Mitähän Unto Varjonen olisi tuumannut.

"SDP:ssä ei ole kommareita eikä ole koskaan ollutkaan"

SDP:ssä on toiminut sellaisia kuuluisuuksia kuin Otto Ville Kuusinen, Kullervo Manner, Mauno Pekkala, Cay Sundström jne. Eivätkö he muka olleet kommunisteja?

"SDP:n politiikot ovat aina olleet nimenomaan demokratian kannattajia. "

Oliko vuoden 1918 SDP:n johto demokratian kannattajia, hehän ryhtyivät aseelliseen vallankaappaukseen?

"...yhteistyö minkä tahansa muun puolueen kanssa on mahdollista..."

Taas kerran, SDP:n ohjelmaan kuului vuosikymmeniä nimenomaisesti se, ettei yhteistyötä tehdä ns. porvarillisten puolueiden kanssa, tästä syystähän SDP ei hallitustyössä juurikaan ollut (Tokoin senaattia lukuunottamatta) ennen vuotta 1927.

Mitähän muuta valheita haluat levittää?

OutojaVäitteitä kirjoitti:

"SDP:ssä ei ole kommareita eikä ole koskaan ollutkaan"

SDP:ssä on toiminut sellaisia kuuluisuuksia kuin Otto Ville Kuusinen, Kullervo Manner, Mauno Pekkala, Cay Sundström jne. Eivätkö he muka olleet kommunisteja?

"SDP:n politiikot ovat aina olleet nimenomaan demokratian kannattajia. "

Oliko vuoden 1918 SDP:n johto demokratian kannattajia, hehän ryhtyivät aseelliseen vallankaappaukseen?

"...yhteistyö minkä tahansa muun puolueen kanssa on mahdollista..."

Taas kerran, SDP:n ohjelmaan kuului vuosikymmeniä nimenomaisesti se, ettei yhteistyötä tehdä ns. porvarillisten puolueiden kanssa, tästä syystähän SDP ei hallitustyössä juurikaan ollut (Tokoin senaattia lukuunottamatta) ennen vuotta 1927.

Mitähän muuta valheita haluat levittää?

Lue lisää

Luulenpa että Varjonen ja kumppanit olisivat kurtistaneet kulmiaan nyky SDP:n taikauskoiselle NATO-vastaisuudelle ja eräänlaiselle "jälkisuomettuneisuuden" tilalle. Ilmaus Jukka Tarkan. Kyllä totuus on se että vuoden 1966 kääntymyksen jälkeen mentiin liian pitkälle Ryssän liehakoinnissa. Kyllä tämä asia pitää pystyä SDP:ssä tunnustamaan.
Paras tunnustus Asevelisosialistien ja Tannerin elämäntyölle olisi NATO-jäsenyys.
Mitä hyvinvointivaltioon tulee idea on hyvä mutta rahat eivät siihen ikuisesti riitä. Lisäksi hyvinvointivaltio käsitetään väärin karkkikaupaksi josta saa velaksi. Siinä mielessä hallitus olisi kaivannut Elina Lepomäen raikkaita linjauksia.
Nuorsuomalaisten Penttilä ja Tapanainen olivat täysin oikeassa kirjassaan "Ultimatum Isänmaalle" 1995. Mutta heidät leimattiin äärioikeistolaisiksi.
Mitä SDP:n uuteen keulakuvaan tulee. Suvi Anne Siimes olisi oikein hyvä. Tai sitten puolueen sisältä Miapetra Kumpula-Natri. Saa olla eri mieltä.
Kyllä tuo Punamultakin realistinen vaihtoehto jatkossa on. Keskustan on vain vihdoin alettava ajamaan myös kaupunki-Suomen etuja.

OutojaVäitteitä kirjoitti:

"SDP:ssä ei ole kommareita eikä ole koskaan ollutkaan"

SDP:ssä on toiminut sellaisia kuuluisuuksia kuin Otto Ville Kuusinen, Kullervo Manner, Mauno Pekkala, Cay Sundström jne. Eivätkö he muka olleet kommunisteja?

"SDP:n politiikot ovat aina olleet nimenomaan demokratian kannattajia. "

Oliko vuoden 1918 SDP:n johto demokratian kannattajia, hehän ryhtyivät aseelliseen vallankaappaukseen?

"...yhteistyö minkä tahansa muun puolueen kanssa on mahdollista..."

Taas kerran, SDP:n ohjelmaan kuului vuosikymmeniä nimenomaisesti se, ettei yhteistyötä tehdä ns. porvarillisten puolueiden kanssa, tästä syystähän SDP ei hallitustyössä juurikaan ollut (Tokoin senaattia lukuunottamatta) ennen vuotta 1927.

Mitähän muuta valheita haluat levittää?

Lue lisää

>>Taas kerran, SDP:n ohjelmaan kuului vuosikymmeniä nimenomaisesti se, ettei yhteistyötä tehdä ns. porvarillisten puolueiden kanssa, tästä syystähän SDP ei hallitustyössä juurikaan ollut (Tokoin senaattia lukuunottamatta) ennen vuotta 1927.<<

Ohjelmassa tai ei, myös porvarillisissa puolueissa suhtauduttiin SDP:hen nihkeästi pitkään sisällissodan jälkeen. Siihen nähden voi pitää ihmeenä, että presidentti Lauri Kristian Relander antoi hallituksen muodostamistehtävän Väinö Tannerille niinkin pian kuin vuonna 1926. Porvarilliset puolueet kieltäytyivät yhteistyöstä, joten Tanner muodosti vähemmistöhallituksen. Pisteet tästä Relanderille.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Luulenpa että Varjonen ja kumppanit olisivat kurtistaneet kulmiaan nyky SDP:n taikauskoiselle NATO-vastaisuudelle ja eräänlaiselle "jälkisuomettuneisuuden" tilalle. Ilmaus Jukka Tarkan. Kyllä totuus on se että vuoden 1966 kääntymyksen jälkeen mentiin liian pitkälle Ryssän liehakoinnissa. Kyllä tämä asia pitää pystyä SDP:ssä tunnustamaan.
Paras tunnustus Asevelisosialistien ja Tannerin elämäntyölle olisi NATO-jäsenyys.
Mitä hyvinvointivaltioon tulee idea on hyvä mutta rahat eivät siihen ikuisesti riitä. Lisäksi hyvinvointivaltio käsitetään väärin karkkikaupaksi josta saa velaksi. Siinä mielessä hallitus olisi kaivannut Elina Lepomäen raikkaita linjauksia.
Nuorsuomalaisten Penttilä ja Tapanainen olivat täysin oikeassa kirjassaan "Ultimatum Isänmaalle" 1995. Mutta heidät leimattiin äärioikeistolaisiksi.
Mitä SDP:n uuteen keulakuvaan tulee. Suvi Anne Siimes olisi oikein hyvä. Tai sitten puolueen sisältä Miapetra Kumpula-Natri. Saa olla eri mieltä.
Kyllä tuo Punamultakin realistinen vaihtoehto jatkossa on. Keskustan on vain vihdoin alettava ajamaan myös kaupunki-Suomen etuja.

