Reykjavikin kaupungin säännöt yhteistyöstä uskonnollisten ja katsomuksellisten yhdistysten kanssa kouluissa, tarhoissa ja kerhoissa.
(Alla puhuttaessa materiaaleista tarkoitetaan painettua tekstiä, kuvia ja elokuvia.)
1. Koulun tehtävä on opettaa uskonnoista ja katsomuksista opetussuunnitelmien ja oppikirjojen mukaan
2. Uskonnolliset ja katsomuksellisten yhdistysten eivät saa harjoittaa toimintaansa koulu- ja työaikana. Tämä koskee kaikkia käyntejä ja materiaalin jakamista.
3. Opettajat ja ohjaajat voivat pyytää kouluihin uskonnollisia ja katsomuksellisia järjestöjä osana opetusta. Se tulee olla opettaja/ohjaajavetoista ja opetussuunnitelman mukaista.
4. Tutustumis- ja muut käynnit kirkoissa ja vastaavissa tulevat olla opettaja/ohjaajavetoisia ja opetussuunnitelman mukaisesti.
5. Oppilaat voivat seurata mutta ei osallistua rituaalisiin seremonioihin eikä saa olla kyse indoktrinaatioista tai materiaalin jakamisesta.
6. Uskonnolliset ja katsomukselliset järjestöt eivät saa järjestää konfirmaatioita ja siihen liittyvää opetusta kouluaikana, ettei se häiritse koulutyötä.
7. Koulujen tulee sopia vanhempien kanssa mitä kriisipalveluja voidaan käyttää. Lähiympäristössä voi olla kyse asiantuntijoista, uskonnollisten ja katsomuksellisten yhdistysten edustajista tai muita ammattiryhmiä. Jumalanpalvelukset ja rukoilut järjestetään kouluajan ulkopuolella.
8. Perinnelaulut ja tiettyihin vuodenaikoihin kuuluvat virret ja kuvaelmat katsotaan kuuluvan yleissivistykseen ja perinteisiin.
Näillä säännöillä halutaan varmistaa, että kaikkiin uskonto- ja katsomuskuntiin kuuluvat voivat osallistua koulutyöhön. Kristinuskosta ja maailmanuskonnoista, filosofiasta, filosofeista, etiikasta ja islantislaisesta kulttuurista opettaminen on kaikkien kaupungin koulujen tärkeä tehtävä. Indoktrinointi ja vain jostakin yhdestä uskonnosta opettaminen ei kuulu julkisen koulun tehtäviin. Vanhempien tehtävänä on opettaa omaa uskontoaan ja filosofiaansa. Reykjavikin kaupungin henkilökunnan kuuluu toimia Islannin hyväksymien ihmisoikeussopimusten ja konventioiden mukaan.
Jos näiden sääntöjen tulkinnasta tulee erimielisyyttä, ne käsitellään Koulu- ja kerhoneuvostoissa. Koulu- ja kerhoneuvostoissa tulee valita komitea joka arvio kokemuksia vuoden päästä tämän sopimuksen alkamisesta ja käydä läpi ongelmat. Tässä komiteassa tulee olla jäseniä ihmisoikeusneuvostosta (sellainen on osana kaupungin organisaatiota), koulusta, vanhemmista, akateemikoista, uskonnollisista ja katsomuksellisista yhdistyksistä.
(Alla puhuttaessa materiaaleista tarkoitetaan painettua tekstiä, kuvia ja elokuvia.)
1. Koulun tehtävä on opettaa uskonnoista ja katsomuksista opetussuunnitelmien ja oppikirjojen mukaan
2. Uskonnolliset ja katsomuksellisten yhdistysten eivät saa harjoittaa toimintaansa koulu- ja työaikana. Tämä koskee kaikkia käyntejä ja materiaalin jakamista.
3. Opettajat ja ohjaajat voivat pyytää kouluihin uskonnollisia ja katsomuksellisia järjestöjä osana opetusta. Se tulee olla opettaja/ohjaajavetoista ja opetussuunnitelman mukaista.
4. Tutustumis- ja muut käynnit kirkoissa ja vastaavissa tulevat olla opettaja/ohjaajavetoisia ja opetussuunnitelman mukaisesti.
5. Oppilaat voivat seurata mutta ei osallistua rituaalisiin seremonioihin eikä saa olla kyse indoktrinaatioista tai materiaalin jakamisesta.
6. Uskonnolliset ja katsomukselliset järjestöt eivät saa järjestää konfirmaatioita ja siihen liittyvää opetusta kouluaikana, ettei se häiritse koulutyötä.
7. Koulujen tulee sopia vanhempien kanssa mitä kriisipalveluja voidaan käyttää. Lähiympäristössä voi olla kyse asiantuntijoista, uskonnollisten ja katsomuksellisten yhdistysten edustajista tai muita ammattiryhmiä. Jumalanpalvelukset ja rukoilut järjestetään kouluajan ulkopuolella.
8. Perinnelaulut ja tiettyihin vuodenaikoihin kuuluvat virret ja kuvaelmat katsotaan kuuluvan yleissivistykseen ja perinteisiin.
