Islannissa hyvä ohje koulujen neutraaliudesta!

Tästä mallia Suomeen.

Islannti on muotia.

Tätä mallia soveltamalla koulun ei tarvitse tehdä ja pitää kahta rinnakkaista ohjelmaa, vaan voi keskittyä yhteiseen toimintaan.

Vois kysyä antivaparilta kommenttia tähän Reykjavikin ohjeeseen.

Samalla kun ilmoittaa koululle, että oppilas ei osalistu uskonnollisiin tilaisuuksiin, vppisi sanoa, että niitää tilaisuuksia ei ole pakko järjestää ollenkaan, koska ne eivät kuulu koulun lakisääteisiin tehtäviin. Koulu voisi keskittyä kaikille yhteisiin tapahtumiin.

Älä unta nää!

Tämä pitäisi sada virikkeeksi laajempaan keskusteluun.

Vaikka ovatkin jalkapallossa Suomen maajoukkueen kilpaillijoita, islantilaiset ovat hyvää sakkia!

Kohdassa 2 yksi puuttuva sana (edustajat) lisäytty:
Uskonnolliset ja katsomuksellisten yhdistysten edustajat eivät saa harjoittaa toimintaansa koulu- ja työaikana. Tämä koskee kaikkia käyntejä ja materiaalin jakamista.

Helsingin kaupungissa enää noin 42 % lapsista kastetaan ev.lut. kirkkoon. Koululaisissa osuus tosin on vielä isompi.

Kaupungin on jo nyt korkea aika lopettaa ev.lut. jumalanpalvelusten ymppääminen lukuvuoden koulupäivien ohjelmaan.

Samoin Espoo, Vantaa ja Turku sekä Tampere, Jyväskylä, Oulu - pihalla on asioista koulu...

Lääke kirkon suosimiseen.

Tämä on kuulemma epävirallinen käännös. Jos foorumilla on islannin- ja suomenkielen taitoisia ihnisiä, kertokaa, niin saatte mahdollisuuden parantaa kääännöstä.

On itsenäistä ja fiksua ottaa oppia fiksuista esimerkeistä.

Tästä sihtiä ensi vuoteen!

Täältä http://freethoughtreport.com/ voi tiirata myös eri maita http://freethoughtreport.com/countries/

Vuoden 2017 ilosanomaa.

Yhdenvertaisuuslain pohjalta ajatellen tämä on hyvä pohja kehitystyölle Suomessa.

Pidetään tämä kuvassa mukana suomalaisen koulukeskustelun tason nostoon.

Tämä malli on paljon parempi kuin kahden rinnakkaisen tilaisuuden malli (- joka on toki parempi kuin pelkän jumalanpalveluksen malli).

Kuinka paha tilanne sitten nykypäivänä peruskoulussa on uskonnottomilla ja kuinka pahasti siellä tuputetaan uskontoa?

En tiedä aiheesta mitään, mutta olisin sinällään kiinnostunut, koska täällä on alettu mainostamaan tulevia kuntavaaleja koulutusvaaleina ja paikallisessa valtuustossa on huomattava määrä lahkolaisia ja niiden pääteemat tulee luultavasti pyörimään koulutuksen ympärillä.

ks myös et-opetus.fi

Kysytään kuntavaaliehdokkailta.
Ihan gallup-meiningillä, ja sanotaan omaa kantaa samalla.

Tämä linja on saanut tukea myös suomalaisissa puheenvuoroissa.

OLisiko jokin yhteys tähän?

Stefnuyfirlýsing norrænna húmanista 2016

Húmanismi er veraldleg lífsskoðun. Útgangspunktur hans er að menn séu hluti af náttúr
unni, fæddir frjálsir og jafnir að sæmd og réttindum og gæddir rökhugsun og samvisku.
Húmanistar telja ekki að tilveran hafi fyrirfram ákveðinn tilgang. Okkur er öllum frjálst
að finna okkur tilgang í lífi okkar á grundvelli persónulegrar reynslu okkar, samskiptum
og þeirri ríkulegu menningu sem mannkynið hefur skapað með vísindum, heimspeki og
listum.
Húmanismi hvetur til skynsemi. Gagnrýnin, upplýst hugsun og fræðilegar aðferðir
eru bestu leiðir sem við höfum til að afla okkur áreiðanlegrar þekkingar um heiminn.
Húmanistar hvetja til gagnrýnnar hugsunar um allar hugmyndir og skoðanir, þ.m.t.
okkar eigin. Við ættum að leitast við að finna bestu rökin og skipta um skoðun þegar
við reynumst hafa rangt fyrir okkur. Tjáningarfrelsið er grundvallarforsenda opinna
skoðanaskipta.
Húmanistar telja að lýðræði, réttarríki og mannréttindi séu skynsamleg grunngildi.
Við erum hluti af samfélagi og erum ábyrg gagnvart öðrum mönnum og umhverfinu,
jafnt í nærumhverfi okkar sem og um allan heim. Okkur ber að tryggja að jörðin verði
byggileg fyrir komandi kynslóðir.
Húmanismi stuðlar að jafnrétti allra. Húmanistar virða skoðanafrelsi og rétt allra til
að velja sér lífsskoðun. Ríkið ætti að vera veraldlegt og ekki gera neinni lífsskoðun
hærra undir höfði en öðrum.

