Miten teitä kiusattiin koulussa?

Minua homoteltiin koko koulu ajan, vaikja en ole homo.

Reppuni varastettiin ja heitettiin jokeen. Pyöränkumini puhkottiin.Haukuttiin homoksi ja joskus lyötiinkin.

Mut sidottiin hyppynarulla lyhtypylvääseen ja heiteltiin lumipalloilla.

Hyvähän se sellasella sakilla käydä.

(Hihityst)

Lähinnä haukuttiin rumaksi ja läskiksi

Juuri tuolla tavalla naisten suosio aina jakaantuu.

Mm. kävivät porukalla päälle, yhdet piteli käsiäni kiinni takaapäin kun toinen mätti nyrkillä mahaan. Yksi pidempi kaveri oli jatkuvasti tappelemassa meikäläistä vastaan, ei kaveri ilmeisesti pärjännyt kokoisilleen.
Talvella lumipesuja, yksi viskasi tupakannatsan meikäläisen päälle, toinen mulkku teknisen työn tunnilla sähkötöissä pyyhki ruskealla piirilevyn syövytysaineella ryvettämänsä kädet paitaani, liikuntatunnilla oli kerran yllättäen tanssia tyttöjen kanssa, kohdalle sattunut tyttö halusi vaihtaa johonkin toiseen meikäläisen, yms. syrjintää, haukkumista, solvauksia, nolaamista, jne.
Yhtään kaveria ei ollut koko yläasteen aikana joten ihan itse piti ottaa kaikki paska vastaan.

Ei kiusattu, vaikka olinkin hiljainen hissukka. Jos oli ensimmäinenkään kiusaaminen tullut, olisin vedellyt turpaan.

Mua hakattiin ja potkittiin ja tietysti haukuttiin

Helpompi olis vastata miten ei kiusattu. Lyötiin, annettiin lumipesuja, haukuttiin kaikilla mahdollisilla adjektiiveilla, eristettiin, häpäistiin vetämällä housuja alas yms, varastamalla pipo tai reppu, sotkemalla koulukirjoja, katkomalla kyniäni, rikkomalla penaali (ne oli silloin muotia), kivittämällä, heittelemällä lumipalloilla, estämällä niin etten päässyt viimeiseen bussiin, tekaisemalla minut syylliseksi esim varkauksiin tai sotkemisiin, myös yksi opettaja joka oli yhden kiusaajan äiti osallistui minun kiusaamiseeni soittamalla vanhemmilleni kun muka häiritsen kaikkia...siis minä joka en uskaltanut edes puhua kenellekään...... Siis syitä on lukemattomia. Pahinta oli ettei -80-90 luvulla ketään opettajaa asia kiinnostanut vaikka vanhempanikin yrittivät puuttua siihen. Mitä enemmän vanhempani asiaa toivat ilmi sitä enemmän sain paskaa niskaan. Pelkäsin koko peruskoulun kouluun menemistä. Neljännellä luokalla yritin itsaria syömällä kaikki äidin kalkkitabletit. (olin kuullut että lääkkeitä syömällä kuolee) en vain tiennyt mitä ne oli. Sain vaan mahan sekaisin. Jollain ihmeellä yksin selvisin. Nyt elän lähes nelikymppisenä erakoitunutta ja parisuhteetonta sekä kaveritonta elämää. Käyn töissä ja kustannan elämäni. Muuten linnoitun kotiini koska pelkään kaikkia ihmisiä koska kukaan ei ole minua nuoruudessa kohdellut hyvin vanhempiani lukuunottamatta.

Tuli jokunen kerta turpaan ja pahasti... Löin takas.. Kostin..

Ukkooni hirtettiin vyöhön opettaja keskeytti.

