Olen hieman ihmeissäni ystäväni käytöksestä..en tiedä minne tämä viesti edes pitäisi laittaa. Koskettaa niin montaa asiaa..
Arvon neiti on ollut yksi parhaimmista ystävistäni monta vuotta ja on ehdottoman luotettava. Olemme jakaneet monet ilot ja surut yhdessä. Lisäksi olemme nyt molemmat sinkkuja. Olen hänelle pari kertaa järjestänyt treffit tuntemani miehen kanssa, jos hän on ollut tästä kiinnostunut. Molemmat miehet ovat työtovereitani.
Nyt pyysin ystävätärtäni järjestämään minulle treffit jonkun mukavan miehen kanssa, sillä hänellä tuntuu olevan töissä ympärillään fiksuja, hyvin toimeentulevia ja kunnollisia miehiä.
Ystäväni sivuutti tämän pyyntöni täysin. Hän ei ollut edes kuulevinaan tätä pyyntöäni. Hän ei vastaa siihen mitenkään, eikä käsittääkseni ole maininnut minusta koskaan tuttavilleen töissä, vaikka olemme parhaat ystävät. Olen nyt kahdesti pyytänyt häntä katselemaan, jos sopiva mies osuisi kohdalle.
Häpeääkö hän minua vai olenko uhka?
En näe hänen avulleen mitään estettä, sillä olemme täysin erilaisia ulkonäköä ja miesmakua myöten. Minä olen lähinnä vauhdikas ja hullu, kun hän on taas hillitty ja rauhallinen. Minä pidän vanhemmista ja hauskoista tyypeistä, hän pitää nuorista "kalenteripoju"-tyyppisistä miehistä.
Mikä hitto täs mättää..?
Eihän tää oo ystävyyttä..
Arvon neiti on ollut yksi parhaimmista ystävistäni monta vuotta ja on ehdottoman luotettava. Olemme jakaneet monet ilot ja surut yhdessä. Lisäksi olemme nyt molemmat sinkkuja. Olen hänelle pari kertaa järjestänyt treffit tuntemani miehen kanssa, jos hän on ollut tästä kiinnostunut. Molemmat miehet ovat työtovereitani.
Nyt pyysin ystävätärtäni järjestämään minulle treffit jonkun mukavan miehen kanssa, sillä hänellä tuntuu olevan töissä ympärillään fiksuja, hyvin toimeentulevia ja kunnollisia miehiä.
Ystäväni sivuutti tämän pyyntöni täysin. Hän ei ollut edes kuulevinaan tätä pyyntöäni. Hän ei vastaa siihen mitenkään, eikä käsittääkseni ole maininnut minusta koskaan tuttavilleen töissä, vaikka olemme parhaat ystävät. Olen nyt kahdesti pyytänyt häntä katselemaan, jos sopiva mies osuisi kohdalle.
Häpeääkö hän minua vai olenko uhka?
En näe hänen avulleen mitään estettä, sillä olemme täysin erilaisia ulkonäköä ja miesmakua myöten. Minä olen lähinnä vauhdikas ja hullu, kun hän on taas hillitty ja rauhallinen. Minä pidän vanhemmista ja hauskoista tyypeistä, hän pitää nuorista "kalenteripoju"-tyyppisistä miehistä.
Mikä hitto täs mättää..?
Eihän tää oo ystävyyttä..
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tollaset luuseri ämmät jotka ei itse osaa/pysty itselleen miestä hankkimaan saavat ilman miestä ollakkin.
Pitäis kait suomessakin olla järjestettyjä avioliittoja, että tuollaisille nahjuksillekkin sataisiin miehet.
Tunnut olevan sen luonteinen ihminen, että ei kukaan jaksa kauaa sinua katsella.
Kaljahuurussako kirjoittelit? Niin paljon kirjoitusvirheitä. Tuolla ajattelutavalla ja noilla hermoilla onkin näköjään jääty ilman. Älä turhaan kiistä, se kyllä näkyy...
Eiköhän se miehen "hankinta" olis parasta suorittaa ihan itse. Tietää jo heti kättelyssä minkälaisen vastapelurin kanssa on tekemisissä. Toinen ei koskaan tiedä, mistä toinen pitää ja mistä ei.
