Onko kellään muulla vastaavaa ongelmaa? Suurin osa ystävättäristäni ovat minua enemmän tai vähemmän viehättävämpiä, luulisin että yleisten standardien mukaan yhtä paljon kuin minunkin mielestäni, joten käsitykseni ei johdu "vain" huonosta itsetunnostani:). Olen valinnut heidät ystävikseni ja seurakseni koska ovat kivaa seuraa, en ole ajatellut ulkonäköä heihin tutustuessani. Nyt olen kuitenkin törmännyt ongelmaan. Nyt kun olen ollut sinkkuna, niin kerta toisensa jälkeen kun menen jonkun ystävättäreni kanssa ulos, niin hänen ympärillään pyörii miehiä ja lähestymisyrityksiä satelee joka suunnalta, mutta minuun ei kukaan mies kiinnitä huiniota. Tiedän olevani aika kiva ja persoonallinen keskustelija, joten saisin helposti huomiota vain alkamalla juttelemaan näiden ystävätärtäni iskemään tulevien heppujen kanssa. Semmoinen ei vaan sovi luonteelleni. Ja useinhän nämä aktiivisimmat iskijät eivät ole niitä tyyppejä kenen kanssa mieluiten itse tutustuisin. Olenkin tässä nyt ihmeissäni, täytyykö minun ryhtyä karttelemaan ystäviäni ja käymään ulkona muiden kuin niiden ihmisten kanssa joiden seurasta tykkään eniten, että onnistuisin itsekkin pääsemään miesten kanssa kontaktiin.
Olisin kiitollinen vinkeistä, jos joku on keksinyt jotain helpotusta tilanteeseen.
Olisin kiitollinen vinkeistä, jos joku on keksinyt jotain helpotusta tilanteeseen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei seuran saanti ole ulkonäöstä kiinni. Kun katselet ympärillesi siellä kapakassa, huomaat että sinua rumemmilla naisilla on miesseuraa. Todennäköisesti sinä viestit "IRTI" signaalia, joka saa miehet pysymään etäällä.
mitä sanot että omalla asenteella, asennolla ja käyttäytymisellä (manitsemasi IRTI-signaali:)on merkitystä, olen huomannut saman itsekkin. Mutta kyse ei ole nyt ihan siitäkään, koska saan kyllä juttuseuraa helpostikin jos olen liikenteessä yksin, tai -anteeksi nyt vaan- itseäni rumemman naisen kanssa. Mutta tuota jälkimmäistä en halua missään tapauksesa tehdä tarkoituksellisesti, sehän olisi jo suorastaan toisen ihmisen hyväksikäyttöä. Näyttää siltä että suurin osa näistä tutustumismielessä liikkeellä olevista, usein humalaisisita miehistä, kulkee kuin hevonen läpät silmillä, sihti suunnataan kohti mahdollisimman kaunista naarasta ja mitään muuta ei sitten nähdäkään. Ilmeisesti toimisin itsekkin samoin jos olisin mies.
Mutta olen mies.Minun kaverini ovat menestyvämpiä,rikkaampia,rohkeampia(johtuu varmaan juuri menestyksestä ja varallisuudesta)kuin minä.Olen arka,ujo,hiljainen.Muuten olen hyvä tyyppi eikä ulkonäössä ole suurta moittimista omasta mielestäni.Yksin jään kerta toisensa jälkeen.Muut häipyy hoitojensa kera jatkoille,minä kotiin nukkumaan.Seuraavana päivänä saa kuulla yön tapahtumista ja se on kuin tikarilla hakattais sydämeen.Välillä yritän luistaa tästä ikävästä velvollisuudesta mitä oudoimmin verukkein.
Minua vituttaa ja masentaa.Voisin oikeastaan poistua tästä hiippakunnasta lopullisesti.Haluaisin itselleni kumppanin mutta se näyttää olevan mahdotonta tällaiselle surkimukselle.
Oletko testannut miten flaksin käy jos menet yksin ulos viihteelle, onko silloin parempi? Tai oletko huomannut onko naisten suhtautuminen sinuun erilaista kun olet eri seurassa?
Mitä jos olisit itse aktiivinen? Katselisit ympärillesi ja menisit juttelemaan jollekulle joka kiinnostaa sinua?
Ehkä nämä "hiljaisemmat" kaverit, joista ehkä oletkin enemmän kiinnostuneita eivät uskalla tulla sinulle juttelemaan. Lisäksi kun huomioi, että jos liikut näyttävässä seurassa, ja että ympärillä pyörii joukkio "haita"...
itselleni semmoinen vähän ikävän puoleinen assosiaatio, että olenkohan itse alitajuisesti etsiytynyt itseäni kauniimpien seuraan, koska sillonhan minä olen turvassa niiden "haiden" hyökkäyksiltä, joista en kyllä nautikkaan. Silloinhan mä käyttäisin toisen kauneutta puolustusvälineenä itselleni. Hmmm. Pitääpäs miettiä asiaa.