Näillä säännöillä halutaan varmistaa, että kaikkiin uskonto- ja katsomuskuntiin kuuluvat voivat osallistua koulutyöhön. Kristinuskosta ja maailmanuskonnoista, filosofiasta, filosofeista, etiikasta ja islantislaisesta kulttuurista opettaminen on kaikkien kaupungin koulujen tärkeä tehtävä. Indoktrinointi ja vain jostakin yhdestä uskonnosta opettaminen ei kuulu julkisen koulun tehtäviin. Vanhempien tehtävänä on opettaa omaa uskontoaan ja filosofiaansa. Reykjavikin kaupungin henkilökunnan kuuluu toimia Islannin hyväksymien ihmisoikeussopimusten ja konventioiden mukaan.
Jos näiden sääntöjen tulkinnasta tulee erimielisyyttä, ne käsitellään Koulu- ja kerhoneuvostoissa. Koulu- ja kerhoneuvostoissa tulee valita komitea joka arvio kokemuksia vuoden päästä tämän sopimuksen alkamisesta ja käydä läpi ongelmat. Tässä komiteassa tulee olla jäseniä ihmisoikeusneuvostosta (sellainen on osana kaupungin organisaatiota), koulusta, vanhemmista, akateemikoista, uskonnollisista ja katsomuksellisista yhdistyksistä.
Vastaukset 215
Vanhimmat
Tästä mallia Suomeen.
Ehdottomasti kannatettava.
Tehtorien tietoon.
Tämä piiloon.
Käyttöön.
Esille malliksi. Helsinki!?
Islannti on muotia.
Tätä mallia soveltamalla koulun ei tarvitse tehdä ja pitää kahta rinnakkaista ohjelmaa, vaan voi keskittyä yhteiseen toimintaan.
Rehtorit huomio!
Vois kysyä antivaparilta kommenttia tähän Reykjavikin ohjeeseen.
Samalla kun ilmoittaa koululle, että oppilas ei osalistu uskonnollisiin tilaisuuksiin, vppisi sanoa, että niitää tilaisuuksia ei ole pakko järjestää ollenkaan, koska ne eivät kuulu koulun lakisääteisiin tehtäviin. Koulu voisi keskittyä kaikille yhteisiin tapahtumiin.
Tämä on ylipäänsä jäänyt liian vähälle huomiolle.
Vuoteen 1999 saakka päivänavauksen tuli liittyä myönteisellä tavalla uskonnon opetukseen, ja se olikin sarjansa viimeinen laki. Yli 15 vuoteen ei siis laki ole millään tavalla vaatinut kouluun minkäänlaisia kirkkokäyntejä, ruokarukouksia, pappien vierailuja jne jne.
Älä unta nää!
Tämä pitäisi sada virikkeeksi laajempaan keskusteluun.
Vaikka ovatkin jalkapallossa Suomen maajoukkueen kilpaillijoita, islantilaiset ovat hyvää sakkia!
Ajankohtainen aihe. Saavatko suomalaiset tänään oppia Islamnista?
Kyllähän sieltä taisi jonnin verran tulla...
Senkin jalkapallohullut!
Jos ei jaliksessa niin sitten tässä kouluasiassa..
Kohdassa 2 yksi puuttuva sana (edustajat) lisäytty:
Uskonnolliset ja katsomuksellisten yhdistysten edustajat eivät saa harjoittaa toimintaansa koulu- ja työaikana. Tämä koskee kaikkia käyntejä ja materiaalin jakamista.
Yässä on oikeaa asennetta.
Tässä on asennetta!
Helsingin+kaupungissa+enää+noin+42+%+lapsista+kastetaan+ev.lut.+kirkkoon.+Koululaisissa+osuus+tosin+on+vielä+isompi.+
Onko lähetetty mallliksi?
Oho, Puolessa tunnissa 2-sivulle.
Seurakunnittain:
Haagan seurakunta 44,8
Helsingin Mikaelin seurakunta 33,2
Helsingin tuomiokirkkoseurakunta 37,2
Herttoniemen seurakunta 34,6
Kallion seurakunta 38,3
Kannelmäen seurakunta 37,9
Lauttasaaren seurakunta 44,2
Malmin seurakunta 48,7
Meilahden seurakunta 40,1
Munkkiniemen seurakunta 40,0
Oulunkylän seurakunta 41,7
Paavalin seurakunta 31,9
Pakilan seurakunta 62,4
Pitäjänmäen seurakunta 43,1
Roihuvuoren seurakunta 40,2
Töölön seurakunta 41,3
Vartiokylän seurakunta 25,5
Vuosaaren seurakunta 38,4
Lähteet:
*Helsingin seurakuntayhtymän vuositilasto https://www.helsinginseurakunnat.fi/yhteinenhallinto/palvelut/tutkijalle/vaestotilastot.html
*Syntyneet Helsingin osa-alueittan: Helsingin seudun aluesarjat http://www.aluesarjat.fi/
*Seurakuntiin kuuluvat kaupunginosat: http://www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat.html
Ei tarvi odottaa..
Niin, enää ei pidä odottaa.
Huomio, Helsingin kaupungin opetusvirasto.
Huomio, koulujen rehtori!!
Vaikka ei yhdenvertaisuus ole prosenteista kiinni. Ihmisoikeus on myös yksityisen ihmisen oikeus.
Onkohan lähetetty Helsingin kouluvirastoon?