Lue lisää

SDP:stä tuli 1966 kääntymyksen myötä Suomen Opportunistien Puolue. Vaikka vanha nimi säilyi, niin tyyli muuttui, järki touhusta katosi tyystin, on menty minne tuuli kuljettaa.

Kääntymyksen jälkeen ja syväkatumusharjoitukset suoritettuaan puolue meni niin vasemmalle että hirvittää. Moskovan edessä ei oltu polvillaan, oltiin maata myöten rähmällään. Puolueohjelmaan kirjoitettiin vielä 1975 tavoite sosialisoinnista. Lipposen kynästähän se oli, Sorsan nimiin laitettiin. Kekkosen liehakointi, jopa niin. että 1978 vaaleihin SDP oli ensimmäisenä pyytämässä jo muistikatkoista kärsivää vanhaa presidenttiä ehdokkaakseen.

Poikkeuslakikin oli 1973 SDP:n käsissä, Kekkonen kirjoitti Paasiolle ettei suostu ehdokkaaksi, mutta jätti auki muunlaisen valintamenettelyn. Ja niin SDP alkoi tukea poikkeuslakia. Sittemmin Kekkonen julkisti kantansa STT:n kautta lähes samoin sanoin. Kekkonen siis varmisti demarien tuen ennekuin pokotti A Karjalaisen tekemään aloitteen poikkeuslaista. SDP olisi voinut kieltäytyäkin, mikä olisi ollut vahvaa selkärankaa osoittanut teko.

Kun tuuli kääntyi ja alkoi puhallella oikealta, ja kun vielä sosialistiliittouma Neuvostoliiton myötä hajosi, meni SDP niin oikealle, että taas hirvittää. Ulkopolitiikassa Lipponen nuoli Bushin ahterin ja kotimaassa leikkasi sosiaalietuuksia enemmän kuin konservatiivisinkaan porvari saattoi edes uneksia. Lipponenhan yritti jopa salata hallitusohjelmansa leikkauslistat, niin raakoja toimia siellä oli. Eipä silti, talous saatiin kuntoon noilla oikeisto-opeilla, mutta kaukana se linja oli sosialidemokratiasta. Opportunismi vei, ja kansa vikisi.

Lipposen jälkeen on sitten ajelehdittu suuntaan jos toiseen vailla ohjausta, vailla ohjelmaa. Hallituksessa jarrutetaan tarpellisia muutoksia, oppositiossa räksytetään hallituksen kaikille toimille. Mitään ei tehdä, sillä kuvitellaan saatavan kansansuosio. Jo riittää tuollainen meno.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

>>Taas kerran, SDP:n ohjelmaan kuului vuosikymmeniä nimenomaisesti se, ettei yhteistyötä tehdä ns. porvarillisten puolueiden kanssa, tästä syystähän SDP ei hallitustyössä juurikaan ollut (Tokoin senaattia lukuunottamatta) ennen vuotta 1927.<<

Ohjelmassa tai ei, myös porvarillisissa puolueissa suhtauduttiin SDP:hen nihkeästi pitkään sisällissodan jälkeen. Siihen nähden voi pitää ihmeenä, että presidentti Lauri Kristian Relander antoi hallituksen muodostamistehtävän Väinö Tannerille niinkin pian kuin vuonna 1926. Porvarilliset puolueet kieltäytyivät yhteistyöstä, joten Tanner muodosti vähemmistöhallituksen. Pisteet tästä Relanderille.

Lue lisää

SDP:llä oli ennen sisällissotaa "ehdoton" vaatimus, että hallitukseen osallistutaan vain sosialististen puolueiden kanssa, ja muita sosialistisia puolueita kun ei ollut, niin käytännössä tuo tarkoitti yksinvaltaisuuden tavoitetta. Kun siihen ei päästy demokraattista tietä, ryhdyttiin aseellisesti opttamaan kaikkea valtaa itselle.

Porvarit suhtautuivat 1918 jälkeen nihkeästi yhteistyöhön, se on totta, ja siihen taisi olla syynsä, muisto 1918 keväästä. Relander edusti Maalaisliiton perinteistä alkiolaista yhteistyön suuntaa, eikä siis hylkinyt sosialidemokraatteja. Hän teki rohkean ratkaisun ja antoi Tannerin muodostaa hallituksen.

JokoRiittää kirjoitti:

SDP:stä tuli 1966 kääntymyksen myötä Suomen Opportunistien Puolue. Vaikka vanha nimi säilyi, niin tyyli muuttui, järki touhusta katosi tyystin, on menty minne tuuli kuljettaa.

Kääntymyksen jälkeen ja syväkatumusharjoitukset suoritettuaan puolue meni niin vasemmalle että hirvittää. Moskovan edessä ei oltu polvillaan, oltiin maata myöten rähmällään. Puolueohjelmaan kirjoitettiin vielä 1975 tavoite sosialisoinnista. Lipposen kynästähän se oli, Sorsan nimiin laitettiin. Kekkosen liehakointi, jopa niin. että 1978 vaaleihin SDP oli ensimmäisenä pyytämässä jo muistikatkoista kärsivää vanhaa presidenttiä ehdokkaakseen.

Poikkeuslakikin oli 1973 SDP:n käsissä, Kekkonen kirjoitti Paasiolle ettei suostu ehdokkaaksi, mutta jätti auki muunlaisen valintamenettelyn. Ja niin SDP alkoi tukea poikkeuslakia. Sittemmin Kekkonen julkisti kantansa STT:n kautta lähes samoin sanoin. Kekkonen siis varmisti demarien tuen ennekuin pokotti A Karjalaisen tekemään aloitteen poikkeuslaista. SDP olisi voinut kieltäytyäkin, mikä olisi ollut vahvaa selkärankaa osoittanut teko.

