Oma liitto kestänyt rapiat 13 vuotta ja rakkaus on kyllä viilentynyt jo aikaa sitten, jos sitä tulenpalavana koskaan edes on ollut. Kolme lasta on oman liiton tärkein tulos ja heidän eteensä kaikki on tehty. Tässä vaiheessa liittoa alkaa toisessa ärsyttää hyvin moni ominaisuus, erilaiset arvot ja erilaiset tavoitteet.
Itseä hiertää vielä sekin, että koko avioliiton ajan olen perheen elättänyt ja mahdollistanut mm. puolison elämäntapayrittäjyyden. Ennenkuin joku ehtii älähtää, niin erikoista hekä mutta taloudellisen panoksen lisäksi minä miehenä olen myös perheen arjen pyörittäjä lasten kuljettamisineen, kaupassakäynteineen, ruoanlaittoineen ja siivoamiseen. Nyt rapiat nelikymppisenä alkaa voimat olla loppu ja elämä näyttää melko mustavalkoiselta.
Itseä hiertää vielä sekin, että koko avioliiton ajan olen perheen elättänyt ja mahdollistanut mm. puolison elämäntapayrittäjyyden. Ennenkuin joku ehtii älähtää, niin erikoista hekä mutta taloudellisen panoksen lisäksi minä miehenä olen myös perheen arjen pyörittäjä lasten kuljettamisineen, kaupassakäynteineen, ruoanlaittoineen ja siivoamiseen. Nyt rapiat nelikymppisenä alkaa voimat olla loppu ja elämä näyttää melko mustavalkoiselta.
Vastaukset 74
Vanhimmat
Mukavaa kuulla asioista tuoltakin kantilta. Millaisena näkisit tulevaisuutesi, jos eroaisit? Itsekin olin joskus pitkässä suhteessa, jossa viimeisinä vuosina ei mitään yhteistä enää ollut. Edes terapia ei auttanut, koska selvittämättömiä asioita oli niin monelta vuodelta. Kummallakaan ei ollut nöyryyttä taistella suhteen puolesta, koska katkeruus ja pettymys puolin ja toisin oli jo liian syvällä. Onneksi ei ollut lapsia. Erosta toipumiseen meni kevyesti 2-3 vuotta.
Lasten takia en eroa niin kauan kun lapset asuvat kotona
Äh, taidatkin olla trolli.
Lasten takia ei pilalle mennyttä liittoa pidä jatkaa. Lapset kärsivät vanhempiensa kylmistä väleistä.
Monia ei houkuttele se uusi isäpuolikaan..
Sinulle ja muille lutkille lapsen etu on sivuseikka. Sehän kyllä tiedetään.
Kuin niin trolli? Naisena sinun on ehkä vaikea ymmärtää että miehelle ero on taloudellinen katastrofi jos on lapsia, menee puolet omaisuudesta ja lähtee elarit juoksemaan ja kun ap:lla kolme lasta se on ihan selvä ettei vaan voi erota. Naiselle eroaminen on helpompaa ja riskittömämpää kun halutessaan saa aina yksinhuoltuuden lapsiin.
Onhan tuo taloudellinen katastrofi jo nyt. Voiko se enää huonommaksi muuttua? Ja jos ei aikoinaan ole kirjoittanut avioeroa, vähän niinkuin oma moka. Ja jos on talosta yms yhteinen laina, niin voi voi. Pitäisikö joskus olla jo etukäteen fiksu kuin sitten jälkeenpäin itkeä kun muija vei kaiken?
Lapsen etu onkin katsella pystyyn kuollutta, kyynistä ja uupunutta isukkia, joka näyttää esimerkillään miten pilataan koko perheen elämä omalla saamattomuudella. Hyvää parisuhdemallia lapsosillekin omiin suhteisiinsa sitten tulevaisuudessa. Sitähän jokainen omille lapsilleen toivoo, samanlaista parisuhdetta kuin itselläkin on?