Ajattelemisen aihetta.
Hyvä idea varmistaa.
Saisiko tuon toimitettua jonkinlaisena massalähetyksenä kaikkien SUomen kuntien opetus tai vastaaviin virastoihin?
Hyvä idea! Sähköpostiosoitteita kokoamaan..
Ehkä jollain voisi ollakin ne jo??
Lääke kirkon suosimiseen.
Tässä täsmäkohdetta: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14594795/varkaudesta-juttua-paivanavauksista
Ajankohtaista. Tiedoksi oman kunnan koulutoimen johdolle!
Juuri nyt on ajankohtaista vaihtoehtoisten ohjelmien hoitaminen. Ensi vuonna Islannin malliin..
Jaa jalkapallossakin?
Tämä on kuulemma epävirallinen käännös. Jos foorumilla on islannin- ja suomenkielen taitoisia ihnisiä, kertokaa, niin saatte mahdollisuuden parantaa kääännöstä.
On itsenäistä ja fiksua ottaa oppia fiksuista esimerkeistä.
Kyllä, uusien itsenäisten johtopäätösten teko sopii hyvin itsenäisyyspäivään.
Nyt muutoksiin, ennen kuin itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta.
JOkainen perhe voi viedä asiaa pykälän verran eteenpäin.
Niin, vaihtoehtoisten tilaisuuksien osallistujamäärien nousu pohjustaa siirtymistä Islannin malliin.
Mutta ensi vuonna asia nostgetaan esiin 2kokonaisratkaisunakin".
Asia pitää nostaa esiin "kokonaisratkaisunakin". Jumalanpalvelukset eivät kuulu koulun lakisääteisiin tehtäviin. Opetuksen tuleee olla sitouttamatonta.
Yhdenvertaisuuslakihan on uudempi kuin se onneton perustuslakivaliokunnan kannanotto oikeuskanslerinviraston toimintaan,
Tästä sihtiä ensi vuoteen!
Islanti on IN. Niin jalkapallossa kuin humanismissakin.
Suomen jalkapallo saanut virikettä ja asennetta Islannista. Hyvä opintoomatka.
Sopii tähän kouluhommaankin.
Täältä http://freethoughtreport.com/ voi tiirata myös eri maita http://freethoughtreport.com/countries/
Mainio kooste. KIIITos.
Vuoden 2017 ilosanomaa.
Ajankohtainen.
Yhdenvertaisuuslain pohjalta ajatellen tämä on hyvä pohja kehitystyölle Suomessa.
Olisihan täämä tuntuva edistysaskel.
Kyllä, ja uskonnon ja vakaumuksen vapauden kannalta
Pidetään tämä kuvassa mukana suomalaisen koulukeskustelun tason nostoon.
Tämä malli on paljon parempi kuin kahden rinnakkaisen tilaisuuden malli (- joka on toki parempi kuin pelkän jumalanpalveluksen malli).
Niin, on parempi, että uskononharjoitukset ovat vallan vapaa-ajalla ja perheen kautta. ei koulun järkkääminä.
Kuinka paha tilanne sitten nykypäivänä peruskoulussa on uskonnottomilla ja kuinka pahasti siellä tuputetaan uskontoa?
En tiedä aiheesta mitään, mutta olisin sinällään kiinnostunut, koska täällä on alettu mainostamaan tulevia kuntavaaleja koulutusvaaleina ja paikallisessa valtuustossa on huomattava määrä lahkolaisia ja niiden pääteemat tulee luultavasti pyörimään koulutuksen ympärillä.
Tunnustuksellista uskonnonharjoitusta ympätään ja tuputetaan osana virallista lukuvuoden ja koulutylöpäivän ohjelmaa. On muutama ev.-lut. jumalanpalvelus kirkossa vuodesta toiseen. On seurakuntapapin aamuhartauksia tyypillisesti kahden viikon välein..
Tuommoinen ei edes kuulu koulun lakisääteisiin tehtäviin, ja opetusssuunnitelman mukaan opetuksen pitäisi olla uskonnollisesti ja poliittisesti tunnustuksetonta. Politiikan osalta yksinvaltaa ei suvaitakaan, mutta kirkon osalta kyllä, "maan tapana"..
Joulu- ja kevätjuhlat ovat asia erikseen. Niistä voi keskustella erikseen, mutta edellä keskityttiin jumalanpalveluksiin ja hartauksiin, jotka ovat selvästi uskonnolllisia tilaisuuksia kokonaisuudessaan, tunnustuksellista uskonnonharjoitusta.
ks myös et-opetus.fi
Kysytään kuntavaaliehdokkailta.
Ihan gallup-meiningillä, ja sanotaan omaa kantaa samalla.
Jos monikaan ymmärtää, mikä ero on a) opetuksella, b) koulujen yhteisillä juhlilla ja c) uskonnonharjoitustilaisuudelta (kuten jumalanpalvelus ja hartaus).
Toisaalta kohdan c ongelmaa ei saa irrottaa opetussuunnitelmasta, koska koulun opetustoimintaa on muukin kuin oppitunneillla tapahtuva opetus.
