Kateellisille KittiläLevi-vihaajille ajattelemista

On Levi hyvä paikka ja kehitetään jatkuvasti. Kiva siellä on käydä. Mutta aloittajalle: Ei laittomuutta pidä hyväksyä missään muodossa! Aloittajalla on mennyt puurot ja vellit totaalisesti sekaisin.

Kittilä on tullut kuuluisaksi kun siellä on valttutettujen enemmistö sortunut laittomaan kunnanjohtajan irtsanomiseen. Vaikka järjen ääntä oli tarjolla, enemmistö puski päätöksen voimaan. Nyt syylliset eivät vieläkään tajua tehtyä vääryyttä vaan yrittävät maksattaa töppäilynsä kuntalaisilla. Vaikka aivan rautalangasta väännetään, ei järki pelaa. Levi elää omaa elämäänsä ja Kittilän kuntapäättäjät hämmentävät soppaansa.Nähtäväksi jää miten keissi päättyy.

Henkilöpalvonta aiheutti tämän kriisin ja siitä voisi kuntalaisia muistuttaa. Siihen ympyrän mahtuisi kaikki rikolliseen toimintaan ryhtyneet. Näytille menisi varsin tuttua väkeä, ja saataisi kuntaan oikea taideteos.
Rgb ledeillä voisi vaihtaa tunnelmaa ja ympyrä keskellä voisi palaa ikuisen totuuden tuli.

Kittilässä siis kaikki hyvin. Ainoa miinus lienee siis ulkopuolisen tekemä taideteos. Paino sanalla ulkopuolinen. Siinä kiteytyykin se Kittilän ongelma.

Mitä veroeuroja valuu Kittilästä etelään ? Tämä taitaa olla niitä Köngään trollien kirjoituksia.

Kyllä se on lopultakin Palosaaren sisarukset, jotka Kittilän, ja jopa koko Lapin pystyssä pitävät. Heille todellakin patsaat pitäisi pystyttää. He ovat täysin syyttömiä Kittilän nykyiseen sekavaan menoon, Suomen Kuvalehden yksinomaan masinoimaan. Onneksi heitä vastaan aiotut oikeudenkäynnit ovat kaatuneet tarpeettomina. Nyt on kunnian palautuksen ja anteeksipyyntäjen aika aiheettomista ajojahdeista.

Tääälllä saa kunnon seksiä taas rouvilta, jipii

Könkäällähän on provosointia, jos sanot väärälle ihmiselle päivää. Siellä on tarkka järjestys ketä saa tervehtiä ja ketä ei.
Jopa lapsille opetetaan tämä.

Muissa kylissä on aivan luonnollista ja kuuluu hyviin tapoihin tervehtiä kaikkia oman kylän asukkaita, mutta näin ei todellakaan ole Könkäällä.

En minäkään sitä ensin uskonut, mutta oli pakko, kun satuin omin korvin kuulemaan.

ei saa suikkua ei kättä, poroa saa

Täällä jos ei saa puumaa niin ei missään.
Rouvat kiimassa..

Mihin kittiläläiset ovat ikinä olleet tyytyväisiä?

Opettele jaottelemaan tekstiä, ei tuota perkele vaan pystynyt lukemaan.

Ihana yö ruskan aikaan.
Ihollesi laskeudun, tyydytän...

Älkääppä te kunnanvaltuutetut kommentoiko jaotteluista mithän ko oletta jakanhet aivan tarpheksi kunnan asioita ittele ja kaveteile ja kerhoitten jäsenile.

Utsuvaara on Lapin hienoimpia kolkkia.

sulle, miepä-tiiän: olet kateellinen kyttääjäpaskiainen.

Utsu kaipaa keväisin lettukotaa, mutta. sinne ei ole kellään asiaa. Korporaatio pitää huolen ettei kilpailijoita pääse tulemaan samalle leikkikentälle.

Kyllä mie oon niin kateellinen kun Kittilä saa oman lakinsa. Kaikilla kunnilla ei ole omaa lakia.

... ja lapsilla poronnahat paitoina.

Eilenkin oli ihanat maisemat Levillä ja tänäänkin jatkan ulkoilemista koirien kanssa jahka käyn syömässä makoisasta lounaspöydästä. Illalla sitten...

Vapaa seksi pittää paljon näitä paikkoja pystyssä..

Ainakin miehisiä sellaisia..

