kuvatekstin vähänkään tarkemmin, huomaa, että taulukko ei ole absoluuttinen totuus. Periaatteessa kyse on siitä, mitkä veneen ominaisuudet hidastavat/parantavat nopeutta ja nämä on taulukoitu. Yhtähyvin voitaisiin taulukoida vesilinjapituus ja purjepinta ja tehdä vertailu näiden ominaisuuksien perusteella. Vesilinjapituuskaan ei vielä kerro rungon muodosta mitään.

Soittakaa toimitukseen, sieltä asia selviää. Parasta olisi, jos toimittaja saataisiin vielä keskusteluun mukaan, mutta ei taida aika riittää eikä ole muutenkaan harrastusta osallistua nimim. palstalle.

On aivan sama, vaikka purjehdittaisiin kilpaa tukkilautoilla, kunhan ne kaikki vain ovat identtisiä.

Lue lisää

IMS mittakirjalla ei ole mitään tekemistä venelehden diagrammien kanssa. Kuvat ovat täysin huuhaata jonka itsekin usein myöntävät (kaaviosta poiketen X kulki kovempaa kuin Bavaria).

Kaaviot eivät ota mitenkään huomioon sitä että purjeiden tehoa voidaan alentaa esim. taipuisalla mastolla tai REIVAAMALLA. Keulassa voi kovalla tuulella käyttää muitakin purjeita kuin ykkösgenuaa.

Kun tarkemmin katselet näitä kaavioita, huomaat että mitä raskaampi vene ja mitä pienempi maksimipurjepinta veneessä on, sen paremmin se sijoittuu kovan tuulen kaaviossa. Vedä siitä sitten johtopäätöksiä mikä vertailujoukon veneistä on nopein!
Mahdollisimman nopea vene kovalla tuulella olisi siis mahdollisimman painava ja äärimmäisen pienellä purjepinta-alalla varustettu.

turvaliesi kirjoitti:

IMS mittakirjalla ei ole mitään tekemistä venelehden diagrammien kanssa. Kuvat ovat täysin huuhaata jonka itsekin usein myöntävät (kaaviosta poiketen X kulki kovempaa kuin Bavaria).

Kaaviot eivät ota mitenkään huomioon sitä että purjeiden tehoa voidaan alentaa esim. taipuisalla mastolla tai REIVAAMALLA. Keulassa voi kovalla tuulella käyttää muitakin purjeita kuin ykkösgenuaa.

Kun tarkemmin katselet näitä kaavioita, huomaat että mitä raskaampi vene ja mitä pienempi maksimipurjepinta veneessä on, sen paremmin se sijoittuu kovan tuulen kaaviossa. Vedä siitä sitten johtopäätöksiä mikä vertailujoukon veneistä on nopein!
Mahdollisimman nopea vene kovalla tuulella olisi siis mahdollisimman painava ja äärimmäisen pienellä purjepinta-alalla varustettu.

Lue lisää

"Kun tarkemmin katselet näitä kaavioita, huomaat että mitä raskaampi vene ja mitä pienempi maksimipurjepinta veneessä on, sen paremmin se sijoittuu kovan tuulen kaaviossa. Vedä siitä sitten johtopäätöksiä mikä vertailujoukon veneistä on nopein!"

joidenkin rantatietureiden mukaan reivaus on ilmeisesti h...jen hommaa :o)

juu, reivaus ei ole venelehden taulukolle mahdollista, saati sitten "vaihteiden vaihtaminen". tämä ei tietenkään tarkoita, että testaajat eivät itse asiasta mitään tietäisi. pari kertaa olen päässyt joidenkin venelehden toimittajien kanssa juttelemaan ja täytyy sanoa että ainakin heidän henkilökohtaiset mielipiteet poikkesivat hieman lehdestä luetusta. lehden tarkoitushan on myydä paljon lehtiä hyvällä katteella ja liian tarkka analysointi luultavasti kasvattaa artikkelin hintaa. ehkä artikkeleiden taso on liiketaloudellisesti harkittu asia. sitäpaitsi vaimoni ei juurikaan lue muita alan lehtiä kuin vene-lehteä. eivät kuulemma ole yhtä huvittavia/viihdyttäviä.

turvaliesi kirjoitti:

IMS mittakirjalla ei ole mitään tekemistä venelehden diagrammien kanssa. Kuvat ovat täysin huuhaata jonka itsekin usein myöntävät (kaaviosta poiketen X kulki kovempaa kuin Bavaria).

Kaaviot eivät ota mitenkään huomioon sitä että purjeiden tehoa voidaan alentaa esim. taipuisalla mastolla tai REIVAAMALLA. Keulassa voi kovalla tuulella käyttää muitakin purjeita kuin ykkösgenuaa.

Kun tarkemmin katselet näitä kaavioita, huomaat että mitä raskaampi vene ja mitä pienempi maksimipurjepinta veneessä on, sen paremmin se sijoittuu kovan tuulen kaaviossa. Vedä siitä sitten johtopäätöksiä mikä vertailujoukon veneistä on nopein!
Mahdollisimman nopea vene kovalla tuulella olisi siis mahdollisimman painava ja äärimmäisen pienellä purjepinta-alalla varustettu.