Joos opetustoiminta on oikeasti sitouttamatonta, koulu ei organisoi minkään puolueen vaalitilaisuuksia tai minkään uskonnon jumalanpalveluksia koulupäivään ja lukuvuoden ohjelmaan,
Kuntavaaliehdokkaiden testaus mm. kouluasioissa ja varhaiskasvatuksessa on erittäin tarpeen. Jyvät akanoista.
Uskonnollisesti ja polkiittisesti sitoouttamatonta. (ops)
Jos yhden puolueen edustajilla olisi etuoikeus pitää omia vaalitilaisuuksia, mikä mökä SIITÄ syntyiskään?!
Tämä linja on saanut tukea myös suomalaisissa puheenvuoroissa.
OLisiko jokin yhteys tähän?
Stefnuyfirlýsing norrænna húmanista 2016
Húmanismi er veraldleg lífsskoðun. Útgangspunktur hans er að menn séu hluti af náttúr
unni, fæddir frjálsir og jafnir að sæmd og réttindum og gæddir rökhugsun og samvisku.
Húmanistar telja ekki að tilveran hafi fyrirfram ákveðinn tilgang. Okkur er öllum frjálst
að finna okkur tilgang í lífi okkar á grundvelli persónulegrar reynslu okkar, samskiptum
og þeirri ríkulegu menningu sem mannkynið hefur skapað með vísindum, heimspeki og
listum.
Húmanismi hvetur til skynsemi. Gagnrýnin, upplýst hugsun og fræðilegar aðferðir
eru bestu leiðir sem við höfum til að afla okkur áreiðanlegrar þekkingar um heiminn.
Húmanistar hvetja til gagnrýnnar hugsunar um allar hugmyndir og skoðanir, þ.m.t.
okkar eigin. Við ættum að leitast við að finna bestu rökin og skipta um skoðun þegar
við reynumst hafa rangt fyrir okkur. Tjáningarfrelsið er grundvallarforsenda opinna
skoðanaskipta.
Húmanistar telja að lýðræði, réttarríki og mannréttindi séu skynsamleg grunngildi.
Við erum hluti af samfélagi og erum ábyrg gagnvart öðrum mönnum og umhverfinu,
jafnt í nærumhverfi okkar sem og um allan heim. Okkur ber að tryggja að jörðin verði
byggileg fyrir komandi kynslóðir.
Húmanismi stuðlar að jafnrétti allra. Húmanistar virða skoðanafrelsi og rétt allra til
að velja sér lífsskoðun. Ríkið ætti að vera veraldlegt og ekki gera neinni lífsskoðun
hærra undir höfði en öðrum.
Tätä perusvaatimusta on hyvää pitää esillä, vaikka toki hyvä vaihtoehtoinen tilaisuuskin on parempi kuin vain uskonnollinen tilaisuus, jolle ei ollut vaihtoehtoa.
Perusvaatimus edellä!
Keskustelussaa. Mutta jos ev.-lut. jumalanpalvontameno on jumitettu lukuvuoden ohjelmaan, sitten rinnakkaisen ohjelman tekoon vaan. Porukalla. ei ole vain et-open homma.
Kytky Suomeen: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14280623/koulupaivaan-ympatyista-uskonnonharjoituksista
Helsinkiin tulossa tilaisuus kouluasioista 1.4.2017 klo 14.00.
OTM Matilda Merenmies on tulossa alustamaan Helsingin seudun vaparien ja Helsingin humanistiyhdistyksen tilaisuuteen Sosiaalifoorumin yhteydessä 1.4. klo 14 osoitteessa Neljäs linja 1. http://keskustelu.suomi24.fi/t/14734322/hyva-oik--gradu-uskonnosta-suomalaisissa-kouluissa#comment-88990048
Yhdenvertaisuuden toteutuminen/toteutumattomuus koulussa on hyvä aihe, kun yhdenvertaisuus on koko tapahtuman yhtenä teemana.
Islanti esillä myös 4.3. Seminaarissa.
Nousi hyvin esille. Tätä kannattaa Suomessa todella tehdä tunnetuksi.
Kun jumalanpalvelusta ei ole koulutyöpäivään ympättynä, ei ole tarpeen rakentaa myöskään mitään jumalanpalvelukselle vaihtoehtoista ohjelmaa.
Tämä tiedoksi tuleville kuntavaikuttajille. Varsinkin sivistyslautakuntiin.
ja 162 kansaneduajalle, jotka nyt ehdokkaina kuntavaaleissa.
Ei onnistu Suomessa. Kristilliset poliitikot eivät suostu uskonnonopetuksen poistamiseen. He ottavat mieluummin imaamit saarnaamaan kouluihin hyvällä palkalla tasapuolisuuden nimissä. Veronmaksajat maksaa, kuten aina.
Islannissa+kirkon+jäsenmäärä+vähenee.+Kirkon+jäsenosuus+laski+alle+70+prosentin.+Laskua+tuli+1.7+prosenttiyksikköä+edelliseen+vuoteen.
Moniko kuntavaaliehdokas tietää jo Reykjavikin mallista?
Toivottavasti 9.4. mennessä jo monikin.
Kerrotaan asiasta. Ehdokkkaille. Nyt on se aika.
Samoin et:n eli elämänkatssomustiedon valinnaisuuden sallimisen kannatuksesta.
Viikonloppuna keittoa ja kahvia tarjolla monilla teltoilla. Eikun lobbaamaan.
