Maston rake

Nimimerkin perusteella kyse on tästä veneestä: http://www.sailguide.com/batfakta/1256
Ja kyllähän se näyttää olevan kaksilla suorilla saalingeilla rikattu.
.
Ps, koitapa ensialkuun 4% rakea. Siis vaakamitta maston huipun kautta kulkevan pystysuoran sekä puomin yläpinnan jatkeen mastossa väliltä mitattuna = 4% P-mitasta.

WB-sailsin 470-jollan mallilla tekemissä tuulitunnelikokeissa rakea lisäämällä venettä tuuleen kääntävä momentti pieneni jopa 25 %:

https://cdn2.hubspot.net/hub/209338/file-31401425-pdf/docs/wb-news00.pdf

Eli rakea lisäämällä voi vähentää peräsinpainetta ! Muutenkin tuo artikkeli on mielenkiintoista luettavaa mm. rullalaitteen vaikutuksen osalta.

Joissain kilpaveneissä rake "otetaan" lenssille pois vetämällä mastoa ylimääräisellä fallilla reilusti eteenpäin siten että keulastaagi on aivan löysä.

Tarkoitatko nyt rakea purjehdittaessa (barduunat, hekki tai ison skuutti kireällä) vai levossa (mahdollisesti jopa vantit löysällä)? Noissa on helposti varsin merkittävä ero. Esimerkiksi tässä on X-99:n trimmiohjeita: http://www.xtreme-sailing.com/download/download-x-99/
Niissä mainitaan raken säätämiseen yleensä käytetyksi mitaksi 2,26 m. Siis tuo on ero P:n alamitasta tehdystä merkistä keulaan kanteen (ko. tapauksessa vantin rikipulttiin) mitattuna. Kun BAS on 1,65 m ja varalaita nousee n. 4 cm, voidaan laskea keulakolmiosta rakeksi 2,6 astetta. Jos ei mitenkään huomioida maston taipumaa, tuo vastaa X-99:n P:llä vajaan 60 cm takanojaa (siis sitä vesisangolla puomilta mitattavaa).

Jotta saataisiin tuo 1,4 m vastaava 10% takanoja, pitäisi X-99:n etustaagi olla 18 cm pidempi kuin ko. ohje (edelleen olettaen masto suoraksi).

Tuo on fokan fallilla mittaaminen on yleensä lähes kaikissa trimmiohjeissa. TS36:ssa on BAS 1,61 m ja ketkaa sen verran, että keula nousee mastolta n. 17 cm. Noista vastaava luku kuin X-99:llä olisi n. 2,14 m.

Luovikisassa hankalassa aallokossa ja loppua kohden heikkenevässä tuulessa jäätiin X-99:stä aika paljon ja A40:stä vielä enemmän. Pienemmistä veneistä paremmin tulivat Siesta ja SW30. Muut pysyivät kuitenkin takana. Yhden startin perusteella ei varmaan huonontunut, mutta aivan mullistava ei parannus ollut. Odotamme uusia testitilaisuuksia ja virittely...

Muuten sailguiden vene, mutta pinnalla, kuten kaikki yhtä yksilöä lukuunottamatta.

Puhuin vesisangolla mastolta mittaamisesta, 1.4 metriä. Etustaagi suora, muttei kiristetty. Vieressä olleeseen H-veneeseen nähden rake on vielä pienempi. Jokin on nyt Joakim väärin, kun on X-99:n rake meitä enemmän. Mutta käväsen mittaamassa tuon mitan lähipäivinä.

Voihan tuo X-99 trimmiohje olla erilainen kuin vertaamasi veneen ja siinäkin epävarmuutena on ainakin mittauspiste keulassa. En muista millainen hela siellä on. Ohjehan puhui rikipultin keskelle mittaamisesta.

Ja huomaa tosiaan, että tuo on keulakolmion keskimääräinen rake. Vapaa toppi voi olla merkittävästi enemmän takaviisto ja lisätä huomattavasti sieltä mitattavaa rakea.

Kai tuolla nyt Siestan ja SW30 vauhdissa pitäisi helposti pysyä? Vai puhutko tasoituksista?

Joakim1 kirjoitti:

Voihan tuo X-99 trimmiohje olla erilainen kuin vertaamasi veneen ja siinäkin epävarmuutena on ainakin mittauspiste keulassa. En muista millainen hela siellä on. Ohjehan puhui rikipultin keskelle mittaamisesta.

Ja huomaa tosiaan, että tuo on keulakolmion keskimääräinen rake. Vapaa toppi voi olla merkittävästi enemmän takaviisto ja lisätä huomattavasti sieltä mitattavaa rakea.

Kai tuolla nyt Siestan ja SW30 vauhdissa pitäisi helposti pysyä? Vai puhutko tasoituksista?

Lue lisää

Tasoitetuista puhuin, suorassa ajassa pienet toki takana.

Hyvin monessa lähteessä raken lisäämisen väitetään lisäävän pinnapainetta. Yleensä aina perusteluna on purjealan siirtyminen taaksepäin. Tämä on "helppo" selitys, joka ei välttämättä pidä paikkaansa sluuppirikissä ollenkaan. Vaikka maston huippu siirtyykin taakspäin rakea lisättäessä veneen koosta riippuen jopa kymmeniä senttejä, siirtyy purjealan painopiste taaksepäin paljon vähemmän (alle kolmanneksen topin siirtymästä). Suurempi vaikutus tuleekin esim. solan muutoksesta yms, ja kokonaisvaikutus voikin olla päinvastainen.

Kaksipurjeisissa jollissa rakea lisätään pääsääntöisesti kun tuuli nousee. Tähän lienee pääosin syynä se, että kovemmalla kelillä isopurjetta trimmataan mastoa taivuttamalla latteammaksi, kun taas keulapurjeen muotoa ei juurikaan voida latistaa. Näin purjevoima siirtyy kovemmassa tuulessa enemmän keulapurjeelle ja siten eteenpäin. Koska jollia purjehditaan pääsääntöisesti pystyssä vakio kallistuksella, ei kallistus vaikuta lainkaan balanssiin. Näin isopurjeen latistamisesta aiheutuvaa painopisteen eteenpäin siirtymistä voidaan kompensoidaan oikeastaan vain rakea lisäämällä. Pysty masto ei

Köliveneissä, joissa kallistus vaihtelee kelin mukaan vaikuttaa kallistus oleellisesti balanssiin ja paljon enemmän kuin raken muuttaminen. Suurempi kallistus lisää peräsinpainetta. Tällöin isopurjeen latistaminen toimii automaattisesti oikein, koska isoa latistettaessa purjeiden kokonaisvoima siirtyy eteenpäin kompensoiden suurempaa kallistusta.

Mikäli purjeet trimmataan raken muutoksesta huolimatta samaan muotoon (kiertymä ja pussikkuus) siirtyy purjevoiman paikka aika lailla geometrisesti maston mukana. Purjeissa voima jakautuu muodosta riippuen huomattavastikin ylemmäs kuin "kolmion" geometrinen painopiste. Solan muoto muuttu raken vaikutuksesta eniten niissä veneissä, joissa fokan etuliikki on selvästi lyhyempi kuin etustaagi. Näitä on useimissa vanhemissa jollaluokissa. Uudemmissa köliveneissä näin on hyvin harvoin, koska säännöt ovat pääosin suosineet täysimittaista etuliikkiä. Raken vaikutus solan muotoon on tällöin hyvin minimaalista.