Tämän aamun Helsingin Sanomissa on C 8-9 sivulla hyvä kirjoitus parisuhteen kariutumisesta. Siitä saa hyvin selville, miten se kasvaminen nuorella parilla eri suuntiin menee ja kuinka vaikeaa se eroaminen kuitenkin on. Menee vuosia asiaa ajatellessa, kun kuitenkaan joka osa-alueella ei mene huonosti. Samoin tulee esille
heidän järkevä suhtautumisensa asioihin.
Toinen parisuhdetta koskeva kirjoitus löytyy Terveys sisuilta C12-13. Koskettaa varmasti hyvinkin monia parisuhteita. On erittäin vaikea asia molemmille.
Tässä on teille arvoisat miehet ehkä vastaus siihen seksin puutteeseenkin.
Itse on asian uhri. Sairauteni on ollut monta vuotta sellainen, että jokainen päivä on suorastaan kamala, suren mieheni puolesta myöskin asiaa. Ja kuten tuodaan esille, voidaan seksiä hoitaa monella tapaa, siten olemme yrittäneet mennä eteenpäin.
Lääkäreissä olen juossut alvariinsa. Valitettavasti minua ei ole ohjattu mitenkään eteenpäin asian suhteen, ihan kuin ei välitettäisi lainkaan.
Kyllä minunkin mieheni on tuo karkeastikin esille asian, hän ei aina ymmärrä, että on täysin mahdotonta edes kosketus.
Suuri merkitys olisi sillä, että puoliso edes ymmärtäisi ja tukisi, saattaisi jotenkin auttaa ainakin rentoutumaan tilanteisiin, mutta jos kokee aina olevansa mitätön ja huono, lisää se vain kipuja.
Olen itse elänyt elämääni terveellisesti, joten en ole voinut aiheuttaa tätä kamalaa sairautta elämäntavoillani.
Tuon nämä kirjoitukset tänne sen vuoksi, että me joilla tällaista vaivaa on saisimme edes jonkinlaista ymmärtämystä, sillä eihän rakkaus toiseen ole kuollut ja siksi onkin niin tuskallista. Tiedän myös, että puhuminen asiasta ei helppoa ja miten vaikeaa toisen on ymmärtää se valtava kipu, sillä tauti ei näy ulospäin.
heidän järkevä suhtautumisensa asioihin.
Toinen parisuhdetta koskeva kirjoitus löytyy Terveys sisuilta C12-13. Koskettaa varmasti hyvinkin monia parisuhteita. On erittäin vaikea asia molemmille.
Tässä on teille arvoisat miehet ehkä vastaus siihen seksin puutteeseenkin.
Itse on asian uhri. Sairauteni on ollut monta vuotta sellainen, että jokainen päivä on suorastaan kamala, suren mieheni puolesta myöskin asiaa. Ja kuten tuodaan esille, voidaan seksiä hoitaa monella tapaa, siten olemme yrittäneet mennä eteenpäin.
Lääkäreissä olen juossut alvariinsa. Valitettavasti minua ei ole ohjattu mitenkään eteenpäin asian suhteen, ihan kuin ei välitettäisi lainkaan.
Kyllä minunkin mieheni on tuo karkeastikin esille asian, hän ei aina ymmärrä, että on täysin mahdotonta edes kosketus.
Suuri merkitys olisi sillä, että puoliso edes ymmärtäisi ja tukisi, saattaisi jotenkin auttaa ainakin rentoutumaan tilanteisiin, mutta jos kokee aina olevansa mitätön ja huono, lisää se vain kipuja.
Olen itse elänyt elämääni terveellisesti, joten en ole voinut aiheuttaa tätä kamalaa sairautta elämäntavoillani.
Tuon nämä kirjoitukset tänne sen vuoksi, että me joilla tällaista vaivaa on saisimme edes jonkinlaista ymmärtämystä, sillä eihän rakkaus toiseen ole kuollut ja siksi onkin niin tuskallista. Tiedän myös, että puhuminen asiasta ei helppoa ja miten vaikeaa toisen on ymmärtää se valtava kipu, sillä tauti ei näy ulospäin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minulle ei tule Hesaria... että voisin tarkistaa mikä sairautesi/ongelmasi oikeasti on? Seksi? Pelkkä kosketuskin? Masennus?