Kun tuuli kääntyi ja alkoi puhallella oikealta, ja kun vielä sosialistiliittouma Neuvostoliiton myötä hajosi, meni SDP niin oikealle, että taas hirvittää. Ulkopolitiikassa Lipponen nuoli Bushin ahterin ja kotimaassa leikkasi sosiaalietuuksia enemmän kuin konservatiivisinkaan porvari saattoi edes uneksia. Lipponenhan yritti jopa salata hallitusohjelmansa leikkauslistat, niin raakoja toimia siellä oli. Eipä silti, talous saatiin kuntoon noilla oikeisto-opeilla, mutta kaukana se linja oli sosialidemokratiasta. Opportunismi vei, ja kansa vikisi.

Lipposen jälkeen on sitten ajelehdittu suuntaan jos toiseen vailla ohjausta, vailla ohjelmaa. Hallituksessa jarrutetaan tarpellisia muutoksia, oppositiossa räksytetään hallituksen kaikille toimille. Mitään ei tehdä, sillä kuvitellaan saatavan kansansuosio. Jo riittää tuollainen meno.

Lue lisää

Osin allekirjoitan. Mutta onko se jotenkin moraalisesti tuomittavampaa että Sosialidemokraatti toteuttaa kovaa oikeistopolitiikkaa kuin Porvari.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Luulenpa että Varjonen ja kumppanit olisivat kurtistaneet kulmiaan nyky SDP:n taikauskoiselle NATO-vastaisuudelle ja eräänlaiselle "jälkisuomettuneisuuden" tilalle. Ilmaus Jukka Tarkan. Kyllä totuus on se että vuoden 1966 kääntymyksen jälkeen mentiin liian pitkälle Ryssän liehakoinnissa. Kyllä tämä asia pitää pystyä SDP:ssä tunnustamaan.
Paras tunnustus Asevelisosialistien ja Tannerin elämäntyölle olisi NATO-jäsenyys.
Mitä hyvinvointivaltioon tulee idea on hyvä mutta rahat eivät siihen ikuisesti riitä. Lisäksi hyvinvointivaltio käsitetään väärin karkkikaupaksi josta saa velaksi. Siinä mielessä hallitus olisi kaivannut Elina Lepomäen raikkaita linjauksia.
Nuorsuomalaisten Penttilä ja Tapanainen olivat täysin oikeassa kirjassaan "Ultimatum Isänmaalle" 1995. Mutta heidät leimattiin äärioikeistolaisiksi.
Mitä SDP:n uuteen keulakuvaan tulee. Suvi Anne Siimes olisi oikein hyvä. Tai sitten puolueen sisältä Miapetra Kumpula-Natri. Saa olla eri mieltä.
Kyllä tuo Punamultakin realistinen vaihtoehto jatkossa on. Keskustan on vain vihdoin alettava ajamaan myös kaupunki-Suomen etuja.

Lue lisää

Ja äärimmäisen kärjistetysti sanoen. Kai puolueessa silloin Kommareita on jos puolue ei ole kokonaan siirtänyt sanaa Sosialismi historian roskatynnyriin. Ja nyt on turha selittää eroa kommunismin ja sosialismin välillä menettelytavoissa. Kun samaan lopputulokseen pyritään!

OikeistoSosDem kirjoitti:

Osin allekirjoitan. Mutta onko se jotenkin moraalisesti tuomittavampaa että Sosialidemokraatti toteuttaa kovaa oikeistopolitiikkaa kuin Porvari.

"...onko se jotenkin moraalisesti tuomittavampaa että Sosialidemokraatti toteuttaa kovaa oikeistopolitiikkaa kuin Porvari."

Ei ole.

Moraalisesti tuomittavaa on se, että puolue puhuu muuta kuin tekee, ja se, että Lipponen yritti salata tuo kovan oikeistopolitiikan kansalaisilta.

Nyt olisikin aika rehelliselle oikeistososialidemokratialle.
Ei sinun edustamallesi älyvapaalle huutelulle, vaan analyyttiselle pitkäjänteiselle ohjelmatyölle.

WanhaDemari kirjoitti:

"...onko se jotenkin moraalisesti tuomittavampaa että Sosialidemokraatti toteuttaa kovaa oikeistopolitiikkaa kuin Porvari."

Ei ole.

Moraalisesti tuomittavaa on se, että puolue puhuu muuta kuin tekee, ja se, että Lipponen yritti salata tuo kovan oikeistopolitiikan kansalaisilta.

Nyt olisikin aika rehelliselle oikeistososialidemokratialle.
Ei sinun edustamallesi älyvapaalle huutelulle, vaan analyyttiselle pitkäjänteiselle ohjelmatyölle.

Lue lisää

Aloitetaan vaikka siitä että tuo sana Sosialismi poistetaan puolueen nimestä? Ja tehdään puolueesta laajan kannattajakunnan pragmaattinen palkansaaja- ja yrittäjäpuolue.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Aloitetaan vaikka siitä että tuo sana Sosialismi poistetaan puolueen nimestä? Ja tehdään puolueesta laajan kannattajakunnan pragmaattinen palkansaaja- ja yrittäjäpuolue.

Ja sen jälkeen muutetaan passivoiva hyvinvointivaltio aktiivisuuteen kannustavaksi turvaverkkovaltioksi. Toimenpiteitä ovat.
1) Halpatyömarkkinoiden luominen minimipalkan poistolla ja työehtosopimusten yleissitovuuden poistolla.
2) Kaupungistumisen edistäminen. Tällä saadaan tätä joustavaa halpatyövoimaa gettoihin.
3) Sosiaaliturvan muuttaminen osin vastikkeelliseksi Elina Lepomäen ideoimalla kansalaistilillä.
Lisäksi turvallisuuspolitiikan ankkurointi NATO-jäsenyydellä.
EU:n liittovaltiokehityksen ajaminen.
Nämä alkuun. Toivottavasti Kommarit sanovat mielipiteensä.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Ja sen jälkeen muutetaan passivoiva hyvinvointivaltio aktiivisuuteen kannustavaksi turvaverkkovaltioksi. Toimenpiteitä ovat.
1) Halpatyömarkkinoiden luominen minimipalkan poistolla ja työehtosopimusten yleissitovuuden poistolla.
2) Kaupungistumisen edistäminen. Tällä saadaan tätä joustavaa halpatyövoimaa gettoihin.
3) Sosiaaliturvan muuttaminen osin vastikkeelliseksi Elina Lepomäen ideoimalla kansalaistilillä.
Lisäksi turvallisuuspolitiikan ankkurointi NATO-jäsenyydellä.
EU:n liittovaltiokehityksen ajaminen.
Nämä alkuun. Toivottavasti Kommarit sanovat mielipiteensä.

Lue lisää

Hyviä toimenpiteitä kaikki.

lista jatkuu...