Minua matkittiin (ja ExPUA:n mielestä se on merkki ihailusta)

Perus tyttöjen kiusaamista. Suljettiin ryhmien ulkopuolelle eikä huolittu mukaan. Käyttäydyttiin kuin en olisi edes olemassa eli jos vaikka kysyin jotain niin ei oltu kuulevinaan eikä katsottu edes päin. Mikäli keskustelunavaukseni huomioitiin, oli vastauksena ärähdys. Ja tämän lisäksi tietysti haukuttiin selän takana.

Mua yritettiin kiusata nimittelemällä, ja kerran pääni työnnettiin vessapönttöön. Sitä seuranneessa tappelussa pahin kiusaaja lähti pakoon. Kiusaaminen ei minuun tehonnut kun itsetunto oli paljon kiusaajien yläpuolella.

Tyttöjen puolelta rumaksi ja tyhmäksi haukkumista, sosiaalista eristämistä, valehtelua ja paskan puhumista. Poikien taholta uhittelua, pieksämisellä uhkailua ja tönimistä, sekä kaikkea tuota edellistä. Kesti 4. luokalta 9. luokan loppuun ja jatkui vielä lukiossa. Oikeasti kukaan ei uskaltanut enää käydä käsiksi sen jälkeen, kun pöllyytin yhden selkeästi isomman tyypin oikein perusteellisesti ja ilmoitin siinä koulun pihamaalla olevani valmis hoitelemaan lopullisesti jokaisen, joka haluaa vielä tulla kokeilemaan mun hakkaamista. Se oli ainoa kerta, kun näytin tunteeni ulospäin koulussa; sellaista synkkää ja syvää vihaa, joka ei jätä kenellekään mitään epäselvää. Ei mitään hysteeristä huutamista, vaan selkeällä ja rauhallisella äänellä asian ilmoittaminen.
Kostin kaikille paskanpuhujille ja vähättelijöille opiskelemalla ja treenaamalla itseni sellaiseksi, joksi haaveilivat joskus tulevansa. Varastin heidän unelmansa. Hankin vielä hyvännäköisen ja kauniin tyttöystävän, sittemmin vaimon. Myöhemmin erosin ja vaihdoin nuorempaan ja vielä paremman näköiseen. Ja tuo kaikki vain siksi, että se oli mahdollista minulle.

En ole jaksanut olla enää reiluun vuosikymmeneen katkera kiusaajilleni. Osin heidän ansiostaan olen saavuttanut elämässäni ne asiat, mistä olen haaveillutkin. Heidän ansiostaan kestän niin paljon enemmän. Heidän ansiostaan olen oppinut, että olen itse itseni pahin vihollinen ja ainoa mitä minun tarvitsee pelätä on omat pelkoni ja heikkouteni. Viha ja katkeruus eivät toimi ikuisesti voimanlähteenä, se syö lopulta ihmisen ontoksi sisältä.

Muistakaa kaikki kiusatut, että timantitkin syntyvät vain äärimmäisessä paineessa kuonan alla. Olkaa timantteja, ei kukaan kuonaa kaipaa, kuin korkeintaan maantäytteeksi.

Opettajat kiusasi huonoilla numeroilla.

Tytöt kiusas olemalla antamatta pillua

Minua sanottiin kaljuksi vaikka itselläni on tuuhea tukka

Minusta tehtiin joka välitunti uusi lumiukko.

Ei mitään sen kummempaa kuin yleensäkään. Joskus jotain kahnausta tyttöjen kanssa, ja otin itseeni kun olen aina ollut kiltti ja hyväkäytöksinen, enkä lähde sikailemaan, vaikka provosoitaisi. Kaikille ei ole opetettu samoja normeja.

Joku poika joskus heitteli tavaroitani naulakosta minne sattuu, tämä kuitattiin sillä, että "se vaan tykkää susta".

Kotona veli sitten joskus tuli päälle, mutta koulussa ei sellaista koskaan tapahtunut.