Tätä perusvaatimusta on hyvää pitää esillä, vaikka toki hyvä vaihtoehtoinen tilaisuuskin on parempi kuin vain uskonnollinen tilaisuus, jolle ei ollut vaihtoehtoa.

Kytky Suomeen: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14280623/koulupaivaan-ympatyista-uskonnonharjoituksista

Helsinkiin tulossa tilaisuus kouluasioista 1.4.2017 klo 14.00.

Islanti esillä myös 4.3. Seminaarissa.

Tämä tiedoksi tuleville kuntavaikuttajille. Varsinkin sivistyslautakuntiin.

Ei onnistu Suomessa. Kristilliset poliitikot eivät suostu uskonnonopetuksen poistamiseen. He ottavat mieluummin imaamit saarnaamaan kouluihin hyvällä palkalla tasapuolisuuden nimissä. Veronmaksajat maksaa, kuten aina.

Islannissa kirkon jäsenmäärä vähenee. Kirkon jäsenosuus laski alle 70 prosentin. Laskua tuli 1.7 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen.

2000: 87.7%
2001: 87.0%
2002: 86.5%
2003: 86.1%
2004: 85.4%
2005: 84.0%
2006: 82.0%
2007: 80.1%
2008: 79.2%
2009: 79.2%
2010: 77.6%
2011: 76.8%
2012: 76.2%
2013: 75.1%
2014: 73.8%
2015: 71.6%
2016: 69,9%

http://px.hagstofa.is/pxen/pxweb/en/Samfelag/Samfelag__menning__5_trufelog/MAN10001.px

Moniko kuntavaaliehdokas tietää jo Reykjavikin mallista?

Asiallista asiaa Suomeenkin.

Kuntien tulevien koululautakuntien - eli sivistyslautakuntien tai opetuslautakuntien - jäseniä pitää herätellä huomaamaan, mitä kuuluu koulujen tehtäviin ja mitä ei. Jumalanpalvelusten organisointi työlajalla ei kuulu koulujen lakisääteisiin tehtäviin.

Tärkeä asia kuntapoliitikoille.

Islanti on sympaattinen maa. Ja islantilaiset.

Reykjavikin ohje on selkeä linjaus. Kelpaa.

Koulukeskustelut usein viriävät toukokuussa.
Kuka tällä kertaa ratsastaa suvivirrellä?

Tiedoksi rehtoreille. Rehtorien yhdistys?

100-prosenttisesti ajankohtaineen asia Suomelle!

Esimerkki koskee toki tätä kevättäkin, mutta ensisijainen tähtäys on syytä olla ensi lukuvuoden suunnitelussa.

Laki hyväksytty OPH:n erään ohjeen jälkeen.

Koulukeskusteluun,

Koulupäivään liitetty jumalanpalvelus kirkossa, päiväkodin pikkukirkko tai aamuhartaus ovat eri asioita kuin suvivirsi perinteisessä kevätjuhlassa. Ne ovat Opetushallituksen mukaan uskonnonharjoitusta, ja koko tilaisuuden luonne on uskonnollinen, toisin kuin kevätjuhlassa.

Suomalaiseen tapakulttuuriin eivät kuulu työnantajan järjestämät jumalanpalvelukset työajalla. Ei niitä enää tarvita kouluihinkaan.

Ev.lut. kirkon toimintatilastojen mukaan perheiden enemmistö ei käy jumalanpalveluksissa edes kerran vuodessa. Koulun ei pidä olla uskonnollisempi kuin suomalainen yhteiskunta. Perheillä ja nuorilla on mahdollisuus jumalanpalveluksiin vapaa-ajallaan.