Toki noin, jos raha ja omaisuus on tärkeämpiä asioita kuin oma ja lasten terveys ja hyvinvointi. Jokaisella toki omat elämänarvonsa ja -taitonsa.
No joo totta, aika monella on niitä yhteisiä lainoja ja jos yhden ihmisen tuloilla kolmelapsinen perhe elää niin ei siellä varmaan ole sivuun jäänyt mitään. Aina mieluumminhan sitä pitäisi etukäteen ajatella mutta usein me siihen kykenevät ollaankin sitten sinkkuja :D
Ap:n mieluummin kuitenkin jos kykenee niin kannattanee kitkutella siihen asti kuin lapset aikuisia, ero saattaisi suistaa semmoiseen velkaantumiseen ettei siitä ikinä pääse nousemaan.
Ehkä kuitenkin enemmän etu on katsella sitä omaa pystyynkuollutta isukkia joka kuitenkin rakastaa ja kaikkensa tekee lasten eteen kuin jotain vaihtuvia äidin uusia miesystäviä jotka ei piittaa pätkääkään. Voihan se hyvällä tuurilla tuo liitto vielä eheytyäkin ajan kanssa, vaihtamalla tuskin hirveästi paranee kummankaan osalta vaan tulee vain enemmän ongelmia uusioperhevirityksissä.
Meinaat, että kannattaa maksaa emännän puolesta sitä taloa ja muuta lainaa vielä 15 vuotta, niin on sitten enemmän jaettavaa?
Ap kirjoittaa, että voimat on loppu. Ei silloin voi antaa lapsillekaan enää mitään. Ja antaa ymmärtää, että syy on vaimossa. Joten..?
Loppuuko isän rakkaus lapsiin erossa? Kummallisia te miehet.
Hmm.. Treffipalstoilla noita 40 hyvinkin rikkinäisiä erotuskissa käpristeleviä miehiä on hyvinkin paljon. Yritys on kova, mitään ei löydy koska kaikki asiat elämässä hajalla. Ei se ero aina näytä lisäävän hyvinvointia. Jossain vaiheessa tulee helposti pullokin mukaan -varsinkin jos ex löytää uuden..
"Meinaat, että kannattaa maksaa emännän puolesta sitä taloa ja muuta lainaa vielä 15 vuotta, niin on sitten enemmän jaettavaa?"
Tiedä kannattaako mutta on ainakin lapsilla koti, jos eroavat molemmat ehkä joutuu vuokralle ja sitten ainakaan ei ole jaettavaa kummallakaan.
" Ap kirjoittaa, että voimat on loppu. Ei silloin voi antaa lapsillekaan enää mitään. Ja antaa ymmärtää, että syy on vaimossa. Joten..?"
Eiköhän Ap vielä jaksa venyä kun itsekin kirjoitti ettei aio erota ennen kuin lapset isompia, jaksaa siis ajatella heidän etujaan ja pitää perheen koossa vaikka se raskasta onkin.
"Loppuuko isän rakkaus lapsiin erossa? Kummallisia te miehet."
Hyvin usein se isän rakkaus lapsiin äidin toimesta lopetetaan, se mainipulointi mitä nainen voi tehdä kun lapset asuu hänellä voi hyvinkin lopettaa yhteydenpidon ja etäännyttää lapset likimain kokonaan jos isä ei pääse tapaamaan ja niin pois päin.
Luultavasti ne on ulkoistettu eivätkä itse lähteneitä. Juurikin noista syistä johtuen.
Mutta joo, tosi moni eronnut mies ei selviä siitä erosta koskaan. Sillä ex-vaimolla on luultavasti ollut silloin ihan hyvä syy erota. Kolhuista selviäminen on aika tärkeä taito elämässä, tosi raskasta vetää perässään sellaista ihmistä, joka ei tuota taitoa opi.
Viisauden sanoja..
Ei se "suuri rakkaus" myöskään välttämättä oven takana koputa. Luultavasti uudella naisellasikin olisi lapsia -lapsettomia naisia kun kuitenkin on aika vähän. (Niin vanhaa tuskin huolit, jolla on lapset lentäneet pesästä.) Siitä vasta soppa syntyy..
Yleensä se lapsi "on vaan syntynyt" jossain vaiheessa. Molemmilla on sitten ollut jossain vaiheessa ollut tarve "lähteä tuulettumaan" poikien/tyttöjen kanssa. Ihan ok siihen asti, kun kaikki on vielä ok. Kun sitä kriisiä pukkaa, niin uusi alku puhtaalta pöydältä alkaa houkutella. Tilaisuus tekee varkaan.
Niinpä, jotenkin tuntuu että kolmen lapsen isän sitä suurta rakkautta on vielä vaikeampi löytää kuin ikisinkun kun on ne velvoitteet olemassa ja ap:n tapauksessa kun kuitenkaan ei ole vissiin pettämistä tms. kuviossa niin kannattaisi vaan jaksaa ja katsoa sitten uudestaan kun lapset pärjää omillaan, kukaties siinä vaiheessa elämä onkin jo paljon helpompaa ja mukavampaa niin että nyt ylirasittunut isäkin huomaa kuitenkin viihtyvänsä eikä välttämättä olekaan sitten enää eroamassa.
Ne jutut mitä nykyään toisinaan on lehdissä mummoista ja papoista jotka on olleet 60v. naimisissa niin ei niilläkään varmasti ole aina ollut helppoa, jos eroaminen olisi ennen käynyt yhtä kätevästi kukaties nekin olisi eronneet mutta kun aika oli erilainen ne pysyi yhdessä ne vastamäetkin ja nyt vanhoina moni on varmaan tyytyväinen kun pysyi vaikka se kumpanikin oli alunperin vain naapurin poika tai tyttö eikä mitään ihmeellistä suurta rakkautta. Se rakkaus tuli sitten ajan kanssa niiden myötä- ja erityisesti vastoinkäymisten kautta.
(Mie ja sie, Ikis näköjään KAIKKI tiedetään, vaikka kummallakaan ei ole edes lapsia tai parisuhdetta..) :)
Ei pidä elää kuten me elämme mutta kannattaa elää niin kuin me neuvomme :D
"Sillä ex-vaimolla on luultavasti ollut silloin ihan hyvä syy erota."
Yleensä se "hyvä syy erota" on joku kinnostavamp mies kuin se loppuunpalanut lasten isä. Naiset ovat sellaisia.
Katsos kun paljon kivempi on, että loppuunpalanut mies asuu muualla ja makselee elämää jännemmän miehen kanssa. Elarit lapsilisät kustantavat suurinpiirtein kokonaan lasten elatuksen, joten uuden miehen rahat riittävät ihan kivaan elämään eron jälkeen, ja lapsethan voi tietysti aina dumpata sille loppuunpalaneelle isälle kun tekee mieli kuherrella rauhassa.
Sanos muuta.. :))))))))
Hyvähän se on, jos voi hyvillä mielin jäädä parisuhteeseen.
Siinä tapauksessa se vaatisi asenteen muutoksen. Aloittajan pitäisi nähdä noi asiat eri näkökulmasta, ja olla onnellinen noista nykyisistä ongelmistaan, tähän tapaan:
- kolme lasta, elämän rikkaus kaikkine touhotuksineen
- erilaisuuden rikkaus vaimon kanssa, hyvä että on punnittavaa näkemyksissä.
- olen tärkeä kaikille, kun elätän perheeni.
- olen onnellisessa asemassa, kun saan hoitaa lasten arjen ja kodin niin kuin itse parhaaksi näen, ja olen siinä taitava.
- saan tukea vaimoani hänelle tärkeissä asioissa.
Huonosti voivana ei kannata jatkaa. Ihan itsestä kiinni, miten asiat kokee ja elämänsä elää.
Kyllä minusta jos on kerran ollut niin päättäväinen että on ollut kolme lasta valmis tekemään tuon naisen kanssa pitää olla sitten myös hieman kantokykyä huonoille ajoille niin kuin ap:llä selvästikin on kun kerran ei aio erota ennen kuin lapset ovat isompia.