Kyllä elämästä pitää nauttia, sen vähän aikaa minkä täällä vierailemme.
Luonto on huolehtinut siitä, että seksi on niin riettaan hyvää ja varsinkin vapaa sellainen..

Hatun nosto aloittajalle siitä että on ymmärtänyt Aarne Nikan merkityksen Kittilän Levin syntyhistoriassa.

Ei asiat tappelemalla parane.

Kateuskortti käytetty. Argumentit loppuivat.

Paljon on vettä virrannu Könkhäällä tämänkin jälkhen, koko valtuustoa yritethän tuomiolle.

Könkhään laittomalta kaatopaikalta löytyi 44 000 kiloa jätettä.

Suomen Kuvalehti:
Levin ympäristörikosepäily on edelleen syyteharkinnassa.
Lapin poliisi on jo lähettänyt jutun syyttäjä Ritva Pelttarille, joka on kuitenkin pyytänyt poliisia suorittamaan asiassa lisätutkintaa. Tutkinnanjohtaja Juha Pantsarin mukaan se on edelleen kesken.
Kittilän Könkään kylässä sijainnut kaatopaikka paljastui, kun kunnan ympäristöviranomainen sai vinkin siitä kesällä 2015. Poliisi aloitti tutkinnan saman vuoden syksyllä.
Poliisi epäilee ”puoltakymmentä ihmistä” ympäristön turmelemisesta. Yrittäjä on itse kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Kaatopaikan paljastuttua hän selitti, ettei ollut tiennyt sen luvanvaraisuudesta.
”Tarkoituksemme ei ole missään vaiheessa perustaa kaatopaikkaa ei jätteille eikä maa-aineksille”, yrittäjä kirjoitti syyskuussa 2015 päivätyssä selvityksessään.
Jätteitä oli ajettu alueelle vuosina 2009–2015 Hullu Poro Oy:n työmailta.
Lapin ELY-keskus antoi loppukesästä 2016 määräyksen, jonka mukaan yrittäjän tuli poistaa pilaantuneet maa-ainekset ja sinne viedyt jätteet. Lisäksi piti selvittää pohjaveden ja lähialueiden maaperän kuntoa.
Työt aloitettiin syyskuussa ja saatiin päätökseen marraskuussa 2016. Alueelta poistettiin jätettä ja kunnostettiin maa-ainesta. Suomen Kuvalehden saamien tietojen mukaan alueelta toimitettiin Kittilän jäteasemalle yhteensä lähes 44 000 kiloa muun muassa metalli-, betoni- ja puujätettä. Sellainen määrä ei ole kuin kolme kuorma-auton lastia.
Roskat olivat lähinnä rakennusjätettä ja pakkausmateriaalien jätteitä. Rakennusjätteet olivat ilmeisesti vanhaa purkumateriaalia. Lisäksi kaatopaikalla havaittiin rautalankaa, raudoitusteräksiä ja peltipurkeja, muovia, laudankappaleita ja laattojen kappaleita.
Alue on noin 2 600 neliömetrin kokoinen ja sijaitsee vajaan puolen kilometrin päässä Ounasjoesta. Maa-alueen kunnostustöitä ohjasi Ahma ympäristö Oy.
Yrittäjän tarkoituksena on rakentaa entisen kaatopaikan päälle matkailukohde Tonttulan parkkipaikka.
Kunnostettuja maa-aineksia on ely-keskuksen luvalla hyödynnetty parkkipaikka-alueen rakenteissa.
Maa-aineksessa on havaittu kuitenkin sen verran arseenia, että maata ei saa viedä muualle ja vaikutuksia pohja- ja pintaveteen tulee seurata jatkossa.
Suomen Kuvalehti ei tavoittanut yrittäjää kommentteja varten.
Näyttää siltä että ajojahti on ollut. Ei näin pientä kunnan teknisen lautakunnan asiaa kuulu revitellä valtakunnallisessa mediassa. Muutama kuorma ei-myrkyllistä materiaalia on vaaratonta ympäristölle. Tonttulalle menestystä ja parkkipaikalle kans!

Kaikkia ja kaikkea vaan pilkataan. Päivikki sentään on sellainen tekijä että pitää kunnioitusta olla Kittilässä.

Ettekö taukit vieläkään tajua? Jos teillä on joku ongelma niin älkää täällä lässyttäkkö. Ottakaa yhteyttä T.Kurulaan niin ei tartte syyttömiä osoitella sormella.

