oli virhe ottaa takas

Se tavallinen tarina.
Mies 100% valepukki. Kun lapset olivat tosi pieniä tunsin olevani riippuvainen miehestä vaikka tiesin mitä teki. Kuitenkin se olin minä joka lähdin. Se oli elämäni paras päätös.
Kaikki rullasi omalla painollaan lasten kanssa, jotka mies loukattuna hylkäsi täysin. Oli uusi suhdekin,jossa en ollut kuitenkaan onnellinen. Erosta vuosi niin ex mies alkoi ilmoittaa itsestään. Puhuimme hänen suhteestaan lapsiin kuinka he kärsivät. Ei pystynyt heitä kohtaamaan minun takiani..... Aika ontuva selitys.Pidän itseäni kohtalaisen järkevänä ihmisenä. Lopetin suhteen,koska ex halusi jatkaa kanssani ja elää perhe-elämää. Vaikutti aidosti olevansa pahoillaan ja jopa muuttanut elintapojaan eli jatkuvaa baareissa ramppaamista.
Kestihän sitä onnea muutama kuukausi, kun selvisi että sama meno jatkuu. Mitään ei tietysti itse tunnustanut tai myöntänyt.
Lemppasin uudestaan.
Eniten satuttaa oma tyhmyyteni, että annoin lapsille toivoa siitä että isänsä olisi heidän elämässään. Kuten aikaisemminkin hän hylkäsi lapsensa ja lapset joutuvat minun tyhmyyteni takia taas luopumaan isästään.
Aikaa on taas kulunut ja taas on onni karahtanut karille ja mies vonkumassa takaisi. En tosiaan ole ottamassa enää takaisin.
Tosin ei ole myöskään jäljellä mitään muutakaan. Tunnen olevani hylkiö, hyödytön ym negatiivista. Kyse ei ole seuran puutteesta. Ei vaan jaksa kiinnostaa.
Eli oma kokemus, älä ota petturia takaisin.
5138
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

No nyt kai sitten mitataan onko sinulla selkärankaa pysyä päätöksessä.
Sanot olevasi hylkiö, hyödytön. Tuo on oma arviosi itsestäsi, sillä hyödytön hylkiö et ole koska olet lapsille se ainut tuki ja turva.
Sinun arvoasi ei mitata miehen kautta. Sinä itse ilmeisesti teet niin?

Mies on se kunnoton hylkiö, hylkäsi omat lapsensa. Uskomatonta! Jos yhä otat miehen takaisin, olet jotenkin hänestä riippuvainen siitäkin huolimatta ettei hänellä ole muuta annettavaa kuin pelkkää tyhjää ja lapsille pettymystä ja traumoja.

Joidenkin naisten on vaikea ymmärtää että mies ei muutu. Mutta niin se vain on.

Äänestä

Ei tulisi mieleenkään ottaa takaisin sitä ääliötä. Parempi olla ilman miestä, kuin petturi-valehtelijan kanssa.

Äänestä

Piirakan pihistelijä, mitä möliset ! Ei mies ole mikään äiti.... mies on elättäjä ja tarvii tussua säännöllisin välein. Te vitulla kiristäjät äitylit ette ole mistään kotoisin, omahyväisiä paskiaisia yhteiskunnan avustuksilla.

Äänestä
  • Mitä jos se äityli onkin se joka elättää perheen ja myös sen juopon miehen.

    Äänestä

En voi ymmärtää miestä/naista, joka hylkää lapsensa, vaikka ero tulisi. En ymmärrä myöskään jätettyä/jättäjää,, joka estää toista vanhempaa tapaamasta lastaan. Enkä ymmärrä sitä kakkosta, joka julistaa esim miehen jättäneen perheensä hänen vuokseen. Lisäksi kaikin tavoin yrittää vieraannuttaa toisen lapsistaan. Viisaat ihmiset eivät toimi niin vaan pystyvät toimimaan lasten edun mukaan. Kaikenlainen pelaaminen kostautuu ajanoloon myös itselle, mutta sitä ennen kärsivät lapset.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


eimitaann kirjoitti:

Se tavallinen tarina.
Mies 100% valepukki. Kun lapset olivat tosi pieniä tunsin olevani riippuvainen miehestä vaikka tiesin mitä teki. Kuitenkin se olin minä joka lähdin. Se oli elämäni paras päätös.
Kaikki rullasi omalla painollaan lasten kanssa, jotka mies loukattuna hylkäsi täysin. Oli uusi suhdekin,jossa en ollut kuitenkaan onnellinen. Erosta vuosi niin ex mies alkoi ilmoittaa itsestään. Puhuimme hänen suhteestaan lapsiin kuinka he kärsivät. Ei pystynyt heitä kohtaamaan minun takiani..... Aika ontuva selitys.Pidän itseäni kohtalaisen järkevänä ihmisenä. Lopetin suhteen,koska ex halusi jatkaa kanssani ja elää perhe-elämää. Vaikutti aidosti olevansa pahoillaan ja jopa muuttanut elintapojaan eli jatkuvaa baareissa ramppaamista.
Kestihän sitä onnea muutama kuukausi, kun selvisi että sama meno jatkuu. Mitään ei tietysti itse tunnustanut tai myöntänyt.
Lemppasin uudestaan.
Eniten satuttaa oma tyhmyyteni, että annoin lapsille toivoa siitä että isänsä olisi heidän elämässään. Kuten aikaisemminkin hän hylkäsi lapsensa ja lapset joutuvat minun tyhmyyteni takia taas luopumaan isästään.
Aikaa on taas kulunut ja taas on onni karahtanut karille ja mies vonkumassa takaisi. En tosiaan ole ottamassa enää takaisin.
Tosin ei ole myöskään jäljellä mitään muutakaan. Tunnen olevani hylkiö, hyödytön ym negatiivista. Kyse ei ole seuran puutteesta. Ei vaan jaksa kiinnostaa.
Eli oma kokemus, älä ota petturia takaisin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu