Monen kohdalla totta

Tuntuu olevan aika tavallista käytöstä naisilta.
Tuon siitä saa kun naisella ei ole omaa todellista motivaatiota pysyä kunnossa niin kuin meillä miehillä usein on.
Miehillä ei ole usein naisista tietoakaan mutta silti käydään salilla ja pidetään huoli ravinnosta.
Ei kai siinä auta muu kuin löytää sellainen harvinainen nainen joka liikkuu ja pysyy kunnossa omaksi ilokseen, ei vain miehen koukkuun saamiseksi.

sitä saa mitä tilaa
hyvänäköinen alko

Minä olen vastakohta. Minä nytkin katson hyvin tarkkaan mitä syön yms, koska olen parisuhteessa aivan ihanan miehen kanssa, ja haluan olla häntä varten paras mahdollinen. Meillä on siis vakiintunut suhde, kolme lasta perheessä, ok-talot yms. Minä en siis yritä enää "koukuttaa" jotain uutta miestä, vaan omalle pitkäaikaiselle puolisolleni haluan olla timmissä.

Mutta olen toisinaan ajatellut, miten eri tavalla eläisin, jos olisin sinkku. En takuulla vahtaisi syömisiäni, lihoisin huoletta 10-20 kiloa, en viitsisi enää päivittäin meikata yms. Ei olisi mitään syytä tsempata, jos ei ole vakituista parisuhdetta ihanan rakkaan kanssa. Omalla tavallaan laiskoinan päivinä jopa "haaveilen" sen (ja vain sen) takia sinkkuudesta, että vois vaan rupsahtaa.

Mieheni ei millään muotoa painosta minua tekemään mitään, joten siitä ei ole kyse. Ajatus on täysin minun omani, ja mielestäni luonnollinen. Ehkä jos parisuhde olisi huono, ja en haluais olla miehelleni kovin kummoinen, niin kenties sitten suhteessakin tekee mieli rupsahtaa? Aloittajan kannattaakin siis pohtia, että onko suhteessa jotakin sellaista vikaa, johon hän itse voisi vaikuttaa.

Se on siis totta, että naiset tekee ulkonäölleen paljon juurikin miesten takia. Joten jos oma puoliso ei tee sinun takiasi, niin mitä vikaa on sinussa?

Meillä samoin, mutta päinvastoin. Puolison paino vain nousee ja minua ei enää kiinnosta. Ei auttanut nätisti sanomiset, ei rumemminkaan. Ruoka on etusijalla hänellä.

Jokaisen pitää, pitää huolta itsestään jo terveydenkin vuoksi. Ei sitä tarvitse kotonaankaan olla mikään hompsantuusa ja ruokaakin vain järkevästi.
Mutta ei aina pitäisi morkata naisia ainakaan lapsen saannin jälkeen pienestä ylipainosta, kyllä se tasoittuu hieman. Moitteet juuri saavat lihomaan, kun toinen ei välitä.
Ja te miehet, katsokaa sitä omaa muutostanne, eipä se meistä naisista ole myöskään viehättävää katseltavaa. Joten puolin ja toisin.

Kaksinapaisuutta. On hyväkuntoisia ja huonokuntoisia. Välimaaston naiset vähenevät.

Suurin kuntoaan liikuntaryhmissä ja/tai salilla hoitava ryhmä on keski-ikää lähestyvät naiset.
Mammojen treenit ovat etupäässä aerobista kuntoa nostavaa ja liikkuvuutta ja lihaskuntoa parantavaa laatua.
Menkääs äijät mukaan kokeilemaan!

Suhteessanne kyllä hiertää paljon muukin kuin vaimosi lihavuus.

Mitäpä jos miettisit asiaa toisin? Vaimosi halu "ottaa rennosti", voi johtua masennuksesta, suorittamispaineista tai mistä tahansa muusta vaan. Vaikka ihan fyysisestä sairaudestakin. Usein on kyse riippuvuudesta; siksi syömistä on vaikea hillitä, koska riippuvuus päättää. Ja syöminen on vähän eri juttu kuin alkoholin juominen. Alkoholin voi jättää kokonaan, mutta syömistä ei mitenkään. Vaimosi myös varmasti tuntee sekä lohtua että syyllisyyttä syömisestään: mikä johtaa vain syömään vielä enemmän, syömisen kierre. Jota lisää sekin, että hän tietää, että sinä haluaisit hänen liikkuvan enemmän ja syövän vähemmän. Riippuvuus siis rulettaa. Tärkeää olisi ymmärtää, ettei hän ihan piruuttaan ja hyvin vuoksi syö. Huolestua hänen terveydestään; ei niinkään siitä, ettei seksielämänne luista.