Tampereelta ehkä voisi saada halpaan hintaan sen Rummin Jussin patsaan, jonka
anarkistit aina töhrivät Hämeenpuistossa, ei varmaan olis hinnankiroissa.

Kittilän valtuutetut joutu syythessen koko porukka mutta silti syytethän valn leviläisiä,jokka elättävät kittiläläiset.

Arttu Viskari tänään Levillä, jess jess jess!

Son siinä mitä kittilässä.
https://yle.fi/uutiset/3-10400564

Kiva lukea vanha juttu kaikkine virheineen ja henkilöpalvontoineen. Nyt näette mitä on käynyt ja käymässä. Lévillä ei mitään hätää. Paranee vaan kun homma on valmis.

Synkkään syksyyn tämmöinen avaus piristää vaikka muuten veetuttaa.

Matkailualan merkitys maailmantaloudelle on jo pitkään ollut kiistaton. Matkailutulot lähes kolminkertaistuivat vuodesta 1990 vuoteen 2006, jolloin jo noin 12 prosenttia maailman vientituloista saatiin turismista.
Kasvu jatkuu yhä nopeana: YK:n alaisen Maailman matkailujärjestön mukaan vuonna 2006 maailmassa tehtiin 843 miljoonaa valtion rajat ylittävää matkaa. Se on 5,4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kun matkailuelinkeinon vielä lasketaan työllistävän yli 200 miljoonaa ihmistä, ei ole ihme, että alan kehitystä seurataan silmä tarkkana.
Voimakkaasta kasvusta huolimatta matkailu suuntautuu yhä valtaosin muutamille ydinalueille. Suosituimmat kohteet ovat jo pitkään olleet Ranska, Espanja ja USA, eikä kymmenen suosituimman maan listalle mahdu yhtään köyhää kehitysmaata. Yli puolet ulkomaanmatkoista kohdistuu Eurooppaan, josta valtaosa (noin 56 prosenttia) matkaajista on myös kotoisin. Viimeisen parin vuoden ajan kasvu on ollut nopeinta Afrikassa, mutta maanosa saa yhä vain reilut kolme prosenttia globaaleista matkailutuloista.
(Yllä lainatuissa matkailutilastoissa eivät näy kotimaan loma- tai työmatkat.)
Yleisistä mielikuvista poiketen matkailuala ei ole vain suurten ylikansallisten yhtiöiden temmellyskenttä. Pelkästään EU:ssa toimii pari miljoonaa matkailualan yritystä. Valtaosa niistä on pieniä, alle 15 henkeä työllistäviä ravintola-, majoitus- ja kuljetusalan firmoja.
Matkailualan nopea kasvu ei ole jäänyt huomaamatta. Suosittujen lomakohteiden kuluminen ja ympäristöongelmat saivat huomiota jo 1980-luvulla, kun Richard Butler osoitti kehittämänsä matkailun elinkaarimallin avulla, miten kasvava turismi murentaa kohteen alkuperäisen vetovoiman, kuluttaa ympäristön ja kääntää paikallisväestön asenteet matkailuvastaisiksi.
Uusissa kohteissa yhteiskunta on usein huonosti valmistautunut vastaamaan matkailun vaatimuksiin, oli kyse sitten perusinfrastruktuurista, ympäristö- ja työlainsäädännöstä tai viranomaisvalvonnasta.
Matkailu rasittaa ympäristöä
Energiankulutusta ja jätteitä voidaan pitää suurimpina matkailun ympäristörasitteista. Kansainvälisten kuljetusten vaatima polttoaine sekä hotellien rakentaminen, lämmitys ja ilmastointi syövät luonnonvaroja, ja monien matkakohteiden ekotehokkuus on erittäin huono.
Turistien vedenkäyttö ylittää jo nyt monin paikoin pohjaveden uusiutumisvauhdin, ja ilmastonmuutoksen myötä ongelman uskotaan pahenevan erityisesti Välimerellä ja Punaisellamerellä sekä monissa eteläisen pallonpuoliskon kohteissa. Makean veden kulutuksen lisäksi ongelma ovat myös hotellien jätevedet, jotka lasketaan monilla matkailun kasvualueilla (muun muassa Karibialla sekä Afrikan ja Aasian rantakohteissa) usein käsittelemättöminä vesistöihin.
Ongelmaa pahentaa turistien yltäkylläinen elämäntapa, jonka seurauksena syntyvät jätemäärät ylittävät moninkertaisesti kohteiden sietokyvyn.
Suuri osa matkailun aiheuttamista ongelmista on sidoksissa alan sesonkiluonteeseen. Koska valtaosa turisteista tulee vauraista länsimaista, määräytyy kohteen haluttavuus sen perusteella, miten hyvin se sopii yhteen heidän lomakausiensa ja tarpeidensa kanssa. Täten enemmistö matkoista tehdään kesä–syyskuussa ja joulunaikaan. Muun osan vuotta monet matkakohteet seisovat lähes tyhjillään.
Kohteen suosio voi myös romahtaa yksittäistenkin huonojen uutisten seurauksena. Tällöin matkailusta jo riippuvaiseksi tulleen paikallisväestön saattaa olla mahdotonta palata aiempien elinkeinojensa pariin.
Ehkä suurinta kritiikkiä herättää kuitenkin matkailun tulovirtojen epätasainen jakautuminen. Jopa 90 prosenttia maailman matkailutuloista päätyy vauraisiin teollisuusmaihin, samaan aikaan kun ympäristö- ja sosiaaliset ongelmat kasaantuvat köyhään etelään.
Syynä epätasaiseen tulonjakoon ovat sekä matkailuyritysten omistajuuden keskittyminen että alalle tyypilliset pitkät alihankintaketjut ja riippuvuus tuontitavaroista ja polttoaineesta. Monissa tapauksissa alle viidennes matkapaketin hinnasta päätyy itse kohteeseen, ja minimaalisen pieni osa hyödyttää sitä väestönosaa, joka rahaa eniten tarvitsisi.
Onko ekoturismi ratkaisu ongelmiin?
Ekoturismi syntyi 1980-luvun lopulla vastauksena massaturismin ongelmiin. Ajatuksena oli kehittää suojeltuihin luontokohteisiin pienimuotoisempaa matkailua, joka ei aiheuttaisi kohteen kulumista ja paikallisväestön syrjäytymistä. Elinkelpoisuuden säilyminen haluttiin taata suosimalla pieniä, paikallisyhteisöjen omistamia ja hallinnoimia matkailuhankkeita ja luontoa säästäviä rakennustapoja.
Valitettavasti kestävän kehityksen ideologian toteuttaminen on osoittautunut vaikeaksi.
Suurin käytännön ongelma on, että paikallisyhteisöillä on harvoin riittäviä pääomia ja sellaista tietotaitoa, jota länsimaisten turistien tarpeisiin vastaaminen vaatii. Myös markkinointi- ja taloushallinnon osaaminen on usein puutteellista, eivätkä useimmat paikallisyhteisöjen matkailuhankkeet ole onnistuneet kattamaan edes kulujaan.
Ekomatkailun uskottavuutta on heikentänyt myös se, ettei kestävyyden kriteereitä ole.