Ystäväsi on luonteeltaan hyvin erilainen kuin sinä. Jospa hän ei esimerkiksi ole niin hyvissä väleissä työtovereidenka kanssa, että kehtaisi pyytää heitä kanssasi treffeille. Tai ei kehtaa muuten vaan. Tai pitää ylipäätään itselleen vieraana ajatuksena olla järjestämässä sokkotreffejä. Eikä siis kehtaa myöskään sinulle sanoa, ettei halua kysyä.
Ehkä voit ottaa selville näiden miesten puhelinnumerot ihan itse (ystäväsi varmaan kuitenkin nimen voi kertoa) ja soittaa heille.
sinä olet ison lapsilauman äiti, joka ei niin vain pääse itse hulluttelemaan jatkuvasti, sidoksissa kotiin, ja silloin ystävätär on tarpeen treffien järjestelyissä.
Anteeksi, minua alkoi kuvottamaan.
Ehkä hän ei pidä soveliaana ehdotella treffejä työpaikallaan? En minäkään kehtaisi alkaa kyselemään työpaikkani naisilta että lähtisivätkö he treffeille ystäväni kanssa. He voisivat kokea sen epäasiallisena käytöksenä. Kyllä minäkin katsoisin hiukan hitaasti jos joku naispuolinen työtoveri tulisi yhtäkkiä kysymään että lähdenkö hänen kaverinsa kanssa treffeille. Työasiat töinä ja miesten/ naisten metsästys muulloin.
Hän on siis luultavasti ns. puun ja kaarnan välissä. Sinä olet tehnyt hänelle palveluksia eikä hän haluaisi kieltäytyä, mutta ei myöskään haluaisi alkaa tuollaisia kyselemään työpaikkansa miehiltä. Ymmärrän täysin hänen käytöksensä jos tuosta on kyse.
Sen verran lisään, että heidän työpaikallaan tämä on yleinen käytäntö järjestellä sokkotreffejä. Ystäväni itse on menossa tällaisille treffeille jo kolmannen kerran, jotka hänen työtoverinsa hänelle järjesti firman tytäryhtiön työntekijän kanssa.
Kyse ei ole siitä, ettei treffejä muuten saisi, tämä vain on tapa. Eikä siitä ongelmaa ollut, että järjestin hänelle treffit tuntemieni miesten kanssa. Nämä sinkut ovat keskenään hyvinkin suvaitsevia ja innokkaita tapaamaan muita vapaita ihmisiä.
Sitä vain ihmettelen, että miksi minä tipahdan tästä kuviosta pihalle, kun kaikki muut sitä tekee..?
Ehkä ystäväsi pelkää menettävänsä sinut näille työkavereilleen? Tai jollekin miehelle. Onko teillä deittailussa erilaiset arvot pelissä? Toinen deittailee harrastuksena, toinen hakiessaan vakituista kumppania.
No, itse olen ollut samassa tilanteessa se jolta pyydetään järkkäämään näitä treffejä. En järkännyt. Syitä tähän:
*hän oli hyvin hankala ihminen suhteessa miehiin, enkä olisi pystynyt kehumaan häntä rehellisesti näille miehille.
*En keksinyt hänelle sopivaa miestä tutuistani
*En halunnut olla se järkkääjä, jonka päälle kaikki kaatuu, jos treffit menee mönkään.
Niin ja annoin hänelle kyllä puhelinnumerot, jotta olisi itse voinut sopia treffeistä, ei halunnut.
Ystävyys on siis palvelusten tuottamista vastavuoroisesti. Jos ei palveluja tipu, niin ihmetellään onko ystävyys aitoa.
Ehkä se onkin vain ahneutta.
Käykö ystäväsi ulkona näiden työpaikkansa miesten kanssa? Jos käy, niin ehkäpä voisit joskus lyöttäytyä heidän seuraansa, kun he menevät baariin. Näin ei tarvitsisi erikseen järjestää mitään, ja voisit tavata näitä miehiä vähän luonnollisemmassa tilanteessa.
Olen tätä hänelle ehdottanutkin, mutta koskaan ei ole sopinut, kun hän on työporukoiden kanssa lähtenyt ulos. Kertoilee kyllä kuinka kivoja nämä miehet on ja suhtautuvat häneen suojelevasti muita miehiä kohtaan, mutta minua sinne ei mukaan huolita. Jos lähdemme yhdessä ulos, niin muita ei mukaan tule..outoa..
Hän on kyllä tavannut minun muitakin ystäviä.