Te naiset tai ainakin osa teistä nykyään taitaa olla hirveän lyhytjänteisiä, aina pitäisi kivaa ja jos ei olekaan niin sitten helppo ratkaisu on erota? Käyhän se sinkkuna vielä mutta kun on jo useampi lapsi ja lusikat tiukasti samassa laatikossa on se eroaminen niin moneen vaikuttava asia, erityisesti lapsiin, että pitää olla sitten pänniä kestää vaikka v..taisikin ja kuten jo mainitsin saattaa se elämä helpottua ja alkaa soljumaan sitten myöhemmin kun lapset alkaa pärjäämään ilmna jatkuvaa hoitovaadetta.
Aika moni eronnut muuten on varmaan jälkeenpäin joutunut katumaan liian äkkinäistä eropäätöstä, ruoho ei ollutkaan vihreämpää, uusperhekuviossa tulikin vain lisää ongelmia ensihuuman jälkeen eikä paluu menneeseen ole enää mahdollista vaikka haluaisikin.
Tuossa kyllä olet ihan oikeassa että asennemuutosta ja itsepsyykkausta kehiin, asioiden näkemistä uudessa valossa niin saattaa hyvinkin kääntyä vielä voitoksi ja vaatisi kyllä varmaan myös vaimolta vastaantuloa niin että mies alkaa viihtymään paremmin osassaan.
Jep! Miehille vain rahalla on arvoa. Lapsista viis, raha on ainut joka miestä huonossa suhteessa pitää!
"Tuossa kyllä olet ihan oikeassa että asennemuutosta ja itsepsyykkausta kehiin, asioiden näkemistä uudessa valossa niin saattaa hyvinkin kääntyä vielä voitoksi ja vaatisi kyllä varmaan myös vaimolta vastaantuloa niin että mies alkaa viihtymään paremmin osassaan."
Miten sun oma asennemuutoksesi etenee? ;)
Dumpataan lapset isälle, joka ei milään niitä huolisi vaivoikseen.....?
Ero ei ole aina sopuisa, ja kostonhimoinen äiti voi melko pahasti vaikeuttaa isän yhteydenpitoa lapsiin.
Tuossa tapauksessa kun isä on hoitanut lapset arjessa, lapset jäävät ensisijaisesti isälle. Normaalistihan se on äiti, joka hoitaa kaiken ja on töistä pois, jos lapset ovat vaikka sairaana - siksi lapset jäävät useimmiten äidille.
Luehan nuo myähisemmätkin, edellisessä esim. kirjoitin " kun on jo useampi lapsi ja lusikat tiukasti samassa laatikossa on se eroaminen niin moneen vaikuttava asia, erityisesti lapsiin, että pitää olla sitten pänniä kestää vaikka v..taisikin"
"Miten sun oma asennemuutoksesi etenee? ;) "
Minähän tosiaan viimeviikonloppuna olin valmis yrittämään jännäksi, kun ei muut tunnu kelpaavan ja ne on kaikin puolin parempia keskustelijoitakin, mutta kun ei kylilläkään päässyt tappelemaan vaikka otin väkevää viinaa pohjiksi niin sitten lopetin sen ja olen taas entisellään :)
Kirjoittelit kyllä palstalle ihan fiksujakin :))
Ihailtava "Jännä" on sellainen, joka puolustaa heikompia, ei sellainen joka mätkii itseään heikompia. Olitkos puolustamassa Tarrista tai muita naisia tuossa raiskausketussa? >:/
Tottakai minä olisin puolustanut heikompia mutta kun ei missään ollut tilannetta päällä eikä muutenkaan kukaan tullut kerjäämään kuonoonsa niin turhaksi totesin, ei kiltti & kunnollinen pääse tappeluun vaikka haluaisi :(
Raiskausketjun jätin muiden heiniksi kun jo aiemmin ihmettelin (eikä silloin kyllä kukaan palstanainen puolustanut minun näkökantaa, päinvastoin tunsi itseni aika vihatuksi) että naiset vissiin hyväksyy likimain raiskaamisen joiltain niin ei minulle kuulunut se eilinen vääntö enää ja hyvinhän nuo palstan naiset tuntui pärjäävän :) Vähän kyllä myös ajattelin niinkin ettei viitsi lietsoa enää enempää kun näytti menevän jo muutenkin liiallisuuksiin, olisi eriksen kannattanut ehkä vaan malttaa lopettaa kommentointi jossain vaiheessa.
