Auttakaa.. Neljä vuotta sitten alkoi masennus/ahdistuneisuus erään tapahtuman johdosta, ja eristäydyin vähitellen muista ihmisistä. Menetin kaikki kaverini ja olen nyt pari vuotta ollut ilman yhtäkään ystävää (perhettä lukuun ottamatta). Nykyisin pelkään ihan hirveästi ihmiskontakteja. Minua on pyydetty kahville ja entiset ystävät ja uudet tutut haluaisivat tavata, mutta en kerta kaikkiaan pysty siihen, koska tuntuu, etten enää osaa edes keskustella tai tutustua muihin. Pieni small talk menettelee enkä sinänsä ole siis ujo. On vain ruostunut tuo sosiaalinen kanssakäyminen niin pahasti etten uskalla enää tavata ketään hieman tuntemattomampaa. Mikä avuksi!?
En osaa olla enää sosiaalinen
tahdonapua
8490
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Rohkeesti vaan vaikka kahville tutuille alkuun,kyllä sitä pikku hiljaa alkaa löytyyn muitakin juttuja.Elämä vie sinne ja tänne ihan meitä kaikkia,vaan kotiin neljän seinän sisälle ei kannata jäädä vaikka kuin pelottaisi.Toiv.löytyy rohkeutta lähteä ihmisten ilmoille....koskaan ei tiedä mitä nurkan takaa löytyy?
Harrastusryhmät on hyvä juttu. Siellä opetellaan uusia juttuja. Mee itekses johonkin kansalaisopiston kurssille. Suuri osa on opiskelua, mutta voit vähitellen päästä pelkotiloista tai estoista. Ihmiset on ihan kivoja siellä. Siis jokin oma harrastus on hyvä apu. Ja älä kontrolloi liikaa itseäsi eli oopa suopea itsellesi.
Kiitos ystävällisistä vastauksista ja neuvoista. Olenkin miettinyt harrastuksen aloittamista. Onko vinkkejä siihen, miten ihan käytännössä tutustua toiseen ihmiseen? Kuulostaa hullulta kysymykseltä, mutta tosiaan olen rankkojen aikojen takia menettänyt kaikki kykyni sosiaalisten suhteiden luomiseen. Tuntuu, ettei minulla ole muuta annettavaa toisille ihmisille kuin traumani ja ahdistukseni. Nyt on kuitenkin herännyt jo mielenkiinto ihmisiin. Mutta miten tutustua muihin, kun en enää osaa puhua tavallisista asioista tai en enää tiedä mistä ihmiset puhuvat tutustuessaan? Jos jollakin on käytännön vinkkejä tai esim jotakin kirjaa mitä suositella niin otan vastaan ilomielin. Pahoittelen jos teksti on sekava, ajatuksenikin kun sellaisia ovat..
Ap
Hei. Jossain harrastuksen parissa voisi kysyä muilta, ovatko he aikaisemmin olleet mukana samantapaisissa jutuissa ja jos ovat, kuunnella heitä kiinnostuneena ja kysellä ja kommentoida lisää ja kertoa asiaan mahdollisista liittyvistä omista kokemuksista. Toivottavasti tutustuminen lähtee siitä etenemään. Ole kiinnostunut ja innostunut. Luontevasti. Luota itseesi. Toivon että onnistut.
moikka, missä päin asustelet? voisin alkaa kaveriksi, ymmärrän tilanteesi, kun omani on vähän samanlainen:)
Uskon, että olet vilpitön tyyppi ja ehdotuksesi lämmitti mieltä, mutta valitettavasti en luota enää netissä/ netin kautta tapaamiini ihmisiin, on todella ikäviä ja jopa vaarallisia kokemuksia. Kiitos kuitenkin ehdotuksesta.
Ap
Minulla ei ole ollut ystäviä oikeastaan koskaan, nuorempana oli kun asuin kotikunnassani oli yksi kaveri mutta sitten hänkin katosi kun hän löysi elämänkumppanin. Silloin kun olin työelämässä oli tuttavia ei ystäviä ja nyt kun olen eläkkeellä nekin tuttavat ovat kadonneet, tuntuu kuin he eivät välitä eivätkä halua olla missään tekemisissä kanssani olen soittanutkin heille mutta he eivät ehdi tai eivät halua vastata puhelimeen Harrastan kuntosalilla käyntiä mutta sielläkään ei juuri saa ihmisuhteita. Tiedän masennuksen tunteen koen sen joka päivä ei ole puhekaveria edes omassa perheessä. Nytkin kun on avioero tulossa masennuttaa vielä enemmän. En ole uskaltanut tunkeilla vanhojen kavereiden luo kun pelkään etten osaa seurustella heidän kanssaan eivätkä he välttämättä halua olla missään tekemisissä kanssani. En oikein tiedä mitä teen ???
Olen täällä.