Heitän vertauskohteen...naiseni pituus on 163cm ja paino oli normaalisti 70kg paikkeilla ja näytti pirun hyvältä, täyteläiseltä ja haluttavalta...sitten iski syöpöttely vuodet ja siiderinkin maittoi ja Hups...On ollut jo vuosia noin 82 - 84 kiloa, pahimmillaan painoi noin 90kg, ei ole kiva näky enää eikä tunnu itse välittävän vaikka on ylipainoinen ja on tullut vaivaakin painon takia...selkä ja polvet vaivaa eniten eikä viitsi töiden jälkeen juuri muuta kuin olla koneella tai katsoa telkkua. Sitten vetää herneen nenään kun minä käyn salilla ja harrastan muutakin liikuntaa ja katson mitä suuhuni pistän. Seksi elämästäkään ei tarvii enää haaveilla tuossa kunnossa eikä kyllä innosta muakaan enää. Olishan se mukavampaa normaalin naisen kanssa joka jaksaa peuhata tai muutakin kuin maata selällään.

Hänen kannattais miettiä ihan omaa terveyttään, eikä sun vaan pelkkää seksiä. Nostapa kissa tiskille ja sano, että välität ja oot huolissasi hänen terveydestään, yritä motivoida häntä. Aloittakaa yhdessä projekti "rakas sinusta on tullut pullukka" , aloittakaa yhdessä liikuntaharrastus syömisen ja juomisen sijaan, etsikää terveellisempiä vaihtoehtoja ja se tekee varmasti samalla hyvää myös lapsille.

Hei äijät, onko vaimolla mahdollisutta käydä lenkillä, tai salilla, vai onko se vain äijän ikioma harrastus?
Monet miehet tiirailevat itseään peilistä ja ihailee lihaksiaan. Mitataan hauista, seurataan terveydentilaa. Paljonko hb ja montako kertaa sydän lyö per minuutti ja mitä on verenpaine. Salitreeneissä pidetään lukua liikkeistä ja paljonko nouseejne.

Monelle äijälle kuntoilu on pakkomielle ja rouvan lihomistakin seurataan yhtä pakkomielteisesti. Tiedetään rouvan pituus ja paljonko painoi viisi vuotta sitten ja paljonko vuosi sitten jne.

Jos rouva haluaisi lähteä happea haukkaamaan ja pyytää äijää katsomaan lasta / lapsia, niin mies näyttää hapanta naamaa ja sanoo että nyt mun täytyis mennä salille ettei treeni häiriinny.
Kuitenkin äijä huomauttelee rouvan painosta ja herkuttelusta ja teeveen katselusta.

Ei kai äijät vaan itseasiassa tarvitse sitä lihavaa ämmää jotta voisi tuntea itsensä ylivertaisen komeaksi ja atleettiseksi ja terveeksi? Narsisti kun tarvitsee itselleen peilin josta voi tarkkailla omaa erinomaisuutta? !

Miehet, hoitakaa lapsianne, tehkää ruokaa, siivotkaa, ja peskää omat paskapyykkinne ja unohtakaa ne rakkaat kuntoilunne edes hetkeksi ja antakaa vaimolle kerrankin omaa aikaa.
Ja mitä seksiin tulee, niin vaimo ei ole mikään hiton geisha joka on olemassa vain siksi että voisi palvella teitä hellan ja pyykkikoneen ääressä ja sängyssä.

Mä olisin kyllä eniten huolissani siitä, jos puolisolle alkanut alkokin maistumaan että mitä siellä pääkopassa liikkuu. Lisäkilot on vain oire.

Mulla ei ikinä onnistuisi perheellisenä kuntoilu tässä määrin mikäli mieheni ei osallistuisi todella aktiivisesti kotitöihin. Eli siihen kilojen karsintaan on sitten kanssa oikeasti annettava mahdollisuus. Ja toisaalta nainenkaan ei voi tässä ajassa vedota vain arkeen ja odotella, että mies tarjoutuu järjestämään sitä aikaa harrastuksille. Miehet kykenevät onneksi yhtälailla hoitamaan lapsia, siivoamaan, käymään kaupassa ja laittamaan ruokaa.

