Miten te jotka ootte työttöminä saatte aikanne kulumaan ja pään pysymään kasassa? Oon itse ollut koko aikuisikäni duunissa eli sellaset 16 vuotta. Nyt kun oon ollut muutaman kuukauden työttömänä, alkaa tuntua, että tää on nähty.. Nyt myös sinkkuus ja kaverittomuus oikein kärjistyy. Näinkö yksin todella olen? Ei sitä töissä ollessa niin aina tajunnut. Ennen sitä vaan painoi töitä ja kaatui väsyneenä sänkyyn, mutta nyt ei näe edes ihmisiä ollenkaan. Kaupan täti on ainut ihminen jonka näkee. Mulla on pari hyvää kaveria, mutta he asuvat kaukana ja heillä on puolisot ja perheet niin eivät ehdi mua tavata. Olisihan nyt vihdoinkin aikaa tehdä kaikenlaista kivaa, mutta kun ei ole sitä rahaa.
Onko työttömille olemassa jotain kohtaamispaikkoja tai muuta aktiviteettia, vai missä te muut ihmisiä tapaatte?
Vituttaa myös kun sinkkuja syrjitään jotenkin. Mulla oli ihan mukavat työkaverit ja sovittiin, että pidetään yhteyksiä. Facebookista näin, että olivat järjestäneet jonkun miitingin, mihin mua sitten ainoana ei oltu edes kutsuttu! Ihan kiva. Tosi kiva katsella niitä kuvia kun he siellä on pitäneet hauskaa keskenään ja mun perään kukaan ei edes kysy oonko hengissä vielä. Ihan varmana mut olis kutsuttu jos mulla olis mies, siellä ne muutkin pariskuntina hymyilevät kuvissa.
Sais nyt äkkiä töitä edes..
Onko työttömille olemassa jotain kohtaamispaikkoja tai muuta aktiviteettia, vai missä te muut ihmisiä tapaatte?
Vituttaa myös kun sinkkuja syrjitään jotenkin. Mulla oli ihan mukavat työkaverit ja sovittiin, että pidetään yhteyksiä. Facebookista näin, että olivat järjestäneet jonkun miitingin, mihin mua sitten ainoana ei oltu edes kutsuttu! Ihan kiva. Tosi kiva katsella niitä kuvia kun he siellä on pitäneet hauskaa keskenään ja mun perään kukaan ei edes kysy oonko hengissä vielä. Ihan varmana mut olis kutsuttu jos mulla olis mies, siellä ne muutkin pariskuntina hymyilevät kuvissa.
Sais nyt äkkiä töitä edes..
Vastaukset 11
Vanhimmat
Itse ainakin pelaan tietokoneella ja konsoleilla ja ryyppään, mut ryyppäämiseen menee eniten aikaa.
Mene hippi töihin!
En ole työtön mutta muista syistä pois ns.vakkarihommista :)
Ens alkuun sitä juu tippuu pohja kaikelta, jos on ollut tekeväinen luonne. Mutta!
(samalla tuli avioero, silloin sitä tippuu ulos kunnolla "piireistä")
Mulla sentään jäi muutamia yhteyksiä, joiden kautta aloin sitten puuhailemaan kaikenlaista.. Luotettavia lapsen- ja eläintenvahteja tarvitaan aina. Jos vaan hermot kestää.. Siinä tosin äkkiä käy niin, että huomaat olevasi ns.puolilmainen piika mutta pientä korvasta vastaan voi asennoitua oikealla tavalla.
Sittemmin keksin alkaa erään yhdistyksen kauttaa vanhuksia auttelemaan. Käyn kaupassa, ulkoilemassa ja virkeämpien kanssa heidän vointinsa mukaan erilaisissa tapahtumissa. Pari "kaverimummua ja yks pappa" on tällä hetkellä. Heiltä ilkeän sen pullan ja kahvin korvauksena nauttia mutta muuten vapaaehtoista hommaa. Enemmän hyötyä musta on heille kun lapsiperheille.. Siinä myös saa itselleen paljon. Eikä ole kiirettä kun ei ole palkkatöissä. Opinpa tekemään karjalanpiiraatkin oikeaoppisesti erään kanssa.
Sitten ulkoilua ja kotijumppaa omalla kehonpainolla jne. Kirjasto on tullut tutuksi sitten opiskeluaikojen.