4) Tuulivoimatukien poisto välittömästi ilman määräaikoja
5) Viron malli yritysverotukseen
6) Irtautuminen Venäjän pakotteista ja idänkauppa vapaaksi
7) Asumistuet puolitetaan koko maassa
8) Lapsilisät pois kaikilta. Köyhimmille joku lisäys muihin tukiin.
9) Valtion hallinnollisten virkamiesten määrää supistettan 50%
10) Ay-liikkeen yleishyödyllisyys ja tulojen verovapaus pois

Saa jatkaa

HyväJuttuTuo kirjoitti:

Hyviä toimenpiteitä kaikki.

lista jatkuu...

4) Tuulivoimatukien poisto välittömästi ilman määräaikoja
5) Viron malli yritysverotukseen
6) Irtautuminen Venäjän pakotteista ja idänkauppa vapaaksi
7) Asumistuet puolitetaan koko maassa
8) Lapsilisät pois kaikilta. Köyhimmille joku lisäys muihin tukiin.
9) Valtion hallinnollisten virkamiesten määrää supistettan 50%
10) Ay-liikkeen yleishyödyllisyys ja tulojen verovapaus pois

Saa jatkaa

Lue lisää

Kaiken muun hyväksyn paitsi kohdan kuusi. Tietenkin jos Venäjä vetää joukkonsa pois Krimiltä ja alkaa noudattaa kv. yhteisön pelisääntöjä sitten on eri asia. Muuten oikein hyviä ehdotuksia.
Kohtaan neljä liityen.
11) Lisäydinvoiman hankkiminen ja energiapoliittisten haihatteluiden lopettaminen.
12) Yritys- ja maataloustuet valtion takaamiksi pitkäaikaisiksi lainoiksi.

OutojaVäitteitä kirjoitti:

"SDP:ssä ei ole kommareita eikä ole koskaan ollutkaan"

SDP:ssä on toiminut sellaisia kuuluisuuksia kuin Otto Ville Kuusinen, Kullervo Manner, Mauno Pekkala, Cay Sundström jne. Eivätkö he muka olleet kommunisteja?

"SDP:n politiikot ovat aina olleet nimenomaan demokratian kannattajia. "

Oliko vuoden 1918 SDP:n johto demokratian kannattajia, hehän ryhtyivät aseelliseen vallankaappaukseen?

"...yhteistyö minkä tahansa muun puolueen kanssa on mahdollista..."

Taas kerran, SDP:n ohjelmaan kuului vuosikymmeniä nimenomaisesti se, ettei yhteistyötä tehdä ns. porvarillisten puolueiden kanssa, tästä syystähän SDP ei hallitustyössä juurikaan ollut (Tokoin senaattia lukuunottamatta) ennen vuotta 1927.

Mitähän muuta valheita haluat levittää?

Lue lisää

Joo, voin tarkentaa tältä osin. Avaajahan käsitteli sodanjälkeistä aikaa ja itsekin rajauduin lähinnä siihen. Kun asiaa tarkentaa, voi sanoa, että SDP:ssä ei itsenäisyyden aikana sisällisodan jälkeen ole ollut kommunisteja. Itsenäisyyden ajan Suomessa SDP:stä tuli puhtaasti revisionistinen puolue, joka ei tavoitellut sen paremmin aseellista vallankumousta kuin työväenluokan diktatuuria.

Kuusinen ja Manner ovat toimineet SDP:ssä ennen mainittua aikaa. Sundström muistaakseni erotettiin muutaman muun kanssa puolueesta ja Mauno Pekkala erosi. Eivät sen paremmin Sundström kuin Pekkalakaan tainneet olla kommunisteja vaan pelkästään SKDL:n jäseniä kuulumatta SKP:hen, mutten ole tästä täysin varma. Nämä tapaukset vaan osoittavat sen, että SDP:ssä ei ollut tilaa sellaisille, jotka olivat edes jotenkin kalleellaan vasemman laidan sosialisteihin.

Näillä tarkennuksilla itse perusväitteeni ei muuksi muutu.

Historiantuntija kirjoitti:

SDP:llä oli ennen sisällissotaa "ehdoton" vaatimus, että hallitukseen osallistutaan vain sosialististen puolueiden kanssa, ja muita sosialistisia puolueita kun ei ollut, niin käytännössä tuo tarkoitti yksinvaltaisuuden tavoitetta. Kun siihen ei päästy demokraattista tietä, ryhdyttiin aseellisesti opttamaan kaikkea valtaa itselle.

Porvarit suhtautuivat 1918 jälkeen nihkeästi yhteistyöhön, se on totta, ja siihen taisi olla syynsä, muisto 1918 keväästä. Relander edusti Maalaisliiton perinteistä alkiolaista yhteistyön suuntaa, eikä siis hylkinyt sosialidemokraatteja. Hän teki rohkean ratkaisun ja antoi Tannerin muodostaa hallituksen.

Lue lisää

Relander ehkä edusti siinä mielessä Maalaisliiton perinteistä alkiolaista linjaa, ettei hylkinyt SDP:tä. Jos näin oli, Relander ei pitänyt SDP:tä mitenkään vahingollisena ja vaarallisena vallankumousta havittelevana vasemmistopuolueena. Relander oli todellisuudessa nimittäin tunteenomainen kommunistivihaaja ja hänen näkemyksensä myötäilivät paljossa äärioikeistolaista Lapun liikettä. Relanderilla menikin sukset ristiin huomattavasti maltillisemman Kyösti Kallion kanssa.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Aloitetaan vaikka siitä että tuo sana Sosialismi poistetaan puolueen nimestä? Ja tehdään puolueesta laajan kannattajakunnan pragmaattinen palkansaaja- ja yrittäjäpuolue.

Ennen poistamista on kuitenkin hyvä tarkistaa, onko koko sanaa sosialismi puolueen nimessä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ennen poistamista on kuitenkin hyvä tarkistaa, onko koko sanaa sosialismi puolueen nimessä.

Tuo nyt on käsitteillä kikkailua. Kyllä se "Sosialidemokraattinen Puolue" sosialismiin yhdistetään.

JokoRiittää kirjoitti:

SDP:stä tuli 1966 kääntymyksen myötä Suomen Opportunistien Puolue. Vaikka vanha nimi säilyi, niin tyyli muuttui, järki touhusta katosi tyystin, on menty minne tuuli kuljettaa.