Jumalanpalvelusten ja hartauksien liittäminen koulun ja päiväkodin päiväohjelmaan rikkoo lasten yhdenvertaista kohtelua ja uskonnonvapautta. Se asettaa toisuskoiset, uskonnottomat, ei-uskonnolliset ja uskontojen suhteen välinpitämättömät perheet eri asemaan ja rikkoo julkisen vallan neutraliteettiperiaatetta. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä uskonnon tai vakaumuksen perusteella.

Jumalanpalvelusten organisointi ja markkinointi eivät kuulu kouluviranomaisten tehtäviin. Rehtoreilla ja opettajilla on kylliksi muuta työtä kuin kahden rinnakkaisen ohjelman järjestäminen. Niukoilla resursseilla monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa tulee keskittyä koulun yhteisen toiminnan kehittämiseen katsomusten kirjo huomioon ottaen.

Uskonnonharjoitus, kuten rukoileminen, on perusluonteeltaan intiimiä. Uskonnonvapauteen liittyy yksityisyyden suoja.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on katsonut, että julkisen vallan ei tule järjestää tilannetta, joissa joutuu vasten tahtoaan julkiseen valintaan, josta voidaan suoraan tai välillisesti päätellä, onko hän uskonnollinen tai uskonnoton.

Jos jumalanpalveluksia on koulujen vuosiohjelmassa, monille vanhemmille on kiusallista valita, osallistuuko heidän lapsensa jumalanpalvelukseen vai jääkö pois. Monet kokevat, että rehtori tuputtaa jumalanpalveluksiin osallistumista, vaihtoehtoisesta ohjelmasta ei tiedoteta eikä siihen ole panostettu.

Tilanteen painostavuus koskee niin ei-uskonnollisia kuin toisuskoisia, niin kantasuomalaisia kuin uussuomalaisia perheitä.

Vaikka hyvä ja hyvin tiedotettu vaihtoehtoinen ohjelma on parempi kuin huono ohjelma, josta ei kerrota, paras ja kestävä ratkaisu nyky-Suomessa on, että koulut keskittyvät rajallisilla resursseilla kaikille yhteiseen toimintaan.

Perusopetuksen valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa todetaan näin: ”Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta.” Mitäpä jos rehtorit ja opettajakunta suunnittelevat koulun ensi lukuvuoden toiminnan tältä pohjalta?

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/2666535/Jumalanpalvelus on eri asia kuin suvivirsi

Hyvä lisä ajankohtaiseen keskusteluun.

Vastaus ei Canada, vaan Islanti.

Laajempaan tietoon Suomessa.

Hyvä virike erottaa lapsi kirkosta, vaihtaa uskonnonopetuksesta elämänkatsomustietoon sekä ilmoittaa syksyn alussa, että oppilas ei osallistu mihinkään uskonnonharjoitukseen, jos semmoista vielä koulun taholta tyrkytetään koulupäivään ympättynä.

Koskee tietysti sekä kristinuskoisia että islamilaisia aamuhartauksia.

Lain tarkoittama aamunavaus tai päivänavaus ei ole uskonnollinen (uskonnonharjoitusta), mutta rehtorit antavat osan päivänavausvuoroista tulla aamuhartauksiksi, kun päästävät pappeja tai imaameja sellaisai pitämään.

Islanti. Kanada.

Rehtoreille mietittävää ensi lukuvuodelle.

Alkaa olla ajankohtainen nostaa esiin!

Tämänkin takia vapaa-ajattelijoiden yhdistystoimintaa tarvitaan. Liitto esittänyt kestävää perusratkaisua Suomeenkin.
Tukea sille tarvitaan myös: http://vapaa-ajattelijat.fi/liity-jaseneksi/

Tässä Islannin esimerkin soveltamista:

Aika luopua koulupäivän jumalanpalveluksista
Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa oppilaitoksia arvioimaan ja edistämään suunnitelmallisesti yhdenvertaisuuden toteutumista. Ketään ei saa syrjiä myöskään uskontoon tai vakaumukseen liittyen. Niinpä myös uskonnottomien syrjimättömyyden toteutumista pitää arvioida ja edistää.
Havaintojemme mukaan oppilaitosten uudet tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat liian yleisluontoisia. Esimerkiksi Helsingin koulujen suunnitelmissa ei mainita kaikkia laissa lueteltuja kiellettyjä syrjintäperusteita, saati että arvioitaisiin kunkin tilannetta ja yhdenvertaisuuden kehittämistarpeita.
Uskonnottomien syrjintäkokemukset liittyvät koulujen lukuvuoden ja työpäivän viralliseen ohjelmaansa liittämiin evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluksiin ja hartaustilaisuuksiin. Usein niitä tyrkytetään kaikille ensisijaisena ohjelmana, josta ”pois jääville” on jokin vaihtoehto ilman tarkempaa ohjelmaa.
Vaikka tasavertainen, hyvin valmisteltu ja tiedotettu ei-uskonnollinen ohjelma samaan aikaan jumalanpalveluksen kanssa olisi parempi kuin ei mitään tai huonosti valmisteltu ja tiedotettu ohjelma, kahden tai useamman rinnakkaisen katsomuksellisen ohjelman mallista on aika luopua. Suomessa on kaikilla hyvät mahdollisuudet osallistua oman uskontonsa tilaisuuksiin työpäivien, myös koulutyöpäivien ulkopuolella. Laki vähintäänkin tukee luopumista.
Peruskoulu-, lukio- ja varhaiskasvatuslakien mukaan tunnustuksellisen uskonnonharjoituksen järjestäminen ei kuulu näiden kasvatus- ja oppilaitosten tehtäviin. Lisäksi opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien valtakunnallisten perusteiden mukaan opetuksen tulee olla ”oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”.
Mitä jos kunnat ja rehtorit alkaisivat toimia näiden säädösten perusteella. Esimerkki löytyy vaikkapa Reykjavikin kaupungin ohjeista kouluille. Mainittakoon, että koulun yhteinen joulu- tai kevätjuhla on eri asia kuin ns. joulukirkko tai kevätkirkko.
Pakko vallita oppilaan uskonnollisen ja ei-uskonnollisen ohjelman välillä on ongelmallinen uskonnonvapauteen kytkeytyvän yksityisyyden suojan näkökulmasta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan julkisen vallan ei pitäisi velvoittaa tuomaan julki uskonnollista tai uskonnotonta katsomustaan. Valinta koko kouluyhteisön edessä voi olla ahdistavaa sekä kantasuomalaisille että maahanmuuttajaperheille.
Koulun katsomuksellista yhdenvertaisuutta kehittäisi myös elämänkatsomustiedon avaaminen kaikille valittavaksi katsomusaineeksi sekä opetusjärjestelyjen parantaminen. Kyse on lapsen ja nuoren pääsystä oikeuksiinsa.

Esa Ylikoski
pääsihteeri, Vapaa-ajattelijain liitto

Reykjavik onnistui ohjeissaan kouluille.

Monissa muissakin Euroopan maissa julkisen vallan ylläpitämä eli verovaroilla toimiva koulu ei ymppää toimintaansa uskonnonharjoitustilaisuuksia. Katoliset koulut ovat asia erikseen.

En tykkää.

En tykkää

Mitä tehtäs, kaste pestäs.

Joko rehtorit saaneet tietoa. Entäää koululautakunnat?

Näitä kouluketjuja on jo liikaakin, mutta tämä on uutisarvoisimmasta päästä.

Tietoa jakoon!

Muissakin Euroopan maissa tämä luonnollista.

Soveltuu myös varhaiskasvatukseen (kuten päiväkoteihin).

Islannista on opiksi otettavaa myös jalkapallossa.

Koskee myös varhaiskasvatusssuunnitelmia, joita juhlistetaan tänään ympäri maata.

Esillä

Helsingin konservatiivit eivät lämmenneet (vielä).

OPH välytti tammikuussa kouluille tämän mukaisen menettelyn. Ei tarvitse olla mitään uskonnonharjoitusta koulupäivään tai päiväkodin aukioloaikaan ympättynä.

Tämä asia nousee tänä keväänä ja kesän molemmin puolin esiin.

Kiva maa ja kansa...

Ensijsijainen ratkaisu.
Toissijaisesti kahden rinnakkaisen tilaisuuden malli.

Pohjoismaisten liittojen tapaaminen on alkavan viikolla lopulla Reykjavikissä. Toivottavasti saadaan kuulumisia Islannin tilaneen kehityksestä.

Pohjoismaisten IHEU:n jäsenliittojen tapaaminen Reykjavikissa. Vapaa-ajattelijain liiton Emma Anderssonin ensiterveiset pohjoismaisesta tapaamisesta:

"Vapaa-ajattelijain liitto osallistuu Reykjavikissa pohjoismaisen yhteistyön tapaamiseen. Viikonlopun aikana on kuultu alustuksia muiden pohjoismaiden tilanteesta, yhteistyöstä IHEU:n kanssa sekä suunniteltu tulevia kampanjoita ja tapahtumia. Lauantaina oli myös vastaanotto Islannin presidentin residenssissä.