Lue lisää

se sitten perustuu ? Onko kellään tietoa tai muuta tuntumaa. Silloin kun testitaulukot tulivat lehteen, niin laskentaperuste taidettiin selvittää. Muistaako kukaan, mistä numerosta on kyse, vai pitääkö kysyä toimituksesta. Ihan tuon takia ei viitsi arkistoa avata. Lähinnä kiinnostukseni on "tieteellinen".
Laskentaperusteet selvittämällä voisi sitten todeta, ovatko kuvat huuhata vai mitä. Itse en niitä ainakaan kovin tarkaan lue, kunhan ovat suuntaa-antavia. En kyllä muista, että olisivat myöntäneet kaaviot täysin huuhaaksi (miksi niitä silloin edes julkaistaisiin ?), vaan toteavat, että käytäntö eroaa tai tukee teoriaa. Olen edelleen sitä mieltä, että kyseessä oleva teoreettinen tarkastelu antaa jonkin kuvan veneiden ominaisuuksista. Ennen kaikkea kuitenkin veneet on mitattu samalla mitalla. Yhtä hyvin voitaisiin tehdä vaikka taulukko siitä, kuinka paljon venettä saa eurolla, ts. paino/hinta taulukko. Veneiden JA miehistön suorituskyvyt taas mitataan joka kesä mm. Runtissa.
Selvää on, että raskas vene on vakaampi, kuten myös pienempi purjeala. Näitä voinee pitää hyvin kovan tuulen ominaisuuksina. Koska ominaisuudet ovat kombinaatio, olisi mielenkiintoista tietää se laskentaperuste.

Baloo-Bear kirjoitti:

se sitten perustuu ? Onko kellään tietoa tai muuta tuntumaa. Silloin kun testitaulukot tulivat lehteen, niin laskentaperuste taidettiin selvittää. Muistaako kukaan, mistä numerosta on kyse, vai pitääkö kysyä toimituksesta. Ihan tuon takia ei viitsi arkistoa avata. Lähinnä kiinnostukseni on "tieteellinen".
Laskentaperusteet selvittämällä voisi sitten todeta, ovatko kuvat huuhata vai mitä. Itse en niitä ainakaan kovin tarkaan lue, kunhan ovat suuntaa-antavia. En kyllä muista, että olisivat myöntäneet kaaviot täysin huuhaaksi (miksi niitä silloin edes julkaistaisiin ?), vaan toteavat, että käytäntö eroaa tai tukee teoriaa. Olen edelleen sitä mieltä, että kyseessä oleva teoreettinen tarkastelu antaa jonkin kuvan veneiden ominaisuuksista. Ennen kaikkea kuitenkin veneet on mitattu samalla mitalla. Yhtä hyvin voitaisiin tehdä vaikka taulukko siitä, kuinka paljon venettä saa eurolla, ts. paino/hinta taulukko. Veneiden JA miehistön suorituskyvyt taas mitataan joka kesä mm. Runtissa.
Selvää on, että raskas vene on vakaampi, kuten myös pienempi purjeala. Näitä voinee pitää hyvin kovan tuulen ominaisuuksina. Koska ominaisuudet ovat kombinaatio, olisi mielenkiintoista tietää se laskentaperuste.

Lue lisää

Eivät ole koskaan myöntäneet huuhaaksi, vaan ovat monesti kehuneet ainutlaatuisiksi ja edistyksellisiksi.

Olen parin kerran lähettänyt sähköpostitse kysymyksen ennusteista, joiden perusteet olen muutamaan kertaan lukenut. Vastausta ei tullut.

Kaaviot perustuvat mitattuun uppoumaan, märkäpinta-alaan, purjepinta-alaan (tosin usein kaaviossa genua I, vaikka testiveneessä joku muu), mitattuun oikaisevaan momenttiin ja vesilinjaan.

Purjepinta-alasta ja sen mitoista lasketaan kallistava voima tuulen nopeuden funktiona jossain mainitsemattomassa purjehdustilanteessa ilman latistuksia/reivauksia.

Jäykkyys on sitten kallistava voima / oikaiseva momontti jossain mainitsemattomassa tuulessa ja kallistumalla.

Näistä tiedoista voi kyllä tehdä alkeellisen suorituskykyennusteen, mutta Vene-lehti tekee siinä pahoja virheitä (esim. Joe 17 ja Microtross nopeampia kuin H tai Tempo). Tarkempaan pääsisi pelkällä vesilinjalla tai jollain yksinkertaisella 1800/1900-luvun taitteen säännöllä: http://www.imeta.org/

Selvin epäkohta on tuo kovan tuulen luovi, jolla tosiaan purjeeton on Vene-lehden mukaan paras.

Ainoa yhdyskohta IMSiin on oikaiseva momentti, joka molemmissa mitataan jokseenkin samalla tavalla. Muutamaan kertaan Vene-lehdessä on momentteja vertailtu. Ennusteessa sitä käytetään reivauskaaviossa ja kovan tuulen luovin kaaviossa.