Tuohon muuten ihmisten näkemiseen en osaa neuvoa.. Eronneena/sinkkuna kun sitä pakostikin jää aika pitkälle yksin monet kun muilla on perheet. Toki siis minä kelpaisin vaikka joka ilta jonnekin lapsenlikaksi mutta ehei enää.. enkä sitä suosittele kyllä ensimmäisena vaihtoehtona kenelllekään pidemmän päälle. Jos ei muuten seura kelpaa niin parempi olla yksin ja yrittää vain keksiä muita keinoa nähellä ihmisiä.
Toivottavasti löydät pian töitä! Siihen asti.. ota opettavaisena kokemuksena. On tässä se hyvä puoli, että kun aikasi olet elänyt toooosi pienellä rahalla niin töihin päästyä taas sitä hetken luulee olevansa ihan kroisos :D
Jos olet aina ollut töissä, mihin kaikki rahasi ovat menneet? Tuossa ajassa olisi pitänyt saada kerättyä sen verran ylimääräistä, että olisi voinut ostaa harrastusvälineitä, joiden parissa kuluttaa aikaa.
Ihan tavalliseen elämiseen ne rahat ovat menneet. Autoon, asuntoon, laskuihin, ruokiin, jne. Ei yksin asuva pienituloinen rahoissa uiskentele.
Ja kyllä mulla jotain harrastusvälineitä löytyykin.
Se oli halleluja vaan ja helpostus kun jäin työttömäksi 2 vuotta sitten. Olen nauttinut siitä ettei tarvii tehdä mitään ja saa tehdä kuten huvittaa ja mennä kuten huvittaa. Olin 15 vuotta työputkessa. Nyt kalastelen ja otan rennosti ja matkustellut olen myös. Olenkatsellut muita työttömiä niin ne ovat alkaneet juopottelee eikä niillä ole kummempia harrastuksia. Vaimokin jätti kaverin kun se joutui työttömäksi. Onneksi mulla ei ole vaimoa.
Tulevaisuuden suunnittelu? Toivo siitä että saa työtä vielä jatkossa? Tottakai varmasti vaikuttaa se mitkä ovat oman alan tai oman itsen kannalta työllistymismahdollisuudet.
Minulla taas on rahaa mutta ei huvita tehdä mitään. Käyn kyllä salilla ja se onkin ainoa järkevä harrastus johon ei kyllästy. Ajattelin kyllä muuttaa toiselle paikkakunalle asumaan vielä tänä vuonna. Ehkä turkuun takas kun asuin siellä 10 vuotta sitten.
Mikäs ATM se rahamies on? Pappa betalar?
En ole ollut pitkää aikaa työttömänä, mutta kuitenkin.
Vaikka myöhäistä nyt sanoa, mutta niiden työn ulkopuolisten ystävyyssuhteiden eteen kannattaa tehdä töitä, koska niistä on hyötyä myöhemmin.
1. Urheile! 200:lla Eurolla saat salikortin vuodeksi ja käydä salilla niin paljon kuin haluat. Lisäksi lenkkeilyä, marjastamista jne. Hyvästä ulkomuodosta on hyötyä myös työhönottohaastattelussa.
2. Hae töitä! Tee työnhakemisesta itsellesi ammatti. Käytä työnhakuun ainakin muutama tunti joka päivä. Ei siis pelkästään, että selailisit työpaikkailmot, vaan soittelet yrityksiin.
3. Vapaaehtoistyöt. Mene mukaan johonkin järjestöön (esim SPR) tekemään vapaaehtoistöitä. Hyvän tekeminen hoitaa oikeasti päätä (joku kirjailija sanoi, että kun tuntuu pahalta, tee hyvää). Sitä kautta voi myös löytää uuden ammatin tai suorittaa kursseja.
4. Opiskelu. Nykyään voi opiskella menettämättä ansiosidonnaistaan. Ihan omaehtoisesti itsensä sivistäminen kirjastossa tai vaikka työväenopistossa on kannattavaa.
No kannattaisko vaikka käyttää aika hyödyksi ja etsiä mies elämääsi?
Voin kuvitella, et jos elää yksin jossain 40neliön koirankopissa ja ei mitään harrastuksia ja omia töitä ole/ sisältöä elämässä, niin masentuuhan siellä ihan varmasti. Naisilla on siinä mielessä helppoa, et mies kyllä tuo mukanaan katon päänpäälle ja toimeentulon, sekä elämää hyvin usein myös naiselle. Mullakin olis pihalla vaikka mitä puuhastelua naiselle..Sinne vois istutella kukkapenkkejä, laittaa kasvimaata ja tehä kaikenlaista. Jossain rivarissa taasen ei voi oikeen muuta ku istua nollottaa ja katella taivasta.