Välillä tuntuu, että läheiset puhuu minulle niin, että koen itsessäni olevan pelkkää vikaa ja virhettä. Olis joskus mukava tuntea itsensä arvokkaaksi je kelpaavaksi sellaisena, kun olen. Ei tarttis mennä siihen mielistelyyn ja muuhun, kun ei itte saa sitä takaisin. Olis myös mukava tuntea sitä, että minullakin olis joku henkilökohtainen raja siitä mitä minulle saa sanoa. Olen helposti ohjailtavissa kaikenlaisissa asioissa ja tämä häiritsee minua, kun oon tajunnu kuinka paljon oon mennyt muiden neuvojen mukaan elämässä ja se onkin johtanut huonoon minun kannalta. Välillä turhauhun itseeni ja sanon itselleni, mä olen sellainen perseen nuolija ja siitä kaikki johtuu. Oon aika huono puolustamaan omaa tietämystäni ja muutan ajatuksen nopeasti, varsinkin jos se sanotaan tarpeeksi suoraan ja kovalla äänen painolla.
Viallinen olen.
Molensiltiki
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.