Asiallista asiaa Suomeenkin.
Koitetaaan piilottaa.
Kuntien tulevien koululautakuntien - eli sivistyslautakuntien tai opetuslautakuntien - jäseniä pitää herätellä huomaamaan, mitä kuuluu koulujen tehtäviin ja mitä ei. Jumalanpalvelusten organisointi työlajalla ei kuulu koulujen lakisääteisiin tehtäviin.
Tärkeä asia kuntapoliitikoille.
Peruslinjana tämä pitäytyminen lain määrittämissä tehtävissä.
Perehdytystä uusille valtuutetuille ja opetus-/sivistyslautakuntien jäsenille.
Islanti on sympaattinen maa. Ja islantilaiset.
Reykjavikin ohje on selkeä linjaus. Kelpaa.
Alas vaan!
Koulukeskustelut usein viriävät toukokuussa.
Kuka tällä kertaa ratsastaa suvivirrellä?
Kuka ratsastaa jumalanpalveluksilla?
Niin, ainakin uuden minissteriän Sampo Terhon puolue ratsasti vaaliohjelmassaan "suvivirrellä"..
Jumalanpalveluksista koulutyöpäivään ympättynä hyvä keskusteluketju seuraavassa: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14834887/uskonto-ylikorostunut-kouluissa
Ei taida kantaa enää kauaa.
Sitä paitsi jumalanpalvelusten järkkääminen on eri asia.
Tiedoksi rehtoreille. Rehtorien yhdistys?
100-prosenttisesti ajankohtaineen asia Suomelle!
Onpas vilkas päivä, kun tämmöinen toukkokuun hittiasia on menossa sivuun.
Esimerkki koskee toki tätä kevättäkin, mutta ensisijainen tähtäys on syytä olla ensi lukuvuoden suunnitelussa.
Kunnat. Rehtorien yhdistys.
Laki hyväksytty OPH:n erään ohjeen jälkeen.
Koulukeskusteluun,
Perus- ja ihmisoikeusasiaa!
Koulupäivään liitetty jumalanpalvelus kirkossa, päiväkodin pikkukirkko tai aamuhartaus ovat eri asioita kuin suvivirsi perinteisessä kevätjuhlassa. Ne ovat Opetushallituksen mukaan uskonnonharjoitusta, ja koko tilaisuuden luonne on uskonnollinen, toisin kuin kevätjuhlassa.
Suomalaiseen tapakulttuuriin eivät kuulu työnantajan järjestämät jumalanpalvelukset työajalla. Ei niitä enää tarvita kouluihinkaan.
Ev.lut. kirkon toimintatilastojen mukaan perheiden enemmistö ei käy jumalanpalveluksissa edes kerran vuodessa. Koulun ei pidä olla uskonnollisempi kuin suomalainen yhteiskunta. Perheillä ja nuorilla on mahdollisuus jumalanpalveluksiin vapaa-ajallaan.
Jumalanpalvelusten ja hartauksien liittäminen koulun ja päiväkodin päiväohjelmaan rikkoo lasten yhdenvertaista kohtelua ja uskonnonvapautta. Se asettaa toisuskoiset, uskonnottomat, ei-uskonnolliset ja uskontojen suhteen välinpitämättömät perheet eri asemaan ja rikkoo julkisen vallan neutraliteettiperiaatetta. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä uskonnon tai vakaumuksen perusteella.
Jumalanpalvelusten organisointi ja markkinointi eivät kuulu kouluviranomaisten tehtäviin. Rehtoreilla ja opettajilla on kylliksi muuta työtä kuin kahden rinnakkaisen ohjelman järjestäminen. Niukoilla resursseilla monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa tulee keskittyä koulun yhteisen toiminnan kehittämiseen katsomusten kirjo huomioon ottaen.
Uskonnonharjoitus, kuten rukoileminen, on perusluonteeltaan intiimiä. Uskonnonvapauteen liittyy yksityisyyden suoja.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on katsonut, että julkisen vallan ei tule järjestää tilannetta, joissa joutuu vasten tahtoaan julkiseen valintaan, josta voidaan suoraan tai välillisesti päätellä, onko hän uskonnollinen tai uskonnoton.
Jos jumalanpalveluksia on koulujen vuosiohjelmassa, monille vanhemmille on kiusallista valita, osallistuuko heidän lapsensa jumalanpalvelukseen vai jääkö pois. Monet kokevat, että rehtori tuputtaa jumalanpalveluksiin osallistumista, vaihtoehtoisesta ohjelmasta ei tiedoteta eikä siihen ole panostettu.
Tilanteen painostavuus koskee niin ei-uskonnollisia kuin toisuskoisia, niin kantasuomalaisia kuin uussuomalaisia perheitä.
Vaikka hyvä ja hyvin tiedotettu vaihtoehtoinen ohjelma on parempi kuin huono ohjelma, josta ei kerrota, paras ja kestävä ratkaisu nyky-Suomessa on, että koulut keskittyvät rajallisilla resursseilla kaikille yhteiseen toimintaan.
Perusopetuksen valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa todetaan näin: ”Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta.” Mitäpä jos rehtorit ja opettajakunta suunnittelevat koulun ensi lukuvuoden toiminnan tältä pohjalta?
