En nyt ala sen syvällisemmin suhdetta käymään läpi (ystäväni suhde) mutta olen miettynyt onko kysymyksessä narsismi kun miehelle tulee odottamatta järkyttäviä raivokohtauksia . esim. viimeksi laukesi siitä että lapsi halusi tehdä jotain ihan normaalia elämän asioita mutta isän mielestä se oli huuhaata (ehkä vasten hänen elämänkatsomustaan) ja jopa raivostui niin että syytti lastaan lomansa pilaamisesta jolta oli juuri palannut millä ei ollut mitään tekemistä asian kanssa. Suhteessa kyllä mies on kontrolloivassa roolissa ja paikkaa huonoa itsetuntoaan haukkumalla muut lyttyyn ja syyttää muita huonosta elämästään. Hänen kanssaan ei voi keskustella avoimesti.
Olen ymmärtänyt narsistien olevan suuruuden hulluita mutta hänessä sitä ei ole. Vai voiko se näkyä toisinpäin heikkona itsetuntona jota hän paikkaa kontrolloimalla muita ja hakemalla jatkuvaa kehumista?
Nuo raivokohtaukset ovat sellaisia että lapsi lähtee pian karkuun eikä uskalla puhua isälle mitään peläten että hän sanoo jotain väärää. Tämän viime episodin jälkeen hän oli pahoitellut jotain mitätöntä asiaa mutta ei itse raivoamisia eikä asiaa ei ole avoimesti käsitelty lapsen kanssa.
Olen ymmärtänyt narsistien olevan suuruuden hulluita mutta hänessä sitä ei ole. Vai voiko se näkyä toisinpäin heikkona itsetuntona jota hän paikkaa kontrolloimalla muita ja hakemalla jatkuvaa kehumista?
Nuo raivokohtaukset ovat sellaisia että lapsi lähtee pian karkuun eikä uskalla puhua isälle mitään peläten että hän sanoo jotain väärää. Tämän viime episodin jälkeen hän oli pahoitellut jotain mitätöntä asiaa mutta ei itse raivoamisia eikä asiaa ei ole avoimesti käsitelty lapsen kanssa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
On. Jos hän ei ymmärrä omaa käytöstä ja osaa käsitellä sitä menemällä itseensä hän on narsisti. Arvaamattomuus käyttäytymisessä.
Terve ihminen toki hermostuu joskus mutta ei asiasta jossa ei ole syytä eikä ala turhaan syyttelemään muita.
Narsisti nimenomaan on sellainen jolla on heikko itsetunto ja eritoten heikko minäkuva. ''Tyhjiä aukkoja''hän sitten yrittää paikata kaappaamalla muita ihmisiä vallankäyttönsä piiriin.
Raivokohtaus tuollaisessa tilanteessa kertoo myös henkisestä keskenkasvuisuudesta. Aikuinen mies suuttuu lapselle: ''Kuinka tuo kehtaa pilata lomatunnelmani!?'' Myös tuollainen kertoo siitä ettei miehelle ole kehittynyt kykyä hillitä vihantunteita niinkuin normaalin ihmisen tulisi - varsinkin suhteessa lapseen.
Narsistisessa häiriössä ei ole kyse suuruudenhulluudesta tai itserakkaudesta vaikka siltä ulospäin saattaa näyttää. Häiriö on ''itseen liittyvä'', suhde itseen on häiriintynyt, ja sitä kautta suhde muihin ihmisiin, ulkomaailmaan ylipäätään.
Elän miehen kanssa, joka tulistuu helposti ja hän kokee olevansa tekoonsa oikeutettu.
Tosin hermostun minäkin hänelle, mutta se ei ole hyväksyttävää hänen mielestään.
Jännä kuinka toinen saa tulistua.
Hän tulistuu muillekin. Saattaa ventovieraalle alkaa räyhäämään. Joskus on oikeessa , mutta useimiten turhasta.