Onneksi olet nyt taas oma itsesi!
Mitä tarkoittaa elämäntapayrittäjyys?
Yritystoimintaa, joka ei tuota mitään. Minä vastaan perheen elatuksesta 100 prosenttisesti.
Varmaan sitä, että ollaan esim. tavalla tai toisella kutsumusammatissa luovalla alalla. Kate on niin pieni ja ala vaikea, että jonkun pitää se rahoittaa.
Rouvalla kallis harrastus siis. Eikö sitä voi tehdä tuottavaksi? Laittaa aikuinen ihminen vastaamaan omasta ja yhteisestä kulutuksesta?
Ämmien harrastukset ovat aina kalliita
Jos tuntuu tuolta, niin kannattaa tehdä jotain hyvää oman elämänsä eteen. Oli se sitten ero tai terapia, tai molemmat. Rohkeutta!
Ihan turha kitistä. Vaimosi on luonut teidän lifestylen ja sinä maksat sen. Yhteinen yritys.
On mahtanut vaimosi olla tosi saalis, et oot tosissasi lähtenyt tällaiseen kuvioon? Onko nyt vanhenemassa ja etsit tekosyytä vaihtaa parempaan? Voit sit sanoa että "paloit loppuun" ja vierittää kiven vaimosi hartioille eron suhteen. Saisit sitten erossa ainakin lapset pois silmistäsi puoleksi aikaa, niin voisit lähteä toiselle kierrokselle.
Kyllä nää tiedetään. Mies haluaa tietynlaista elämäntyyliä ja on valmis maksamaan siitä. Vai pidetäänkö me sua idioottina?
Oot varmasti nauttinut oman osuutesi. Ei se elämäntyylikään ihan tuosta noin vaan kaikkineen pysy pystyssä.
Pardon my french, siis elämäntyylistäkin pitäisi olla valmis maksamaan parisuhteessa. Tuollainen elämäntyylitaiteilija joutaisi heittää jorpakkoon hetimiten. Joku voisi kutsua häntä nimellä, "elämäntapahuora" tai tälle palstalle tutulla tavalla, "parisuhdehuora".
Ei se vaimo ole mitään lifestyleä luonut vaan mies on mahdollistanut ja kustantanut elämäntapayrittäjävaimon elämäntyylin ja "kalliin harrastuksen" ja siihen lastenhoidon päälle, koskapa yrittäjävaimon pitää omistautua yrittämiselleen.
Nykyään muuten aika tavallinen kuvio; mies hoitaa kodin ja lapset, laittaa ruoan jne. että äiti pääsee omistautumaan uralleen, harrastamaan, tapaamaan ystäviään ym. satsaamaan omaan hyvinvointiin. Miehen harrastukset ovat sitten pois perheen yhteisestä ajasta ja itsekkyyttä.
Harvinaista tuo vielä nykyäänkin on. Pääasiassa se menee just päinvastoin: mies harrastaa kavereittensa kanssa, ja vaimo hoitaa kaikkki kodin työt.
Kuten huomaat palstanaisilta ei hirveästi myötätuntoa heru. Kaiken kokemasi jälkeen sinä olet se paha kun edes kehtaat mainita rahaan liittyvät seikat ja kyllähän nykyaikainen mies ilman muuta osallistuu (siis se että tekee kaiken = osallistua) taloustöihin ja muihin, niin se menee nykyaikana. Omasta puolestani totean että jaksamista, kyllä se joskus vielä helpottaa.