En muista,olen täysin sulkenut alaasteen kiusaamisen pois tietoisuudestani (mut sen muistan,että se oli rankkaa henkisellä tavalla,koska olen erityisherkkä ja olin erilaisista lähtökohdista kuin muut ) ja kun siirryin yläasteelle,niim päätin,että nyt riittää. En varsinaisesti tullut itse kiusaajaksi,jotain pientä yleistä näljäilyä lukuunottamatta,mutta kovis musta tuli. Myöhemmin suojapersoonallisuus esti sopeutumista yhteiskuntaan ja oman todellisen minän uudelleenlöytymiseen meni kauan. Nyt en ole ihmisten kanssa juuri missään tekemisissä. Tämä on kuitenkin oma valintani,nyt kun olen kaunis vanhempanakin sekä omaan menestyksen statusmerkkejä,seuraani kyllä arvostettaisiin,jos lähtisin sosiaaliselle valtatielle,mut en oo viittinyt. Vähäälyisten ja ahneiden ihmisten seura ei ole näkökulmastani vaivan arvoista, sosiaalinen status merkityksetön,jossei välttämättä heiltä mitään tarvitse tai kaipaa. Itsetuntoni perustuu omille saavutuksilleni ja sille,että olen säilyttänyt inhimillisyyteni arvokkuuden nuoruuden vaikeuksista huolimatta.
Lapset ovat kaukana viattomuudesta. Ne ovat itsekeskeisiä ja julmia syyntakeettomia apinanpentuja, joiden idiootit vanhemmat eivät heitä ole osanneet tai vaivautuneet kasvattamaan. Tietämättömyys ei ole viattomuutta. On päivänselvää,millaisista esimerkeistä kiusaajien käytös on lähtöisin. Yhteiskunnassa pärjäävä ihminen voi ulkoisesti vaikuttaa onnekkaalta, mutta minuuden tilan määrittelee ihan eri asiat. Egoisti esim ei ole koskaan tyytyväinen ja kaikki riippuu rahasta ja saamisesta. Kuka oikeasti haluaisi tällaisen psyyken,tai olla missään tekemisissä tämänlaisen ihmisen kanssa?
Omaa kokonaisuuden hyväksyntääni on huomattavasti helpottanut sen totuuden myöntäminen ja tunnustaminen,että ihmiset ovat apinoita ja anaalisuuden asteesta riippuen käyttäytyvät miten käyttäytyvät. Ainoa, mihin voi todella vaikuttaa,on oma käytös. Sen esimerkki on myös tapa vaikuttaa yleisesti.
Jos lukee lapsipsykologiaa vähänkään,niin karisee kaikki lapsuuden idealisointi.
Traumat karisevat hyvin hyväksymis ja omistautumisterapialla,jota lämpimästi suosittelen kaikille traumatisoituneille. Joustava mieli, Pietikäinen,löytyy myös netistä ja pk seudun kirjastoista runsain määrin,joten ei maksakkaan yhtään mitään :-)

Minulta murrettiin käsi ja jalka monesti, ja hakattiin kunnolla joka välitunti.

Mulla pahin oli, kun ihan tunnilla kiusaajat menivät istumaan taakseni ja löivät harpilla...sillä neulalla selkään. Ei kiva.

Sittemmin se pahin kiusaaja pyysi anteeksi. Oli tullut uskoon ja hänestä tulikin pappi. :)

Yks kiusaaja raiskasi minua perseeseen joka välitunti, kyllä paska haisi kun paskareikä löysty, ja minusta tuli homo. Nykyään joutuu vaippoja pitämään, ku paska karkailee.

Enimmäkseen kiusaaminen oli henkistä. Eristettiin ryhmästä, haukuttiin eri nimillä, uhkailua jne. Vetäydyin täysin ja minulle tuli pahoja oppimisvaikeuksia.

Alkuaikoina minuun koetettiin käydä fyysisesti käsiksi, mutta olin fyysisesti kiusaajia voimakkaampi ja laitoin heidät aina maahan. Yleensä riitti, kun otin niskasta kiinni tai kaadoin maahan "pääkiusaajaa" niin muut eivät uskaltaneet tehdä mitään.