Ei tarvitse olla edes persoonallisuus häiriöinen jos aikuinen ei osaa kontrolloida tunteitaan puhutaan kuitenkin persoonallisuushäiriöstä. Se että onko nassu tai sosiopaatti on ihan sama kumpikin käyttäytyy tunteettomasti muita ihmisiä kohtaan ja vaativat erikois kohtelua itseään kohtaan. Lapsesta muuten kehittyy persoonallisuushäiriöinen jos näkee aikuisen mallin tuollaisena. Sillein nämä häiriöt siirtyy seuraavaan sukupolveen. Eroa oman lapsen hyvinvoinnin vuoksi. mikään raha omaisuus ei kata pirstoontunutta persoonaa.
En usko, että lapsi ainoana vaihtoehtona mallioppii, koska lapsihan todella kärsii niistä raivokohtauksista ja 'aikuisen' mielivaltaisesta, huonosta, narsistisesta käytöksestä.
Vähän kuten alkoholistien lapset, niistä voi toki joskus tulla sitä samaa, mutta negatiivisen mallin takia myös ihan kaikkea muuta, usein. Ja se on hyvä.
Olen huomannut, että äideissä on hyvin paljon näitä huutajia. Sitä kuulee kun käy kauppakeskuksissa , kyllä ihmetyttää että aikuinen ei osaa hallita tunteitaan ja hyväksyä lasta lapsena. Lapselle voi puhua ihan normaalilla äänellä ja kertoa asiat, eikä olettaa hänen tietävän kaiken ja olevan vain ilkeä.
Tietenkin yksinhuoltajaäidit joutuvat koville, ei sekään anna oikeutta huutaa ja omaa pahaa oloaan möykätä lapselle.
Onko väärin pyytää näin tätä kautta teitä huomioimaan jatkossa lapsenne niin, että hillitsette huutamisen halunne ja sitä vastoin halaatte vaikka lastenne. Teillä ei koskaan tule olemaan mitään yhtä arvokasta kuin omat lapsenne ovat.
oletko ikinä ollut kauppakeskuksessa 2,5-4 vuotiaan kanssa, kun ne juoksevat umpimähkään minne sattuu,roikkuvat kaiteissa,meinaavat juosta alaskerroksista, ottavat kaupassa tavaroita hyllyistä ja luulevat ottavansa ne omiksi leluikseen, joskus ainoa keino saada lapseen kontakti on huutaminen jos se huitoo kahtasataa eteenpäin, ei se pysähdy jos sanot. kiltti maiju pysähdy. =D Vanhempien tehtävä on opettaa mitä saa tehdä ja mitä ei voi tehdä julkisilla paikoilla.
Nuo huutajat sentään yrittävät pitää lapsensa kurissa,opettaa tapoja toisin kuin jotkut jotka antaa lasten rymytä,varastaa,heitellä toisia lapsia ja tehdä mitä tahansa..
Aloittajalle, että aikuisen raivokohtaus ei yleensä ole narsismin merkki vaan oire jostain muusta. Syitä voi olla monia. Syy voi olla esim impulssikontrollin häiriö. Myös masennus ja moni muu taustasyy voi aiheuttaa raivostumista aika ajoin. Raivotusmiseen pitää hakea apua ja usein ihminen itsekin tajuaa, ettei ole oikein käyttäytyä sillä tavoin.
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/haku;jsessionid=282EF993B2F12175522ECC43EB1FF9AD?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo96186
Paskanmarjat. Narsisti-sanana on kärsinyt inflaation, kun sitä käytetään kaikenlaisista mahdollisista ihmisistä. Pakkoko kaikkia on nimittää narsisteiksi, eikö hankala ihminen riitä nimitykseksi?
Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä. Ei riitä alkuunkaan nimitys "hankala ihminen". Hankala ihminen on "vain" hankala, mutta eri keinoilla häneen voi vaikuttaa ja hänen kanssaan elää. Tuossa on kyse henkisen väkivallan käytöstä, joka on täysin epätervettä. Ei voi keskustella normaalisti, puhumattakaan avoimesti, vuorovaikutus puuttuu.