Joo annappa tällaselle miehelle aamupalaksi puuroa voisarvien sijasta, niin tulee silmille, et mitä tää tarkoittaa, kulta onko "leipä" loppu vai onko kyseessä uus terveystrendi?!
Mies, jolla on rahaa, niinkuin oletan, et tässä tapauksessa on, koska kykenee tuollaista pyörittämään, niin haluaa tosiaankin vastinetta rahoilleen ja vaimo sitten toteuttaa lifestylen, esim valitsee luomuleivän lidl-herkkujen sijasta siinä sivussa opettaen miehelle ja yhteiselle jälkikasvulle, mikä on oikea tapa elää ja mitä valintoja tehdään, jotta elämäntyyli, jota ulospäin näytetään, säilyy murtumattomana. Statuksena.
Täällä äijäparka sitten valittaa ihan kuin varkain, koska alkaa kyllästymään vanhaan leikkiinsä.
Näitä on puolin toisin ja hyvin tienaavat miehet ei kuulkaa palstakullannuput ole mitään idiootteja.
Ei mies välttämättä halua "vastinetta rahoilleen", jos nyt sattuu olemaan vaikka empaattinen. Ehkä vähän liiankin empaattinen omaksi parhaakseen.
"Reikä se on rinkelilläkin, ja kunhan nyt on joku", noi on just niitä oikeita ja parhaita syitä mennä naimisiin, kun onhan se helkkarin omituista, jos joku on yksin. Siinähän voi naisetkin alkaa kuvittelemaan, ettei siinä saa ketään, niin sitten ei voi itekään huolia.
Tässä juuri eilen eräs isä totesi tyttärestään, että kolmen lapsen äiti ja ei enää ihan lapsikaan ja silti nyt sitten pitää mennä jatkuvasti jonnekin. Käyttää varsin paljon vanhempiaan lapsien kaitsijoina, kun pitää nyt elää tätä elämätöntä elämää, kuten nämä nuoret naiset tilannetta kutsuvat.
Kysyisin heiltä, mitä oikein mielessään miettivät, kun tätä menojalkaa niin vipatuttaa ja puhelimessa tai facebookissa ollaan sekin aika kun kotona ollaan. Lapset on ihan toissijainen seikka, samoin puoliso, jota sitten haukutaan näille kamuille jatkuvasti.
Mikä estää alkamaan sinkuksi?
Ah. Kuulostaa niin tutulta. Tulee muistoja mieleen. Tuohon tautiin on keksitty lääkekin.
Muista kuitenkin, ettei kaikessa ruoho ole vihreämpää aidan toisella puolella...
No sen takiahan se mullakin on MGHOW edessä jos nyt joskus päädyn eroamaan.
Kannattaa nimenomaan vain harkita asiaa jos kaikki on paskaa.....................................
Täh? En ymmärtänyt.
Sanoista tekoihin.
"Mies on naiselle ainoastaan väline, päämääränä lapsi..."
:D
Tähähän naisten vastenmielinen vittumaisuus juurikin kiteytyy !.
Tuon takia niistä loisivista ja laiskoista piruista on syytä pysyä erossa, olkoon niin vitunkantotelineitä kuin haluavat.
Vastaanpa vaan aloittajalle: kuka suomessa pakottaa naimisiin! Mä olen omasta halustani sinkku, enkä ole katunut hetkeekään, ikääkin on. Ja kadehtia saa. En oo yksinäinen, ystäviä on, toimeentulo ok, mut yksin täältä lähdetään viimeiselle matkalle jok ikinen oli vaik sitte sen kymmenen lasta jossain ja se puoliso. Kandeis ehkä oikeesti miettiä mitä elämältä haluaa, eikä paahtaa vaan samaa baanaa "kun kaveritki avioituu ym paskaa"
Näetkö sinä tulevaisuuteen? Liitto on todennäköisesti alkanut aivan eri merkeissä, mutta asiat muuttuvat ajan kuluessa. Syyllistäminen siitä ettei nähnyt mihin elämä vie 13 vuodessa on kyllä melko törkeää
Täysin vilpittömästi kehotan eroamaan pikaisesti. Minulla itselläni on hyvin paljon kokemusta asioiden taakse jättämisestä elämässä. Ja jos ei elämä koskaan täydellistä ole niin nyt on paremmin. Nyt en koe tukehtuvani kuoliaaksi. Nyt minulla on tulevaisuus.