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/2666535/Jumalanpalvelus on eri asia kuin suvivirsi
Hyvä lisä ajankohtaiseen keskusteluun.
Tämän viikon ykkösjuttuja.
Perusvaatimus Suomessa on syytä olla sama.
Hyvätkään "vaihtoehtoset tilaisuudet" eivät ole kestävä ratkaisu.
Kuuminta hottia!
Jääteetä!?
Vastaus ei Canada, vaan Islanti.
Laajempaan tietoon Suomessa.
Hyvä virike erottaa lapsi kirkosta, vaihtaa uskonnonopetuksesta elämänkatsomustietoon sekä ilmoittaa syksyn alussa, että oppilas ei osallistu mihinkään uskonnonharjoitukseen, jos semmoista vielä koulun taholta tyrkytetään koulupäivään ympättynä.
Koskee tietysti sekä kristinuskoisia että islamilaisia aamuhartauksia.
Lain tarkoittama aamunavaus tai päivänavaus ei ole uskonnollinen (uskonnonharjoitusta), mutta rehtorit antavat osan päivänavausvuoroista tulla aamuhartauksiksi, kun päästävät pappeja tai imaameja sellaisai pitämään.
Islanti. Kanada.
Pidetään saari pinnalla.
Rehtoreille mietittävää ensi lukuvuodelle.
Alkaa olla ajankohtainen nostaa esiin!
Tärkeä lisä koulukeskusteluun. Perusratkaisu.
Niin. Hyvät vaihtoehtotilaisuudet eivät ole kestävä ratkaisu, vaikka paremppia kuin huonot..
Tämänkin takia vapaa-ajattelijoiden yhdistystoimintaa tarvitaan. Liitto esittänyt kestävää perusratkaisua Suomeenkin.
Tukea sille tarvitaan myös: http://vapaa-ajattelijat.fi/liity-jaseneksi/
Tässä Islannin esimerkin soveltamista:
Aika luopua koulupäivän jumalanpalveluksista
Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa oppilaitoksia arvioimaan ja edistämään suunnitelmallisesti yhdenvertaisuuden toteutumista. Ketään ei saa syrjiä myöskään uskontoon tai vakaumukseen liittyen. Niinpä myös uskonnottomien syrjimättömyyden toteutumista pitää arvioida ja edistää.
Havaintojemme mukaan oppilaitosten uudet tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat liian yleisluontoisia. Esimerkiksi Helsingin koulujen suunnitelmissa ei mainita kaikkia laissa lueteltuja kiellettyjä syrjintäperusteita, saati että arvioitaisiin kunkin tilannetta ja yhdenvertaisuuden kehittämistarpeita.
Uskonnottomien syrjintäkokemukset liittyvät koulujen lukuvuoden ja työpäivän viralliseen ohjelmaansa liittämiin evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluksiin ja hartaustilaisuuksiin. Usein niitä tyrkytetään kaikille ensisijaisena ohjelmana, josta ”pois jääville” on jokin vaihtoehto ilman tarkempaa ohjelmaa.
Vaikka tasavertainen, hyvin valmisteltu ja tiedotettu ei-uskonnollinen ohjelma samaan aikaan jumalanpalveluksen kanssa olisi parempi kuin ei mitään tai huonosti valmisteltu ja tiedotettu ohjelma, kahden tai useamman rinnakkaisen katsomuksellisen ohjelman mallista on aika luopua. Suomessa on kaikilla hyvät mahdollisuudet osallistua oman uskontonsa tilaisuuksiin työpäivien, myös koulutyöpäivien ulkopuolella. Laki vähintäänkin tukee luopumista.
Peruskoulu-, lukio- ja varhaiskasvatuslakien mukaan tunnustuksellisen uskonnonharjoituksen järjestäminen ei kuulu näiden kasvatus- ja oppilaitosten tehtäviin. Lisäksi opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien valtakunnallisten perusteiden mukaan opetuksen tulee olla ”oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”.
Mitä jos kunnat ja rehtorit alkaisivat toimia näiden säädösten perusteella. Esimerkki löytyy vaikkapa Reykjavikin kaupungin ohjeista kouluille. Mainittakoon, että koulun yhteinen joulu- tai kevätjuhla on eri asia kuin ns. joulukirkko tai kevätkirkko.
Pakko vallita oppilaan uskonnollisen ja ei-uskonnollisen ohjelman välillä on ongelmallinen uskonnonvapauteen kytkeytyvän yksityisyyden suojan näkökulmasta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan julkisen vallan ei pitäisi velvoittaa tuomaan julki uskonnollista tai uskonnotonta katsomustaan. Valinta koko kouluyhteisön edessä voi olla ahdistavaa sekä kantasuomalaisille että maahanmuuttajaperheille.
Koulun katsomuksellista yhdenvertaisuutta kehittäisi myös elämänkatsomustiedon avaaminen kaikille valittavaksi katsomusaineeksi sekä opetusjärjestelyjen parantaminen. Kyse on lapsen ja nuoren pääsystä oikeuksiinsa.
Esa Ylikoski
pääsihteeri, Vapaa-ajattelijain liitto
Tässä versiossa ei suoraan viitata Raykjavikin esimerkkiin: http://www.hs.fi/paivanlehti/07082017/art-2000005316445.html
Se kohta on siis "editoitu" pois.