Onko se vielä Hullussa Porossa ethä pithää takaoven kautha pakhoon pyrkiä, jos aikoopi nussimatha lähtiä? Ovat nii etelän akat lapin miehen kyrvhän perhään. Se o se ruska ku tuopi himokkaan etelän akan näilhe kairoille. Ja viinalle ovat persoja.

Nimimerkki Faktaa osaa hienosti kopioinnin. Lähdeviitteet jääkin sitten laittamatta. Erikoista "keskustelua".

http://maailmantalous.net/fi/artikkeli/matkailu-talous-ja-ymparisto

Miksi näissä ketjuissa hehkutetaan tätä Palosaarten osuutta Levin kehittymiseen? Eikö tämä veli Palosaari ole palkattu työntekijä hissi yhtiössä? Ja sisar Palosaarella on yksi majoitustila? Ohiajaessa olen huomannut, että kylässä on kuitenkin useita hotelleja. Trivago tarjoaa ainakin 19 vaihtoehtoa Sirkasta/Leviltä. Onhan siellä muitakin hotelliyrittäjiä kuin tämä sisar Palosaari. Kyllä kai useat yrittäjät ovat olleet kehittämässä ja kehittävät aluetta yhdessä kunnan kanssa. No kunta ei taia kyllä nykysellään ennättää kehitys työhön, mutta ennen.

Kyllä on upea paikka retkeillä Levin ympäristö.Käydään toistekkin.

Levi-vihaajat ovat veroilla elätettyjä paskaloisia, jotka ei tee mitään oikeaa työtä ja hyödyllistä.
Siinä niiden ongelma.