Kyse on yhden ihmisen paskasta avioliitosta, ei kaikista liitoista
Jatka samaan rataa, kiimavittuinen naisesi on tyytyväinen eloonsa.
Jos menee naimisiin ja tekee lapsia niin siinä pitää sitten olla loppuelämä. Eroja ei pitäis sallia. Ihmiset avioituu vääristä syistä.
Onpa kurjaa luettavaa. Ei tommosta toivois kellekkään, mutta tokihan tiedän että joillain se arki menee tuohon syystä tai toisesta. Ootteko vaimon kanssa jutelleet syistä mikä johtanut teidät tuohon pisteseen? Onko siis mitään tehtävissä?
En ole lukenut ketjusta ainuttakaan vastausta, joten jos olet jo asiaa käsitellyt jonkun kanssa palaan asiaan myöhemmin. Luen ketjua tarkemmin. Yleensä tulee vastattua ja vasta sitten luettua muita vastauksia.
tässä oli nyt muille varoittava esimerkki ettei pidä mennä naimisiin jos on erilaiset arvot ja tavoitteet.ap myös vihjaisi ettei ole kummoista rakkauttakaan ollut alun perin,onkohan taas menty naimisiin hetken mielijohteesta kiiman vietävänä eikä ole kunnolla tunnettu toista,sitten kun oppii toisen tuntemaan huomataankin että ei tämä ollutkaan hyvä idea.mielestäni kannattaisi mennä pariterapiaan jos haluaa vielä yrittää tai sitten erota suosiolla.tuossa tilanteessa ei ole kummallakaan hyvä olla.
Elämä muuttaa ihmisiä. Aluksi on voinut olla kaikki hyvin, sitä ei vaan muista silloin kun tilanteet muuttuu ja tuntuu pahalta. Minä luotan siihen, kun ihmiset menevät yksiin, että heillä on aitoa halua, uskoa ja tahtoa siihen. Tilanteet vaan muuttuu, ihmiset muuttuvat, elämä muuttaa kaikkea eri suuntiin.
En näe eroamista epäonnistumisena. Se voi olla vaikka onnistuminen, jos sen näkee niin. Varmasti on ollut paljon myös hyviä hetkiä.
Luopuminen, eli tässä tapauksessa ero, on aina vaikeaa. Yrittäminen vielä on oikein hyvä ajatus, jos se on molemmista hyvä ajatus.
Tuota "lasten vuoksi" syytä en katso hyvällä. Siinä piiloudutaan oikeasti lasten taakse, kun oikeasti ajetaan omaa asiaa. Lapset vaistoavat aikuisiakin herkemmin ilmapiirin. Ahdistava ja kylmä ilmpiiri on sairastuttava.
Tuossa lienee käynyt niin, että alkuhuumassa olit vain onnellinen kun sait naisen ja pillua ja et välittänyt siitä, että suhde ei ole tasapuolinen, vaan sinä paapoit, hyysäsit ja passasit, mutta nyt kun on arki tullut on omakin suhtautumisesi muuttunut ja olet vasta alkanut tajuta suhteen epätasapainon ja kumppanin itsekkyyden. Pahaolo lisääntyy vuosi vuodelta..