Tuota kesti koko ala-asteen ajan, mutta yläasteella pääsin toiseen kouluun ja kiusaaminen loppui. Numerot paranivat ja avauduin enemmän. Siitä huolimatta tuo kiusaaminen jätti jälkensä. Nykyään menee ihan hyvin elämässä.

Ollessani kuutosluokalla eräät kolmannen luokan pojat ottivat minut silmätikukseen ja uittivat kaljuuntunutta päätäni vessanpöntössä. Nykyisin yksi näistä kiusaajista on kuuluisa räppäri.

Kaikella mahdollisella tavalla yksi tyyppi ja sen kaverit. Esim. pyörä rikottiin päreiksi, kustiin reppuun, hierottiin koiranpaskaista lunta naamaan ym. ym. Muutama vuosi sitten se tyyppi kuoli motukkaonnettomuudessa (ajoi siis sitä prätkää), olin onnellinen tapahtuneesta ja olen vieläkin. Paha sai palkkansa.

Ala asteella tytöt kiusasivat minua potkimalla ja sylkemällä päälle ja lauloivat kaikenlaisia pilkkalauluja. Tytöt yllyttivät muut pojat kiusaamaan ja isommilta pojilta tulikin sitten nyrkkiäkin. Tytöt varasti monesti minun repun ja heittivät rapakkoon ja joskus olivat sylkeneet repun päälle ja takkiinkin. Yläasteella tulikin turpiin jo viikoittain ja tytöt limppaili räkää vaatteisiin ihan joka päivä. Ruokalassa sain kuulla olevani ruma ja haiseva.

Minulla ei vieläkään ole ollut naispuolista ystävää vaikka olen jo 38 ja aika usein muistuu väkisinkin mieleen nuo lapsena tapahtuneet jutut. Saan kotonani yksinään ajoittain raivokohtauksia ja raivokohtauksessa saatan huutaa tunninkin putkeen ja heitellä tavaroita seinään rikki. Työelämässä en tällä hetkellä ole ja elämä on siltä osin ihan jees kun ei tarvitse olla naisten lähellä. Kaupassa joskus on naisia ja jotenkin vaistomaisesti väistelen heitä. Myös isoja miehiä väistelen parhaani mukaan. Pyrin käymään kaupassa myöhään illalla kun asiakkaita on mahdollisimman vähän. Baareissa en ole koskaan käynyt ja muutenkaan en alkoholia käytä. Käyttämäni lääkitys ei sovi yhteen alkoholin kanssa ja siksi olen täysin raitis.

Tytöt olivat kouluaikana ihan täysiä hirviöitä minua kohtaan ja en voi tuntea muuta kuin syvää inhoa naisia kohtaan näin aikuisiälläkin ja siitä tuskin koskaan tulen pääsemään eroon. Se suututtaa kun tytöistä tämä kaikki sai alkunsa.

Kerran vedettiin housut alas ja lisäksi polkupyöräni satula raiskattiin, Olin slloin ala-asteen viidennellä tai kuudennella luokalla.

Haukuttiin koko ajan... Vedettiin turpiin...
Heitettiin paskaseen ojaan.

:D kuulostaa pahalta...

En tiedä mihin itse sijoitun näissä kaikissa tarinoissa. Osa niistä kuulostaa ihan kamalilta, muutama nauratti. Muistan itse ensimmäisen kouluviikon, ensimmäinen liikuntatunti, jonka jälkeen olin ainoa pojista joka kävi suihkussa. Kävelin sitten siitä alasti penkkien välistä joilla toiset istuivat, yksi läiskäytti sitten perseelle ja toiset tietenkin repesivät nauruun. Joitain tuollaisia pieniä kepposia meidän luokkalaisilla oli tapana tehdä toisilleen ala-asteella. Itse en ainakaan vielä tuohon aikaan joutunut mitenkään rankasti kiusatuksi.