Reykjavik onnistui ohjeissaan kouluille.
Hyvä esimerkki!
Monissa muissakin Euroopan maissa julkisen vallan ylläpitämä eli verovaroilla toimiva koulu ei ymppää toimintaansa uskonnonharjoitustilaisuuksia. Katoliset koulut ovat asia erikseen.
En tykkää.
En tykkää
Pidetään siis esillä! Välitetään tiedoksi rehtoreille.
Antivaparilla hälyttäää aina kun tämä viesti nousee etusivulle.
Mitä tehtäs, kaste pestäs.
Jätetään kastamatta, liittämättä.
Joko rehtorit saaneet tietoa. Entäää koululautakunnat?
Vapariyhdistykset voisivat laittaa tervehdyksen.
Näitä kouluketjuja on jo liikaakin, mutta tämä on uutisarvoisimmasta päästä.
ala-arvoisemmasta päästä: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14974065/uskonnoton-koulu-ja-paivakoti-typera-tavoite
Tietoa jakoon!
Muissakin Euroopan maissa tämä luonnollista.
Soveltuu myös varhaiskasvatukseen (kuten päiväkoteihin).
Mitä suurimmassa määrin. Päiväkodissa lasten kognitiivinen ja muukin kehitys varhaisemmassa vaiheessa kuin koulussa..
Islannista on opiksi otettavaa myös jalkapallossa.
Vuoroin vieraissa! Hyvä, maajoukkue!
Koskee myös varhaiskasvatusssuunnitelmia, joita juhlistetaan tänään ympäri maata.
Siksi etusivun vinkki.
Kääk.
Antivapari ei tykkää Islannin malista.
Esillä
Tiedoksi OPH:lle.
Hyvä I !
Tiedoksi Helsingin laupungin opetustoimelle..
Helsingin kaupunki!?
Olisi hienoa jos tarttusi Reykjavikin haasteeseen.
Helsingin konservatiivit eivät lämmenneet (vielä).
Uudelleen harkintaan!
OPH välytti tammikuussa kouluille tämän mukaisen menettelyn. Ei tarvitse olla mitään uskonnonharjoitusta koulupäivään tai päiväkodin aukioloaikaan ympättynä.
Täskeä askel eteenpäin. Rehkaiseen rehtoreita ja opettajahuoneita järkevään menettelyyn.
Homma toimii jo joissakin kouluissa ja varsinkin lukioissa.
Tämä asia nousee tänä keväänä ja kesän molemmin puolin esiin.
Mieluummin jo ennen kesää, sillä opettajanhuoneissa puhutaan jo lukuvuoden lopussa seuraavasta lukuvuodeta. Muutoksia käytöntöihin saatetaan tehdä jo keväällä.
Kahden hyvin resurssoidun ja tiedotetun ohjelmaan sijaan on parempi vaihtoehto keskittyä vain kaikille yhteisiin tapahtumiin.
Kiva maa ja kansa...
Kiva ohje! Mallia Helsingin kaupungille.
Hyi. tämä piiloon.
Ensijsijainen ratkaisu.
Toissijaisesti kahden rinnakkaisen tilaisuuden malli.
Pohjoismaisten liittojen tapaaminen on alkavan viikolla lopulla Reykjavikissä. Toivottavasti saadaan kuulumisia Islannin tilaneen kehityksestä.
No perhana, enkä ollut kuullut tästäkään. Vai oliko se yhdistyksille menneessä jäsenkirjeessä?
Anyways, tätä ajankohtaisuutta olisi hyvä pitää paremmin esillä.
Liiton edustajana on menossa Emma Andersson Helsingissä, ja emmeköhän saa Islannista raporttia ainakin Vapaa ajattelija -lehteen. Edellinen tapaaminenhan oli viime vuonna Helsingissä. Siitä oli juttua Uskomaton-lehdessä: http://vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/wp-content/uploads/sites/5/2018/01/Uskomaton_kevat_2017.pdf
Ohjelmassa on Islannin presidentin tapaaminen. Hieno arvostuksen osoitus:
17:00-18:00 Reception at the residence of the President of Iceland, Mr. Guðni Th. Jóhannesson.
Tapaaminen oli eilen. Mukana Suomesta Vapaa-ajattelijain liiton edustaja Emma Andersson.
Hieno huomionosoitus prosidentiltä.
Täältä löytyy kuva vastaanotolta: http://sidmennt.is/
Pohjoismaisten IHEU:n jäsenliittojen tapaaminen Reykjavikissa. Vapaa-ajattelijain liiton Emma Anderssonin ensiterveiset pohjoismaisesta tapaamisesta:
"Vapaa-ajattelijain liitto osallistuu Reykjavikissa pohjoismaisen yhteistyön tapaamiseen. Viikonlopun aikana on kuultu alustuksia muiden pohjoismaiden tilanteesta, yhteistyöstä IHEU:n kanssa sekä suunniteltu tulevia kampanjoita ja tapahtumia. Lauantaina oli myös vastaanotto Islannin presidentin residenssissä.
Esim. IHEU:n julkaisema Freedom of Thought -raportti uudistuu tänä vuonna. Tulossa on ranking-lista maasijoituksista."
