Ei ois pitänyt ihastua suhun näin. Oon sotkenut asiani pahemman kerran ja kaikenlisäksi henkisesti rikki.. Ois pitänyt osata varoa, eikä antaa itteni ihastua. Tajuta, ettet taida välittää yhtään vaikka monin tavoin annoit ymmärtää muuta. Ja silti ikävöin sua.. En haluaisi nähdä sua, vaikka sitten kuitenkin näkeminen on parasta päivässä enkä osaa muuta kuin hymyllä sulle ja niinhän säkin hymyilet mulle ihanaa hymyäsi..
Pitäisi jo antaa olla
MiehelleTämä
19986
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tämä voisi olla minun kirjoittamani, niin samanlaisessa tilanteessa ja tunteissa olen..olen henkisesti kiinni hänessä, mutta haluaisin irti, koska yksipuolinen rakkaus on turhaa ja sydäntä raastavaa. Yhteiset hetket tuntuvat niin hyviltä, mutta ovatkin ehkä vain mielikuvitusta ja toiveajattelua.
Onhan se hankalaa jos joudut näkemään heitä päivittäin.
On kiva nähdä. Tosin yleensä poistun. Näkeminen tekee liian kipeätä. Pidetään vain etäisyyttä niin kehenkään ei satu enempää.
En minä ainakaan halua etäisyyttä, päinvastoin..
siispä ota askel...siitä se alkaa.
En halua etäisyyttä. Halun sinut. Mitä pitää tehdä, että se voisi toteutua?
lähesty !!
Olet varmaan huomannut, että yritän olla jopa katsomatta sinuun. Yritän pysytellä poissa, kun tiedän sinun olevan lähettyvillä. Uskon , että se muuten taas alkaa. Tästä ei voi tulla mitään, vaikka välillämme on jotain kummallista vetovoimaa.
Ensin pitää hoitaa omaelämä kuntoon. Ei pienestä flirttailusta kannata elämäänsä risaseks pistää. Mulla upea vaimo kotona, tai aika paljon matkoilla niin tulee flirttailtua ihan lämpimikseen.
ihana sua töissä on katella kaunotar :) ikävä aina sun hymyä ja tähtisilmiäsi jotka loistavat
Haluaisin kyllä sen sanoa sinulle. Viihdyn seurassasi liiankin hyvin. Mutta tämä ei etene mihinkään?.
Voisitko jo jatkaa elämääsi. Alan ärsyyntymään.
Minulla on päivittäin sellainen ristiriitainen tunne, että haluan nähdä ihastukseni työpaikalla koko ajan. Ja sitten niinä päivinä kun ei olla toimistolla yhtä aikaa, niin olen helpottunut kun ei tarvitse olla hänen lähellään. Niin kovasti se raastaa olla ihastunut vieressä istuvaan työkaveriin (nainen) ja olla tilanteessa että asia ei etene mihinkään...
Ihan samat ajatukset minullakin. Silti ne hetket, kun istun hänen lähellä tai edes olen samassa tilassa, ovat päivän parhaita hetkiä. En voi sille mitään. Niin vain kävi, että ihastuin, vaikka pitkään yritinkin taistella vastaan. Mutta nyt on jo tunteet mukana, ja tilanne tuntuu paljon hankalammalta. Koska fyysinen vetovoima on niin suuri, kemiasta puhumattakaan.
Mikäs hommassa estää, ei muuta kuin isket kiinni ?
Molemmat varattuja, joten hiukan hankala tilanne.
Taitaa jyllätä meissä molemmissa kemiat ja kuumat tunteet. Ollaan mestareita kätkemään ne.
Hyvä, valmiina ollaan :)
Mä en todellakaan taas aio luovuttaa ;) Sydän näyttää tien, joten se ohjatkoon onnea kohti. Vaikka ei ole helppoa... eikä ajallisesti nopeaa esteiden voittaminen.... Miehelle tää.