Ystävättäresi pitää työpaikkansa miesten keskuudessa eränlaista "haaremia". Hänestä on kivaa, kun miehet pyörivät hänen ympärillään, eikä hän halua jakaa näiden huomiota kenenkään muun kanssa.
Valitettavasti monet naiset ovat tällaisia; eivät halua miestä itse mutta eivät antaisi muillekaan!
sitä, että se saattaisi johtua siitä, ettet muuten ole ystävänä pitänyt yhteyttä. Ainoastaan kun haluat miestä itsellesi, näin tapahtuu.
Jos vuosikausiin et ole yhteydessä, ja ystäväsi soittelee sinulle, mutta et koiskaan itse. Eikö se ole merkki siitä, ettet halua sitä ystävyttä?
Onko ystävyyttä se, että ottaa yhteyttä ainoastaan, kun haluaa miestä itselleen?
Vaikka mielellään siinä haluaa auttaa kaikkia, oli sitten ystävä tai ei.
Onkohn hän todella käynyt heidän kanssa jossain, jos ne on vain juttuja...
Tai sit ne miehet ei käyttäydykkään hänen kanssaan niinkuin hän antaa ymmärtää, jos hänen täytyy vain yrittää päteä sinun silmissä.
Mä luulisin et siinä on jotain tuollaista takana, tai sit tosiaan se, et hän haluaa kaikkien huomion itseensä.
Sit voi olla vielä sekin et jos hän ei olekaan mikään suosittu työpaikallaan ja jos sä olisit treffeillä jonkun hänen työpaikan miehen kanssa, voisit kuula jotain hänelle negatiivista!!
Paljon oli noissa viesteissä asiaa.
Olemme todellakin tekemisissä useita kertoja viikossa. Käymme syömässä, soittelemme ja tekstaamme milloin mistäkin..eli olemme oikeita ystäviä.
Mutta se kävi kyllä mielessä, että olisinko hänelle jokin uhka. Ehkä olen änkeämässä "hänen reviirilleen"..
Tuota en ole tullut ajatelleksi, että hän olisi "liioitellut" miehiltä saamaansa huomiota. Tähän mennessä kaikki hänen tapailemansa miehet ovat saaneet häneltä pakit, sillä hän etsii sellaista "unelmien prinssiä". Miehen pitäisi tienata hyvin, näyttää mallilta, olla urheilullinen, uskollinen ja huumorintajuinen jne. Ystäväni ei todellakaan suostu edes ajattelemaan treffejä, jos mies ei ole TÄYDELLISEN kuuloinen.
En tosiaan tiedä mitä tästä pitäisi ajatelle. Mutta selvää on, että pyyntöni treffeistä oli hänelle täysin mahdoton.
Onko teidän suhteessanne jonkinlaista kilpailua? Jos olette kumpikin sinkkuja, niin kilpailetteko tai haluaisiko ystäväsi kilpailla kanssasi siitä, kumpi löytää ennemmin miehen? Jotenkin tuntuu vähän ystäväsi toiminta sellaiselta kuin hänellä olisi kauhea tarve vakuutella sinulle olevansa suosittu miesten keskuudessa. Miksiköhän? Ylipäätään tuollainen käytös, että hän kehuu sinulle, kuinka kivaa hänellä on muiden kavereiden kanssa, mutta haluaa kuitenkin pitää sinut näitä muista erossa, kuulostaa kurjalta. Ehkä ette olekaan kovin hyviä ystäviä. Todellista ystävää ei suljeta tuolla tavoin pois. Vaikea sanoa, mistä tuossa on kyse. Jospa ystäväsi pelkää, että sinä löydät miehen ja hän ei. Ja sellaisen tilanteen syntymistä hän ei halua edesauttaa. Vielä yksi villi ajatus: jospa ystäväsi ei pidäkään miehistä eikä siksi halua, että sinäkään alkaisit seurustella miehen kanssa... Kaikki on mahdollista.
Pitää työkaverit ja ystävät erikseen.Tulisihan sittä sotkua häneelekin,jos sattusi käymään niin kurjasti ettei homma sujuisi.Ajattele hänenkin näkökulmastaan
asiaa monelta kantilta,sanon minäkin..mutta ystävyys ja avunantosopimus on kyllä molemminpuolinen.auta naista mäessä.hädässä ystävä tutaan.ja vielä:naisen paras ystävä on mies.ton viimesen keksin juuri,itse.