Kääntymyksen jälkeen ja syväkatumusharjoitukset suoritettuaan puolue meni niin vasemmalle että hirvittää. Moskovan edessä ei oltu polvillaan, oltiin maata myöten rähmällään. Puolueohjelmaan kirjoitettiin vielä 1975 tavoite sosialisoinnista. Lipposen kynästähän se oli, Sorsan nimiin laitettiin. Kekkosen liehakointi, jopa niin. että 1978 vaaleihin SDP oli ensimmäisenä pyytämässä jo muistikatkoista kärsivää vanhaa presidenttiä ehdokkaakseen.

Poikkeuslakikin oli 1973 SDP:n käsissä, Kekkonen kirjoitti Paasiolle ettei suostu ehdokkaaksi, mutta jätti auki muunlaisen valintamenettelyn. Ja niin SDP alkoi tukea poikkeuslakia. Sittemmin Kekkonen julkisti kantansa STT:n kautta lähes samoin sanoin. Kekkonen siis varmisti demarien tuen ennekuin pokotti A Karjalaisen tekemään aloitteen poikkeuslaista. SDP olisi voinut kieltäytyäkin, mikä olisi ollut vahvaa selkärankaa osoittanut teko.

Kun tuuli kääntyi ja alkoi puhallella oikealta, ja kun vielä sosialistiliittouma Neuvostoliiton myötä hajosi, meni SDP niin oikealle, että taas hirvittää. Ulkopolitiikassa Lipponen nuoli Bushin ahterin ja kotimaassa leikkasi sosiaalietuuksia enemmän kuin konservatiivisinkaan porvari saattoi edes uneksia. Lipponenhan yritti jopa salata hallitusohjelmansa leikkauslistat, niin raakoja toimia siellä oli. Eipä silti, talous saatiin kuntoon noilla oikeisto-opeilla, mutta kaukana se linja oli sosialidemokratiasta. Opportunismi vei, ja kansa vikisi.

Lipposen jälkeen on sitten ajelehdittu suuntaan jos toiseen vailla ohjausta, vailla ohjelmaa. Hallituksessa jarrutetaan tarpellisia muutoksia, oppositiossa räksytetään hallituksen kaikille toimille. Mitään ei tehdä, sillä kuvitellaan saatavan kansansuosio. Jo riittää tuollainen meno.

Lue lisää

Väitätkö että Kekkonen itse oli täysin syyntakeeton tuohon poikkeuslakiin. Turha sitä demareiden syyksi on pistää. Sama pätee vuoden 1978 "vaaleihin". Noissa muuten diktaattori "Kekki" ei suostunut yhteistentteihin. Sotkin jossain vaiheessa vuoden 1968 vaaleihin jotka olivat viimeiset vapaat ennen vuotta 1982.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Väitätkö että Kekkonen itse oli täysin syyntakeeton tuohon poikkeuslakiin. Turha sitä demareiden syyksi on pistää. Sama pätee vuoden 1978 "vaaleihin". Noissa muuten diktaattori "Kekki" ei suostunut yhteistentteihin. Sotkin jossain vaiheessa vuoden 1968 vaaleihin jotka olivat viimeiset vapaat ennen vuotta 1982.

Lue lisää

Ja Halonen onnistui tuhoamaan Lipposen luomat hyvät USA-suhteet.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Kaiken muun hyväksyn paitsi kohdan kuusi. Tietenkin jos Venäjä vetää joukkonsa pois Krimiltä ja alkaa noudattaa kv. yhteisön pelisääntöjä sitten on eri asia. Muuten oikein hyviä ehdotuksia.
Kohtaan neljä liityen.
11) Lisäydinvoiman hankkiminen ja energiapoliittisten haihatteluiden lopettaminen.
12) Yritys- ja maataloustuet valtion takaamiksi pitkäaikaisiksi lainoiksi.

Lue lisää

Tuo kohta kuusi on mukana sen vuoksi, että oikeistososialidemokratiassa ei sotketa politiikkaa ja bisnestä.

Kaupan pitää olla vapaata kaikkiin suuntiin, diplomaatit hoitakoon poliittiset kiekurat. Vasta sitten kun Venäjä uhittelee Suomelle, voidaan kauppasuhteiden kanssa joutua tekemisiin.

Suomen ei tule puuttua jossain Krimin niemimaalla tapahtuviin selkkauksiin, kuten ei USA:n toimiinkaan maailmanpoliisina. Vajaan kuuden miljoonan kansakunnan ei tule päsmäröidä maailmalla millään muotoa. EU:stakin on otettava irti kaikki hyöty mutta heittäydyttävä vapaamatkustajaksi silloin kun oma etu sitä vaatii, niin tekevät kaikki muutkin.

Pidämme huolen omista asioistamme ja siinä kaikki, maailmantuskan parantajia riittää muuallakin. Hoitakoon Halonen ja Tuomioja noita maailmanparantajien asioita

Mielipidepankki kirjoitti:

Relander ehkä edusti siinä mielessä Maalaisliiton perinteistä alkiolaista linjaa, ettei hylkinyt SDP:tä. Jos näin oli, Relander ei pitänyt SDP:tä mitenkään vahingollisena ja vaarallisena vallankumousta havittelevana vasemmistopuolueena. Relander oli todellisuudessa nimittäin tunteenomainen kommunistivihaaja ja hänen näkemyksensä myötäilivät paljossa äärioikeistolaista Lapun liikettä. Relanderilla menikin sukset ristiin huomattavasti maltillisemman Kyösti Kallion kanssa.

Lue lisää

Relanderin nimittämän SDP:n vähemmistöhallituksen takana oli ML:n keskustalainen aate, jossa molemmat äärilaidat nähtiin yhtä turmiollisiksi. Niinpä presidentti halusi opettaa yltiöpäisesti käyttäytynyttä puoluekentän oikeaa laitaa ja antoi hallituksen mudostamisen sosialidemokraateille.

Kekkosen ajatelussa muuten näkyy sama linjakas keskustalaisuus. Kekkonenhan yritti lopettaa IKL:n samaan aikaan kun kävi taistoa kommunismia vastaan. Kannattaa tutustua Kekkosen kirjalliseen tuotantoon ajalta ennen hänen ensimmäistä ministerikauttaan, siellä on näkyvissä se aatepohja joka oli hänen ohjenuoranaan läpi vuosien.

HyväJuttuTuo kirjoitti:

Tuo kohta kuusi on mukana sen vuoksi, että oikeistososialidemokratiassa ei sotketa politiikkaa ja bisnestä.

Kaupan pitää olla vapaata kaikkiin suuntiin, diplomaatit hoitakoon poliittiset kiekurat. Vasta sitten kun Venäjä uhittelee Suomelle, voidaan kauppasuhteiden kanssa joutua tekemisiin.