Pari viimeistä kirjoitusta kyllä tuo esiin miehen itsekkyyden täydellisesti. Vaimon pitäisi olla vaikka mitä. Hänelle ei kuitenkaan suoda yhtään mitään, itse mennään ja tullaan, ei ole ihmekään että puoliso vaikka lihoo, sillä ainaisen kotona olijan asema on surkea, ei kelpaa koskaan mukaan tai mies edes yritä järjestää sellaisia perheen yhteisiä menoja, vähän sellaista on meilläkin ollut ja helppoa ei ole ollut. Olen ottanutkin kannan, että en edes yritä miellyttää miestä, vaan koen että minulla on oikeus myös elää, pitää huolta on itseni vuoksi ulkokuorestani ja silloin mielialakin pysyy vähän korkeammalla, vaikka se toinen meneekin menojaan.
Joten käyn kampaajalla, meikkaan, menen joskus ystävien kanssa kahvittelemaan tai teatteriin. Viina , baarit sun sellainen eivät kuulu elämääni. Pyrin myös ostamaan vartalolleni sopivia vaatteita, joten ei miehen vuoksi vaan omaksi iloksi.

Meillä se on toisin päin. Naimisiin kun mentiin, niin eipä oo mies paljon peliin vilkaissu. Herkut ym. maistuu ja se näkyy myös. Pukeutumiseen ei kiinnitä huomiota ym. Vihjaissutkin vatsan kasvusta olen, lenkillekin houkutellut tai muuhun liikunnalliseen harrastukseen, mutta turhaan.

Itse oon aina ollu liikunnallinen ja häiritsee kovasti, jos tulee kesän aikanakin pari kiloa lisää. Oon normaalipainoinen, syön terveellisesti ja herkuttelenkin. Itse ainakin pysyn paljon pirteämpänä kun liikun. Ja mitä tuossa edellä lueskelin, niin kyllä sitä liikkua voi kotonakin. Meillä ainakin lasten kanssa mukavia yhteisiä tanssihetkiä, kyllä hiki lentää niinkin. Ja hiit on myös hyvä juttu. Toki mies mahdollistaa liikkumisen muuallakin, onneks. Oon vaan huomannu pysähtyväni viime aikoina pohdiskelemaan samaisia asioita kuin sinä. Ite tykkää näyttää hyvältä...mut se toinen toinen puolisko...ehkä tää on jotain neljänkympin kriisiä tai jotain ;)

No. Minä ainakaan en rupsahtanut pitkässä ex-liitossani, en nykyisessäkään. Sen se tekee, kun nuorena podin anoreksiaa, tarkkailin syömistäni, ruoka ylipäänsä oli yök. Ja nuoresta lähtien olen myös liikkunut kaikki vapaa-aikani. Niin teen yhä, vaikkakin osaan ottaa jo aika paljonkin rennommin, onneksi. Jää muuhunkin aikaa kuin liikkumiseen töiden jälkeen.

Et sinä itsekään ole se sama kuin tavatessanne. Olet myös rupsahtanut. Et ole kehittynyt ollenkaan, sitä naiset usein odottaa.

Itsestäkiinni. Minä suosittelen lomaviikkoa, liikuntaviikkoa paikassa, missä ruokailukin olisi suunniteltua. Pystyisitte keskustelemaan parisuhteestanne, sillä se on kriisissä. Mielestäni on totta, että holtiton painonnousu on itsestä kiinni. Istumatyö ja liian hyvätasoinen työpaikka ruokailu on salakavala yhdistelmä. Kilo vuodessa tekee äkkiä 20 kiloa parissakymmenessä vuodessa. Viiden kilon tiputus voi olla työn- ja tuskan takana, mutta onnistua voi. Minkä Sinä Itsestäkiinni keksit motivaatioksi? Kannattaisiko yrittää keksiä se? Vai aiotko heivata vaimon kuvioista, kun ei miellytä enää. Entäs, jos tekisitkin niin, rupeaisiko hän laihtumaan ja katsomaan peiliin. Joillakin hyrrää hormoonit ja jotkut on läpipaskureita. On sananlasku, että kun köyhyys tulee ovesta, rakkaus lentää ikkunasta. Nykyiset ulkonäköpaineet kun tulevat lehdistä, tv-stä, lentääkö rakkaus ikkunasta. Ja sitten, vaimosi kannattaisi tarkistaa kilpirauhasarvot ja ei se verenkuvakaan pahasta ole. Jospas jokin ihan jokin vitamiinipuutos vaikuttaa.
Kysyisinkin muilta, kandeisko asiasta riidellä nyt - ihan oikeasti. Onhan terveys koetuksella.