Millä meridiaaneilla nyk. Lapin suoraviivainen itäraja määriteltiin Suomen sodan
jälkeen 1809 ?
Raja pohjoisessa Suomen Suurruhtinaskunnassa
Bror-Erik1974-ussr
12
336
Vastaukset
- ErNuTa
En ole asiantuntija, mutta ainakin Voitto Viinasen Inarin rajahistoria I (Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 2002/2003, 350s. kuvaliite) selostaa kappaleessa "Suomen suuriruhtinaskunnan ja Arkangelin kuvernementin rajankäynti Lapin rajalla" (s.296-304) tätä asiaa.
- G.C
Ruotsin itäraja oli määritelty Lapin osalta jo Täyssinässä 1595. Samasta linjasta tuli Suomen itäraja 1809.
- Bror-Erik1974xx
Niinpä,tuo selventää asiaa. Kiitos. -Rajahan oli perin häilyväinen tuolla Ruijan
suunnalla mutta jokin sopimus siitä kai saatiin aikaan.
- demarienvihollno1
..miten rajat ylipäätään määriteltiin. Kartathan olivat mitä olivat. Eihän longitudejakaan ollut. Miten rajoista tuli mitä niistä tuli. Tässä mielenkiintoinen ohjelma suomalaisille. Metsien keskellä vaellettiin ja tehtiin rajakiviä. Olivatko ne kuninkaiden tarkoittamat vai miten ne todelisuudesta poikkesivat? Leveyspiirihän osattiin hyvin määrittää. Tajuttiinko pallon muotoa?
Kuninkaantiethän olivat ja sinnehän määrättiin peninkulman välein majataloja. Oli teitä Viipuriin ja Itään ja Tukholmaan ja Turkuun jne. Pohjoiset tervakaupungit olivat myös maanmerkkeinä. mutta rajat ilmeisesti olivat "noin" asioita. Nykyisin miina on heti metrin päässä rajasta, joka on määritelty äärimmäisen tarkasiti atomkelloilla jne....- G.C
Rajakiviä ei yleensä "tehty", vaan rajakiveksi valittiin jo olemassa oleva kokonsa, muotonsa tai sijaintinsa (esim. tunturin laki, saaren korkein kohta) takia selvästi erikoinen lohkare. Siihen sitten merkittiin valtakuntien ja/tai hallitsijoiden tunnukset.
Täyssinän rauhan "suora linja" kulki Lapissa Kuusamon Iivaaran huipulta Inarin Sovintovaaran huipulle, sen suunta siis poikkesi pituupiireistä. Kuitenkin sopimus mainitsee myös, että raja noudattaa myös paikallisten lapinkylien rajoja, jotka eivät olleet suoria linjoja. Tavallisin tulkinta tästä on, että suoran linjan länsipuolella olevat kylät olivat Ruotsin ja itäpuolella olevat Venäjän verotettavissa. Maastoonhan linjaa ei koskaan merkitty, joten jotkut "onnelliset" kylät maksoivat edelleen veroa kahdelle valtakunnalle. Inarissa verottajia oli peräti kolme, koska Ruotsi ja Tanska saivat sovittua rajalinjansa itäisimmän osan vasta 1751.
Epäselvyyksien välttämiseksi suoritettiin 1829-30 Suomen suuriruhtinaskunnan rajankäynti, jossa raja merkittiin maastoon selvästi suoran linjan itäpuolelle, jolloin Suomi sai lisää soita ja tuntureita, kuten Korvatunturin länsiosan. Tämä linja vahvistettiin 1833 ja uudelleen Tartossa 1920, jolloin Suomi sai lisäksi Petsamon, joka oli luvattu sille aluevaihdossa jo 1864.
- ennenmuinoin
- vedenjakajan linjoille vedettiin kynällä linjat ,kyllä se sillee tais olla.
- G.C
Kartat olivat vielä uuden ajan alussa sen verran epätarkkoja, että kyllä rajasopimuksissa mainittiin maamerkit, joita pitkin raja kulki. Tietysti voitiin mainita vedenjakaja, jolloin purojen virtauksesta näki, mihin valtakuntaan ne kuuluivat. Silloinkin sopimukseen oli hyvä sisällyttää muutama rajamerkki kyseisellä vedenjakajalla.
- Anonyymi
Vuoden elokuvassa 2008 ,Sauna, vedettiin rajaa Savonlinnan seutuvilla 1595.
Ok elokuva.å - Anonyymi
Petsamon alue oli aikanaan osa Norjan ja Venäjän yhteishallintoaluetta, joka jaettiin maiden kesken vuonna 1826, jolloin Petsamo jäi Venäjän puolelle. Suomen suuriruhtinaskunnan raja määriteltiin kulkemaan sisämaahan, Kolmisoaivista Muotkavaaraan. Norja oli 1814–1905 unionisuhteessa Ruotsin kanssa. Norjalle edullisen rajan muodostumiseen, mm. Jarfjordin eli Rautavuonon, Näätämön sekä Paatsojoensuun saamiseen venäläiset kriitikot arvelivat olevan syynä sen, että Venäjän rajankäyntiä Ruotsi-Norjan kanssa hoitaneen venäläisen everstin, Galamin, epäiltiin saaneen norjalaisilta lahjuksina 2000 hopeataalaria ja 20 ketunnahkaa.[4]
Suomessa vuoden 1826 maalle epäedullisia rajanvetoja ei ole juuri käsitelty. Vuoden 1826 neuvotteluissa suomalaisten asumista ja intressejä alueella ei otettu huomioon. Sen sijaan Norjan käännettyä Venäjän arkkiviholliselle Tanskalle selkänsä, Venäjä oli valmis suosimaan Norjan kantoja ja valmis vetämään rajalinjan itään aina Paatsjokeen saakka. Suomalaisille näissä neuvotteluissa luvattiin rajanvedoista riippumatta vapaa pääsy Jäämerelle. Tosiasiassa asujaimisto Paatsjoen länsipuolella koostui saamelaisista, suomalaisista ja norjalaisista. Suomalaisille epäedullisen vuonna 1826 rajanvedon vastineeksi annettu lupaus vapaasta pääsystä Jäämerelle voidaan nähdä osasyynä Petsamon alueen liittämiselle myöhemmin Tarton rauhassa Suomelle, Venäjän antaman lupauksen ja Suomen intressit sivuttaneen rajanvedon lunastamisena. - Anonyymi
Tässä unohtuu helposti että pohjois Viro kuului rajasopimukseen.
Kts.kartta.- Anonyymi
Onko rajankäynnin aineistoa Tukholman museoissa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko rajankäynnin aineistoa Tukholman museoissa?
Siis minkä rajankäynnin? Täyssinän rauhan rajaahan ei merkitty Lapissa maastoon.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne1096963- 954461
Mies vinkkinä sulle
Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista494005- 513548
Kyllä se taitaa olla nyt näin
Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee483522- 1923515
Odotan että sanot
Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san242989- 672714
- 482542
- 131934