Suomen ei tule puuttua jossain Krimin niemimaalla tapahtuviin selkkauksiin, kuten ei USA:n toimiinkaan maailmanpoliisina. Vajaan kuuden miljoonan kansakunnan ei tule päsmäröidä maailmalla millään muotoa. EU:stakin on otettava irti kaikki hyöty mutta heittäydyttävä vapaamatkustajaksi silloin kun oma etu sitä vaatii, niin tekevät kaikki muutkin.

Pidämme huolen omista asioistamme ja siinä kaikki, maailmantuskan parantajia riittää muuallakin. Hoitakoon Halonen ja Tuomioja noita maailmanparantajien asioita

Lue lisää

Itseasiassa olen osin samaa mieltä kanssasi ettei se raha haise vaikka Ryssältä tulisikin.

OutojaVäitteitä kirjoitti:

Relanderin nimittämän SDP:n vähemmistöhallituksen takana oli ML:n keskustalainen aate, jossa molemmat äärilaidat nähtiin yhtä turmiollisiksi. Niinpä presidentti halusi opettaa yltiöpäisesti käyttäytynyttä puoluekentän oikeaa laitaa ja antoi hallituksen mudostamisen sosialidemokraateille.

Kekkosen ajatelussa muuten näkyy sama linjakas keskustalaisuus. Kekkonenhan yritti lopettaa IKL:n samaan aikaan kun kävi taistoa kommunismia vastaan. Kannattaa tutustua Kekkosen kirjalliseen tuotantoon ajalta ennen hänen ensimmäistä ministerikauttaan, siellä on näkyvissä se aatepohja joka oli hänen ohjenuoranaan läpi vuosien.

Lue lisää

Hyväksynkin Kekkosen toimet ennen sotia. Mutta sitten meni antamaan Ryssälle pikkusormensa "sotasyyllisyysoikeudenkäynnin" yhteydessä. Koko käsi meni viimeistään 1958 ja 1961.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Väitätkö että Kekkonen itse oli täysin syyntakeeton tuohon poikkeuslakiin. Turha sitä demareiden syyksi on pistää. Sama pätee vuoden 1978 "vaaleihin". Noissa muuten diktaattori "Kekki" ei suostunut yhteistentteihin. Sotkin jossain vaiheessa vuoden 1968 vaaleihin jotka olivat viimeiset vapaat ennen vuotta 1982.

Lue lisää

Et taida ymmärtää. Ei mikään ihme juttujasi katsoen.

Kekkonen pelasi niin, että laittoi SDP:n valitsemaan ensimmäisenä, joko Kekkonen ilman vaaleja tai vaalit ilman Kekkosta. Tottahan toki Kekkonen halusi jatkaa, mutta ei sietänyt haastajia.

SDP valitsi puolensa, ja kun Holkeri oli vakuuttanut Kekkoselle, että myös Kokoomuksesta löytyy tukea (vaikka ei koko puolue ollutkana poikkeuslain takana) niin Kekkonen uskalsi pakottaa Karjalaisen tekemään aloitteen kauden jatkamisesta ilman vaalia. SMP hajoitettiin kylmästi rahalla (seteliselkärankaiset) ja näin tarvittava määräenemmistö oli kasassa.

SDP:llä oli siis avainrooli. Jos Paasio olisi ilmoittanut, että puolue ei tue poikkeusmenettelyä, ei koko ehdotusta olisi tehty. Nyt Paasio juttasi demarit Kekkosen tueksi.

Historiantuntija kirjoitti:

Et taida ymmärtää. Ei mikään ihme juttujasi katsoen.

Kekkonen pelasi niin, että laittoi SDP:n valitsemaan ensimmäisenä, joko Kekkonen ilman vaaleja tai vaalit ilman Kekkosta. Tottahan toki Kekkonen halusi jatkaa, mutta ei sietänyt haastajia.

SDP valitsi puolensa, ja kun Holkeri oli vakuuttanut Kekkoselle, että myös Kokoomuksesta löytyy tukea (vaikka ei koko puolue ollutkana poikkeuslain takana) niin Kekkonen uskalsi pakottaa Karjalaisen tekemään aloitteen kauden jatkamisesta ilman vaalia. SMP hajoitettiin kylmästi rahalla (seteliselkärankaiset) ja näin tarvittava määräenemmistö oli kasassa.

SDP:llä oli siis avainrooli. Jos Paasio olisi ilmoittanut, että puolue ei tue poikkeusmenettelyä, ei koko ehdotusta olisi tehty. Nyt Paasio juttasi demarit Kekkosen tueksi.

Lue lisää

Historiaa tuntematon se jaksaa suoltaa Kekkospropagandaa mallia "Suhani Juomi".
Kysymys olikin. Oliko Kekkonen itse täysin syyntakeeton vuoden 1974 poikkeuslakiin. "Suhani Juomi" muuten harrastaa satukirjasarjassaan jonka toki olen lukenut juuri samanlaista vastenmielistä selittelyä ja mustan pesemistä valkoiseksi.
Kyllä se Kekkosella tässä asiassa oli avainrooli. Käsittääksaeni hän olisi voinut kieltäytyä poikkeuslakimenettelystä.
Sama juttu kuin saduissa ja tarinoissa vuodesta 1961. Kekkonen onkin yhtäkkiä tahdoton marionetti joka ei voinut itse vaikuttaa asioiden kulkuun.
Sori vaan mutta mikä tahansa scheisse ei mene läpi.
Selität juuri "Juomelle" tyypilliseen tapaan "Kekkonen olisi halunnut jatkaa mutta ei sietänyt haastajia".

OikeistoSosDem kirjoitti:

Historiaa tuntematon se jaksaa suoltaa Kekkospropagandaa mallia "Suhani Juomi".
Kysymys olikin. Oliko Kekkonen itse täysin syyntakeeton vuoden 1974 poikkeuslakiin. "Suhani Juomi" muuten harrastaa satukirjasarjassaan jonka toki olen lukenut juuri samanlaista vastenmielistä selittelyä ja mustan pesemistä valkoiseksi.
Kyllä se Kekkosella tässä asiassa oli avainrooli. Käsittääksaeni hän olisi voinut kieltäytyä poikkeuslakimenettelystä.
Sama juttu kuin saduissa ja tarinoissa vuodesta 1961. Kekkonen onkin yhtäkkiä tahdoton marionetti joka ei voinut itse vaikuttaa asioiden kulkuun.
Sori vaan mutta mikä tahansa scheisse ei mene läpi.
Selität juuri "Juomelle" tyypilliseen tapaan "Kekkonen olisi halunnut jatkaa mutta ei sietänyt haastajia".