Yläasteella se oli lähinnä semmoista verbaalista nälvimistä melkein päivittäin parin vuoden ajan, ja valitettavasti juuri nuo ajat ovat jättäneet itseeni suurimman osan erityyppisistä aggressioista ja patoumista. Olin pienikokoinen ja laiha ja liian ujo ottamaan paljoakaan kontaktia tyttöihin. Ysiluokalla tilanne rauhoittui.

Valitettavasti se mikä itseäni satutti eniten oli se kun eräs tyttö johon olin itse peruskouluaikana ihastunut ja joka myös väitti pitävänsä minusta, kääntyi jossain vaiheessa kiusaajien puolelle ja minusta tuntuu että vihaan häntä siitä edelleen yli viisitoista vuotta myöhemmin, joskaan itseni tuntien tuskin haluaisin hänelle mitenkään pahasti kostaakaan. En oikeastaan tiedä onko tapahtuneella minkäänlaista yhteyttä siihen tosiasiaan, ettei minulla nyt edelleenkään kolmekymppisenä ole juuri minkäänlaista kokemusta naisista, tai että olen palstamääritelmän mukaan kaljuuntuva neitsytsetä, jonka parhaat nuoruusvuodet ovat jo kaukana takanapäin.

Itse olen pannut merkille että lähestulkoon jokaisen, ns pahemman luokan kiusaajan taustalla oli jonkunsortin kieroon kasvaneisuutta, eli tulivat perheistä joissa oli esim. toinen tai kumpikin vanhempi alkoholisti, perheriitaa, avioeroja, tai vanhemmat olivat muuten vaan ilkeitä, narsistisia vittupäitä. Ihminen joka systemaattisesti haluaa tuhota muiden elämän, ansaitsee kyllä täysin sen mitä näissä ääripäissä on käynyt, vaikka tietenkään se vika ei ole täysin tässä henkilössä itsessään, mutta kuitenkin.

Haukuttiin homoks

Alkoi jo esikoulussa, kun isot pojat ensin homottelivat, sitten runkkasivat vessanpönttöön, työnsivät pääni sinne pönttöön sperman sekaan ja sanoivat: "Juo nyt spermaa VITUN HOMO!"

Sama meno jatkui koulussa. Ja sama meno jatkui lukiossa. Aina löytyi isompia poikia, jotka runkkasivat, uittivat päätäni spermoissaan ja homottelivat. Lukion jälkeen sama meno jatkui armeijassa, kun alikessut työnsivät pääni vessanpönttöön, johon olivat runkanneet, ja sanoivat: "ASENTO! Juokaa spermaa alokas VITUN HOMO! LEPO!"

Sama meno jatkui yliopistossa, maisterit työnsivät pääni vessanpönttöön sinne ensin runkattuaan ja sanoivat: "Juo spermaa VITUN HOMO!"

Ja nyt, sama meno jatkuu työpaikalla. Keskijohto runkkaa vessanpönttöön ja työntää pääni sinne ohimennen kommentoiden: "Juopas sinä spermaa VITUN HOMO!"

Arvaan, että sama meno tulee jatkumaan vanhainkodissa. Vahtimestarit tietty runkkaavat vessanpönttöön ja työntävät kaljuuntuneen pääni sinne lausahtaen: "Juo spermaa VITUN VANHA HOMO!" Ja ruumishuoneella työntekijät yhdessä papin kanssa runkkaavat vessanpönttöön ja työntävät kalmoni kalvenneen pään sinne, ja pappi messuaa: "Spermaa pitää sinun juoman VITUN HOMOVAINAA!"

Yks tyttö kerran löi mua mahaan ja toinen taas tuuppasi ahterillaan, kun en ensin suostunut sitomaan sen esiliinaa köksän tunnilla. :-(