Terve suhde on mielestäni tasapuolinen, jossa molemmin puoleinen kunnioitus ja ymmärtäminen/ vastaantuleminen erinäisissä asioissa..Toiseen kenkiin heittäytymistä hetkeksi ja miettiä, et miltähän siitä kumpanista tuntuu. Puhua asioista ja laittaa seksielämä kuntoon. Ottaa ihminen ihmisenä, harrastaa yhdessä erilaisia asioita. Sitä se toimiva parisuhde mielestäni on, mutta mitäpä minä siitä tietäisin..
Älä kadehdi, sinkkuelämä on hirveää, kukaan sinkku ei vaan kehtaa sitä myöntää.
Vähän huono kuvio jos olet KTM.
Aika monen varakkaan ytmin vaimo on elämäntapayrittäjä. Suosittu vitsi stadin rahapiireissä on vaimojen sisustusyritykset ja lifestylevalmennukset, puhumattakaan nuorena rikastuneiden pelialan miljonäärien vaimojen urista muotibloggareina :D
Yleensä noissa liitoissa vaimo kuitenkin hoitaa suuremman osan arjen pyörittämisestä, ja loputhan ulkoistetaan.
Olisi kannattanut miettiä aikaisemmin näitä asioista, mutta ehkäpä vaimosi oli nuorempana hot ja käytti viehätysvoimaansa saadakseen mitä haluaa?
Tsemppiä nyt kuitenkin, koita jaksaa vaikka lasten vuoksi. Minä kyllä miettisin sitä eroa. Vaimosi kynii osan rahoista ja elarit, mutta luultavasti huomaat että rahaa jää senkin jälkeen enemmän käytettäväksi. Allekirjoitan jopa mitä ätännä kirjoitti ylempänä, ei väsyneen isukin katseleminen ole sekään lapsille hyvä vaihtoehto.
Mitenkä on mahdollista että vaimon yritystä pyöritetään vaikkei se tuota voittoa? Mitä järkeä siinä on, ei ole yleensä tapana että lapioidaan tappiolliseen yritykseen rahaa! Mitenkä hoidetaan yrityksen kirjanpito?
Ettei vaan ole niin, että vaimon yritys on sittenkin voittoa tuottava? Miehen turhautuminen elämään sitten kohdistuu myös vaimon '' turhanpäiväiseen puuhasteluun?''
On aivan selvää, että apn vaimokin on kyllästynyt avioliittoon. Ei tuollainen ole koskaan yksipuolista. Hänkin odottaa vesi kielellä että lapset kasvaisivat ja vapaus koittaa.
Onhan siinä järkeä.
Voi tehdä jotain mistä pitää, ja silti olla nimellisesti yrittäjä.
Jos sinulta kysytään kumpaa teet elääksesi:
"No minä olen ammattimainen lifestyle coach, minulla on oma yritys"
Vai,
"Nostelen työttömyyspäivärahoja ja elelen miehen palkalla"
...kumpi kuulostaa kivemmalta?
Voihan se firma tuottaa voittoakin, vaikka viisi tonnia vuodessa. Mutta jos vaihtoehtona on siivoojan tai tarjoilijan duuni, akka saattaakin preferoida mukavamman elämätyylin ylimääräisen rahan edelle - etenkin jos miehen tulot riittävät mukavahkoon elämään.
Avovaimo sanoi kerran että hän maksaa sitten kaikki laskut kun muutettiin yhteen. Minun ja hänen laskut kun ei luota mieheen että mies maksaa ettei tule mitään ulosottovelkoja. Halusin kyllä maksaa omat laskuni netin ja sähkön mutta avovaimo otti laskut ja maksoi ne. Niin se ollut 8 vuotta jo. Meikäläinen säästänyt melkoisen summan rahaa 8 vuodessa. Aina kun lähdetään lomalle jonnekkin niin vaimo haluaa maksaa matkatkin, yritän tunkea rahaa sen taskuun ja lompakkoon mutta ei huoli. Saan sentään ruokaa ostaa jääkaappiin. Sitten kun halusin ostaa itselleni veneen niin se olisi maksanut senkin ja sitten huijasin että en osta venettä ja sitten ostin salaa sen veneen. Vaimo mökötti 2 päivää sen jälkeen.