Lue lisää

Ja PS. Itse rupesit tölvimään. Luulisi ns. historiantuntijan osaavan pysä ns. asiassa.

Ei kai se mitenkään erityisemmin sählännyt ole. Ei tosin saanut aikaankaan mitään, josta muistettaisiin. Perusinsinööri.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Ei kai se mitenkään erityisemmin sählännyt ole. Ei tosin saanut aikaankaan mitään, josta muistettaisiin. Perusinsinööri.

Saataisiin niitä Kokoomukseen karanneita äänestäjiä takaisin. Nimen voisi muuttaa Suomen Demokraattiseksi Oikeistoksi. SDO.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Saataisiin niitä Kokoomukseen karanneita äänestäjiä takaisin. Nimen voisi muuttaa Suomen Demokraattiseksi Oikeistoksi. SDO.

En usko, että kokoomuslaiset Kumpula-Natrista innostuvat. Äänimääränsä ovat pysyneet tasaisesti 6000-7000 äänen pinnassa. Eli mitään sanomaton perusinsinööri ja peruskansanedustaja.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Ei kai se mitenkään erityisemmin sählännyt ole. Ei tosin saanut aikaankaan mitään, josta muistettaisiin. Perusinsinööri.

Katselehan vähän tarkemmin kun esiintyy. Liian nopeasti heitettyjä vastauksia laajempiin kysymyksiin.
Teeskentelee kaiken lisäksi esiintyessään.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

En usko, että kokoomuslaiset Kumpula-Natrista innostuvat. Äänimääränsä ovat pysyneet tasaisesti 6000-7000 äänen pinnassa. Eli mitään sanomaton perusinsinööri ja peruskansanedustaja.

Lue lisää

Risto E.J. Penttilä voisi myös tulla kysymykseen.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Saataisiin niitä Kokoomukseen karanneita äänestäjiä takaisin. Nimen voisi muuttaa Suomen Demokraattiseksi Oikeistoksi. SDO.

Olet ymmärtänyt politiikan tarkoituksen ihan pieleen. Poliittisella puolueella pitää olla jokin taustaideologia ja ohjelma, joista pidetään kiinni. Ei tavoite voi olla se, että opportunisesti muutetaan tavoitteita ja ohjelmaa, jotta saataisiin lisää kannattajia.

Suomessa oli hyvä päästä ruotsalaiseen blokkivaalijärjestelmään, mikä on omiaan kahlitsemaan opportunismia ja samalla lisäämään politiikan kuluttajansuojaa.

Jos ihmisten tasavertaisen hyvinvoinnin kasvattamista hamuava puolue ei saa tässä ajassa kannatusta, niin se on demokratiaa ja siihen on tyydyttävä. Parhaimmillaan se kertoo siitä, että asiat ovat ehkä maassa pääosin hyvin eikä ainakaan maan enemmistö elä missään kurjuudessa. Tilanne oli sata vuotta ja vielä 50 vuottakin sitten otollisempi vasemmistopuolueille. Tasa-arvoa vasta tavoiteltiin. Nyt ihmisten kokemat ongelmat ovat toisenlaisia, mutta emme tiedä, miten ajat voivat muuttua.

Yleensä aikojen muutos on vienyt eri puolueita kohden opposrtunismia. Tämä koskee kaikkia maan neljää suurinta puoluetta. Kokoomuksesta tuli oman väitteensä mukaan välillä työväenpuolue ja puolue haki yhden vaalivoitonkin lupaamalla naisvaltaisille aloille lisää liksaa ja oikeudenmukaisuutta, siis hyvin vasemmistopainotteisilla teemoilla. Kepu on liikkunut laidasta laitaan painottaen välillä sosiaalipolitiikka ja tulonsiirtopolitiikkaa, välillä taas hyvinkin kokoomulaista talousliberalismia. SDP on niin ikään ailahdellut aika lavealla rintamalla. Persut on populistipuolue, joka kertoi vaalien alla olevansa duunaripuolue. Nyt sitten hallituspolitiikka ravisteli niin paljon duunareita, että suuri joukko heistä on hylkäämässä persut.

Politiikasta on tullut kammottavaa sen vuoksi, että puheet vaalien alla ja teot sen jälkeen ovat aivan eri maailmasta. Tähän blokkipolitiikka voisi nimenomaan tuoda muutoksen.

Pienet puolueet pystyvät hieman suuria paremmin pitämään lupauksensa. Eivät kyllä likimainkaan aina nekään.

Politiikan ainoana tarkoituksena ei siis saisi olla vallan hamuaminen. Se johtaa pettämiseen ja kyyniseen politiikkaan sekä populistiseen suosion kalasteluun. Ei hoideta ihmisten asioita vaan oman puolueen etu asetetetaan keskiöön.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olet ymmärtänyt politiikan tarkoituksen ihan pieleen. Poliittisella puolueella pitää olla jokin taustaideologia ja ohjelma, joista pidetään kiinni. Ei tavoite voi olla se, että opportunisesti muutetaan tavoitteita ja ohjelmaa, jotta saataisiin lisää kannattajia.

Suomessa oli hyvä päästä ruotsalaiseen blokkivaalijärjestelmään, mikä on omiaan kahlitsemaan opportunismia ja samalla lisäämään politiikan kuluttajansuojaa.

Jos ihmisten tasavertaisen hyvinvoinnin kasvattamista hamuava puolue ei saa tässä ajassa kannatusta, niin se on demokratiaa ja siihen on tyydyttävä. Parhaimmillaan se kertoo siitä, että asiat ovat ehkä maassa pääosin hyvin eikä ainakaan maan enemmistö elä missään kurjuudessa. Tilanne oli sata vuotta ja vielä 50 vuottakin sitten otollisempi vasemmistopuolueille. Tasa-arvoa vasta tavoiteltiin. Nyt ihmisten kokemat ongelmat ovat toisenlaisia, mutta emme tiedä, miten ajat voivat muuttua.

Yleensä aikojen muutos on vienyt eri puolueita kohden opposrtunismia. Tämä koskee kaikkia maan neljää suurinta puoluetta. Kokoomuksesta tuli oman väitteensä mukaan välillä työväenpuolue ja puolue haki yhden vaalivoitonkin lupaamalla naisvaltaisille aloille lisää liksaa ja oikeudenmukaisuutta, siis hyvin vasemmistopainotteisilla teemoilla. Kepu on liikkunut laidasta laitaan painottaen välillä sosiaalipolitiikka ja tulonsiirtopolitiikkaa, välillä taas hyvinkin kokoomulaista talousliberalismia. SDP on niin ikään ailahdellut aika lavealla rintamalla. Persut on populistipuolue, joka kertoi vaalien alla olevansa duunaripuolue. Nyt sitten hallituspolitiikka ravisteli niin paljon duunareita, että suuri joukko heistä on hylkäämässä persut.