Esim. IHEU:n julkaisema Freedom of Thought -raportti uudistuu tänä vuonna. Tulossa on ranking-lista maasijoituksista."

Islannin humanistiliiton nettisivuilla mm. kuva presidentin vastaanotolta

Mielenkiintoista saada lukea, miten tilanne kehittynyt Islannissa ja muissa pohjoismaissa.

Nyt toukokuussa jo valmistellaan koulujen uutta lukuvuotta.
Muutoksen aika.

Viestiä rehtoreille. Ja kunnille?

Tässä teemaan likittyvä kirjoitus: https://kouvolansanomat.fi/mielipide/lukijalta/d509d8e3-ad4b-4366-ad20-6b4779e5d84a

Tästä koppi Helsinkiin!?

Nyt kunnat ja koulut soveltamaan OPH:n tammikuista ohjetta.

Helsinki - Reykjavik -maaottelu?!

Tätä on kyselty. Hyvä.

Sopii parhaiten Helsingin kaupungille, jossa 50 % pian "rikki".

Saarivaltiot Irlanti ja Islanti antavat mallia Suomelle, joka on puoliksi saari.

Löytyy muuten täältä: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2018/11/06/uskomaton-lehti-painettuna-ja-netissa/

Tämä on muissakin ketjuissa, mutta tässä "alkuperäisenä" an sich.

Koska Helsingin kaupunki tarttuu haasteeseen?

Helsingin seudun vaparit on haastanut Helsingin kaupunkia tässä asiassa. Toistaiseksi tuloksetta.

Koska Helsinki vastaa haasteeseen?
ps.
Islanti luopuu poikien(kin) ympärileikkaksessta .

Viime aikoina on Islannin esimmerkistä puhuttu koulukeskustelusa laajemminkin, Huomasin Helsingin kaupunngin sivuilta.

Tämää on jo ylipitkä ketju, mutta tällä Reykjavikin mallilla kannattaa muistaa erityisesti Helsingin kaupunkia. Haaste!

Oi, Helsinki,. Oi, Helsinki. Mallia.

Kyllä se tällä alkavalla 20-luvulla toteutuu. Iloinen 20-luku!?

Miten muuten ruokailut? Jos on kinkkukiusausta tarjolla, niin pitääkö tässä ottaa vakaumus huomioon?

Tämähään on vuonna 2020 ajankohtaisempi kuin koskaan! Toimeen vaan. Helsinkikö ensin?!

Vähemmistöseurakunnat (7 kpl) koittavat hillua kouluissa ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kuitenkin sillä on merkitystä.

Toivottavasti korona-epidemiasta on sen verran hyötyä, että huomataan ohjeiden ja säätösten nousdattamisen tarpeellisuus. Viittaan opetusssuunnitelman sitouttamattomuuteen. Helwwingi voisi muistuttaa kouluja ihan vaan siitä.

Perusteltu ajatus. Helsingissä tällainen Ev.lut kirkkoon kuuluvuuden kehitys,
yhteensä, miehet, naiset:
2003 70,9% 66,9% 74,3%
2004 70,1% 66,1% 73,5%
2005 69,2% 65,2% 72,7%
2006 68,3% 64,2% 71,8%
2007 67,0% 62,9% 70,7%
2008 65,6% 61,3% 69,4%
2009 64,3% 60,0% 68,2%
2010 62,1% 57,6% 66,1%
2011 60,7% 56,2% 64,7%
2012 59,6% 55,0% 63,7%
2013 58,4% 53,8% 62,5%
2014 56,9% 52,3% 61,1%
2015 55,9% 51,2% 60,0%
2016 54,7% 50,0% 59,0%
2017 53,6% 48,8% 57,9%
2018 52,4% 47,7% 56,7%

Nyt sitouttamattomuutta koler eikun koronan aikaan.

Lukioille tehdään kunnissa uudet opetussuunnitelmat viimeistään elokuulle 2021 valtakunnallisten perusteiden ohjalta. Muutoksia voidaan kunnissa tehdä nyt myös perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmiin - sekä koulujen ja päiväkotien käytäntöihin. Tämä tarkoittaa kuntakohtaista toimintaa, yhteyksiä kuntien opetuksen ja kasvatuksen viranomaisiin sekä kyseisen lautakunnan jäseniin.

Tehdään loikka uskonnolliseen ja katsomukselliseen sitouttamattomuuteen! Jätetään uskonnolliset tilaisuudet pois koulujen ja päiväkotien toiminnasta myös korona-ajan jälkeen.