Islannin humanistiliiton nettisivuilla mm. kuva presidentin vastaanotolta
Mielenkiintoista saada lukea, miten tilanne kehittynyt Islannissa ja muissa pohjoismaissa.
Ei kiinnosta. Ei, ei ja ei.
Nyt toukokuussa jo valmistellaan koulujen uutta lukuvuotta.
Muutoksen aika.
VA-lehteen juttua!?
Viestiä rehtoreille. Ja kunnille?
Tässä viestiä: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2018/05/29/avoin-kirje-rehtoreille/
Vanhempien vinkit kannusaisivat muutokseen.
Rehtorit kaipaavat kannustusta. Rohkaisua.
Juhlissa puheeksi.
Tässä teemaan likittyvä kirjoitus: https://kouvolansanomat.fi/mielipide/lukijalta/d509d8e3-ad4b-4366-ad20-6b4779e5d84a
Samaa mieltä: https://kymensanomat.fi/mielipide/lukijalta/317acd95-e274-4405-9997-53cc0bd1a371
Tästä koppi Helsinkiin!?
Tämä piiloon!
Nyt kunnat ja koulut soveltamaan OPH:n tammikuista ohjetta.
Helsinki - Reykjavik -maaottelu?!
Tätä on kyselty. Hyvä.
Sopii+parhaiten+Helsingin+kaupungille,+jossa+50+%+pian+"rikki".
Saarivaltiot Irlanti ja Islanti antavat mallia Suomelle, joka on puoliksi saari.
Löytyy muuten täältä: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2018/11/06/uskomaton-lehti-painettuna-ja-netissa/
Tarkemmin sanoen täältä: http://vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/2018/11/02/koska-toteutuu-uskonnollinen-sitouttamattomuus-paivahoidossa-ja-peruskoulussa/
Mikä kaupunki Suomessa ennättää ensin?
Tämä on muissakin ketjuissa, mutta tässä "alkuperäisenä" an sich.
Erityisesti Helsinki suomen mallistuneimpana kaupunkina voisi tarttua haasteeseen. Asiaa on syytä pohtia mm. yhdenvertaisuustyön yhteydessä.
Koska Helsingin kaupunki tarttuu haasteeseen?
Helsingin seudun vaparit on haastanut Helsingin kaupunkia tässä asiassa. Toistaiseksi tuloksetta.
Koska Helsinki vastaa haasteeseen?
ps.
Islanti luopuu poikien(kin) ympärileikkaksessta .
Viime aikoina on Islannin esimmerkistä puhuttu koulukeskustelusa laajemminkin, Huomasin Helsingin kaupunngin sivuilta.
Siispa tämä mukaan keskusteluun. Hyvä homma.
Kaupungin+kouutuksen+ja+kasvatuksen+lautakuntaan+vaan+tiedoksi+Reykjavikina+malliu.+Jossei+ole+jo.+Sopii+samaan+samaan+kuin+50+%+alittuu,+vaikka+asian+ei+kyllä+pitäisi+siitä+olla+kiinni+missään+kunnassa.
Tämää on jo ylipitkä ketju, mutta tällä Reykjavikin mallilla kannattaa muistaa erityisesti Helsingin kaupunkia. Haaste!
Koska+Helsinki+"kypsyy"?+Vasta+sitten+kun+evl+alle+50+%?!+Koska!?
Nykyään osataan ennakoida... Entä tässä asiassa? Korkea aika.
Silloin ollaan jo häpeällisen myöhässä Vantaa ja Espoo voisivat olla suhteellisesti katsoen edistykssellisempiä.
Oi, Helsinki,. Oi, Helsinki. Mallia.
Kyllä se tällä alkavalla 20-luvulla toteutuu. Iloinen 20-luku!?
Miten muuten ruokailut? Jos on kinkkukiusausta tarjolla, niin pitääkö tässä ottaa vakaumus huomioon?
Tämähään on vuonna 2020 ajankohtaisempi kuin koskaan! Toimeen vaan. Helsinkikö ensin?!
Vähemmistöseurakunnat (7 kpl) koittavat hillua kouluissa ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kuitenkin sillä on merkitystä.
Toivottavasti korona-epidemiasta on sen verran hyötyä, että huomataan ohjeiden ja säätösten nousdattamisen tarpeellisuus. Viittaan opetusssuunnitelman sitouttamattomuuteen. Helwwingi voisi muistuttaa kouluja ihan vaan siitä.
Perusteltu+ajatus.+Helsingissä+tällainen+Ev.lut+kirkkoon+kuuluvuuden+kehitys,
Nyt sitouttamattomuutta koler eikun koronan aikaan.
Lukioille tehdään kunnissa uudet opetussuunnitelmat viimeistään elokuulle 2021 valtakunnallisten perusteiden ohjalta. Muutoksia voidaan kunnissa tehdä nyt myös perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmiin - sekä koulujen ja päiväkotien käytäntöihin. Tämä tarkoittaa kuntakohtaista toimintaa, yhteyksiä kuntien opetuksen ja kasvatuksen viranomaisiin sekä kyseisen lautakunnan jäseniin.
Tehdään loikka uskonnolliseen ja katsomukselliseen sitouttamattomuuteen! Jätetään uskonnolliset tilaisuudet pois koulujen ja päiväkotien toiminnasta myös korona-ajan jälkeen.