Narsisteja on, mutta äärettömän harvassa. Kysy vaikka Laurmalta, joka on tätä narsisti-sanan liiallista viljelyä tiuhaan viljellyt. Raivoamisen taustalla voi olla vaikka mitä syitä, vain typerykset tekevät diagnooseja netissä.
Laurmalta=> Lauermalta.
Narsistien lukumäärä ei ole tärkeä. Silti epätervettä narsismia on enemmän kuin voi kuvitellakaan, koska suurin osa narsisteista ei koskaan hakeudu hoitoon. Narsisti ei koskaan epäile itseään, ei näe itseään oikein. Omasta mielestään hän on aina suurin, mahtavin ja kaunein. Etenkin oikeassa ja kaikkien mahdollisten alojen asiantuntija. Eikä sellainen tarvitse mitään fucking hoitoa ja terapiaa! Korkeintaan pari kertaa, jolloin voi kertoa omasta ihanasta itsestään terapeutille ja opettaa terapeuttia olemaan parempi työssään.
Niin, piti sanoa, että jokaisen ihmisen on hyvä opetella tunnistamaan mikä on tervettä narsismia, mikä taas epätervettä. Siihen ei diagnooseja tarvita.
Jos narsisti kerran on mielestään kaikkien alojen asiantuntija, muita narsisteiksi netissä diagnosoivat täyttänevät kriteerit.
Minusta kaiken mahdollisen nimeäminen narsismiksi on yksinkertaisuutta.
"muita narsisteiksi netissä diagnosoivat täyttänevät kriteerit.
"
No heipä hei. On tervettä ja epätervettä narsismia. Niistä on määritelmät, jonka perusteella jokainen voi päätellä onko esim. puolison (ja omakin) käyttäytyminen narsistista vai ei. Kyse ei todellakaan ole mistään diagnoosista, vaan päätelmistä käyttäytymisen perusteella!
Aiheesta on kirjoitettu sen verran paljon, että jokaisen olisi hyvä lukaista pari narsismista kertovaa kirjaa. Jos ei muuta niin ajan kulukseen. Esim. Paula Salomaa: Narsismin tiedostaminen. Toipumisopas narsisteille ja uhreille.
Onko äijän nimi Mikko?
Meillä on lasten kanssa niin että huudamme ainoastaan silloin kun on hätätilanne jolloin he tajuavat pysähtyä ja kuunnella ja toimia sen mukaisesti. Koska huutamista ei muuten tapahdu he ovat oppineet että heitä suojellaan huudon kuuluessa.
Ja miksihän halusit tämän asian kirjoittaa, miten liittyy aloittajan tilanteeseen?
Siitä yksinkertaisesta syystä että se kertoo mikä on tervettä huutaminen ja kuinka aloittajan tilanteessa huutaminen ei ole tervettä eikä lainkaan siedettävää ja hyväksyttävää. Se liittyy näin aloittajan tilanteeseen.
En ole paskiainen eikä se kovin suurta älykkyyttä vaadi ymmärtää miksi kirjoitin sen.
Ei ole tervettä tuollainen käytös, kaukana siitä. Epätervettä on myös sietää tuollaista käytöstä ja suhdetta.
Erään huutajan kohdalla huutaminen tapahtui aina kun hän otti alkoholia, silloin alkoi maailman parannus ja toisten sättiminen ja kuuluvasti, sen kuuli koko naapuristo. Kun hän on jättänyt kaljoittelun pois, enää ei kuulu tuota huutamista.
Uskaltaisitteko tehdä sen, että jätätte kokonaan viinan pois ja kuunnelkaa itseänne ja kehoanne, miten voitte. Saattaa olla että enää ei kaikki olekaan niin "persiillään" ei tarvitse enää rähjätä. Tukea tähän toimenpiteeseen tarvitaan siellä kotona, puolison pitää kulkea mukana muutoksessa ja jättää myös omalta osaltaan pois alkoholi. Kokeilla kannattaa.
Epäterveitä moiset raivarit, henkistä väkivaltaa. Tee jotain. Lapsia sinun on suojeltava.