Politiikasta on tullut kammottavaa sen vuoksi, että puheet vaalien alla ja teot sen jälkeen ovat aivan eri maailmasta. Tähän blokkipolitiikka voisi nimenomaan tuoda muutoksen.

Pienet puolueet pystyvät hieman suuria paremmin pitämään lupauksensa. Eivät kyllä likimainkaan aina nekään.

Politiikan ainoana tarkoituksena ei siis saisi olla vallan hamuaminen. Se johtaa pettämiseen ja kyyniseen politiikkaan sekä populistiseen suosion kalasteluun. Ei hoideta ihmisten asioita vaan oman puolueen etu asetetetaan keskiöön.

Lue lisää

Puolueet itse ovat jääneet ajastaan jälkeen. Nykypäivän äänestäjä ottaa palan Kokoomuksesta, palan SDP:stä, palan Keskustasta ym. ja sovittaa ne omaan ajatteluunsa. En nyt keksi parempaa termiä mutta olkoon. Tästä puhuivat Mikael Jungner ja Taru Tujunen joskus aamu-tv:ssä.
Yhdysvaltain puolueethan ovat juuri tällaisia.
Tämä ajatus laajan kannattajakunnan pragmaattisesta palkansaaja- ja yrittäjäpuolueesta on Lasse Lehtisen keväällä Ilta-Sanomissa esittämä.
Lisäksi perinteinen oikeisto-vasemmisto jaottelu ei ole enää relevantti.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olet ymmärtänyt politiikan tarkoituksen ihan pieleen. Poliittisella puolueella pitää olla jokin taustaideologia ja ohjelma, joista pidetään kiinni. Ei tavoite voi olla se, että opportunisesti muutetaan tavoitteita ja ohjelmaa, jotta saataisiin lisää kannattajia.

Suomessa oli hyvä päästä ruotsalaiseen blokkivaalijärjestelmään, mikä on omiaan kahlitsemaan opportunismia ja samalla lisäämään politiikan kuluttajansuojaa.

Jos ihmisten tasavertaisen hyvinvoinnin kasvattamista hamuava puolue ei saa tässä ajassa kannatusta, niin se on demokratiaa ja siihen on tyydyttävä. Parhaimmillaan se kertoo siitä, että asiat ovat ehkä maassa pääosin hyvin eikä ainakaan maan enemmistö elä missään kurjuudessa. Tilanne oli sata vuotta ja vielä 50 vuottakin sitten otollisempi vasemmistopuolueille. Tasa-arvoa vasta tavoiteltiin. Nyt ihmisten kokemat ongelmat ovat toisenlaisia, mutta emme tiedä, miten ajat voivat muuttua.

Yleensä aikojen muutos on vienyt eri puolueita kohden opposrtunismia. Tämä koskee kaikkia maan neljää suurinta puoluetta. Kokoomuksesta tuli oman väitteensä mukaan välillä työväenpuolue ja puolue haki yhden vaalivoitonkin lupaamalla naisvaltaisille aloille lisää liksaa ja oikeudenmukaisuutta, siis hyvin vasemmistopainotteisilla teemoilla. Kepu on liikkunut laidasta laitaan painottaen välillä sosiaalipolitiikka ja tulonsiirtopolitiikkaa, välillä taas hyvinkin kokoomulaista talousliberalismia. SDP on niin ikään ailahdellut aika lavealla rintamalla. Persut on populistipuolue, joka kertoi vaalien alla olevansa duunaripuolue. Nyt sitten hallituspolitiikka ravisteli niin paljon duunareita, että suuri joukko heistä on hylkäämässä persut.

Politiikasta on tullut kammottavaa sen vuoksi, että puheet vaalien alla ja teot sen jälkeen ovat aivan eri maailmasta. Tähän blokkipolitiikka voisi nimenomaan tuoda muutoksen.

Pienet puolueet pystyvät hieman suuria paremmin pitämään lupauksensa. Eivät kyllä likimainkaan aina nekään.

Politiikan ainoana tarkoituksena ei siis saisi olla vallan hamuaminen. Se johtaa pettämiseen ja kyyniseen politiikkaan sekä populistiseen suosion kalasteluun. Ei hoideta ihmisten asioita vaan oman puolueen etu asetetetaan keskiöön.

Lue lisää

"Poliittisella puolueella pitää olla jokin taustaideologia ja ohjelma, joista pidetään kiinni. Ei tavoite voi olla se, että opportunisesti muutetaan tavoitteita ja ohjelmaa, jotta saataisiin lisää kannattajia."

Juuri noin. SDP onkin ollut vuodesta 1966 tuollainen opportunistinen puolue jonka tavoite ja ohjelma ovat muuttuneet äärivasemmistosta äärioikealle ja lähes kaikkeen siinä välissä. Sosialisoinnin vaatimuksista äärioikeistolaiseen leikkauspolitiikkaan.

"Jos ihmisten tasavertaisen hyvinvoinnin kasvattamista hamuava puolue ei saa tässä ajassa kannatusta, niin se on demokratiaa ja siihen on tyydyttävä."

Ihmisten tasavertaisen hyvinvoinnin puolesta puhunut puolue on saanut kannatusta, se on nytkin pääministeripuolue. Sen sijaan epätasa-arvoisesti jonkun tietyn ryhmän etua ajavat puolueet, kuten SDP, ovat menettäneet ja kuihtuneet. Osansa kannatuksesta ovat sitten saaneet populistipuolueet, joihin tyytymättömyys epätasa-arvopuolueista (SDP) on kanavoitunut.

Blokkiajattelussa ei ole mitään mieltä. Se saattoi sopia 1900 luvun maailmaan, jossa muutokset olivat hitaampia ja hallitumpia. Nyt pärjäävät kevyet ja ketterät, mikä ei kuitenkaan tarkoita etteikö periaatteita ja linjakkuutta pidä olla.

Blokit sitovat puolueet yhdeksi möhkäleeksi jolloin vähäinenkin joustavuus katoaa. Edellisen vaalikauden suuri koalitio on karmein esimerkki. Siinähän oli mukana koko punavihreä blokki. Ainoana tehtävänään jarruttaa kaikkea millä yritettiin korjata maan tilaa. Populistien pelko ajoi blokin populistiksi.