Inspiroiduin mitä kännykkäsi kertoo sinusta ketjusta ja jaankin kanssani kokemuksen rakkaasta pääkaupungistamme.
Olin sukulaisen tupareissa tututustumassa hänen uuteen luukkuunsa ja tuttaviinsa.
Asunto oli järjettömän kallis, liian pieni ja todella huonolla sijainnilla.
Tuttavat olivat aivan uskomattomia, mistähän kuplasta tai kiven alta nämä menestyjät oli kaivettu?
Tyypit tuntuivat sisältävän lähinnä asennevammoja sekä turhaa rajoittuneisuutta. Ja he olivat tästä vielä ylpeitä.
Keskustelu kääntyi asioista tärkeimpään: millainen älykello kullakin on.
Mikäs siinä, älykello, no voihan siitäkin jutella, kai.
Älykello pysyy päällä nykyään jopa kolme päivää, siihen voi ladata musiikkia, siinä on yhteydet bt:n ja wifin kautta, se mittaa sykkeen, kiihtyvyyden ja siihen saa kai sähköpostit.
Se ohjaa sinut takaisin kotiin ja tallettaa reittisi. Se kestää ainaskin roiskevettä. Se on GPS, se on askelmittari, se on kalorimittari.
Sen voi tunkea vaikka pimeisiin ja kosteisiin olosuhteisiin omaan takapuoleensa biohakkeroinnin yhteydessä. (Se käy siellä kenties päivän tai jopa kolme ja sitten pitääkin tarkastaa kerätty data...)
Se on ehdottoman tarpeellinen, totesivat kaikki muut.
En voinut olla ihan vaan huonoa luonnettani olla kysymättä, että näkeekö siitä ajankin?
Hetken vaivautuneen hiljaisuuden jälkeen minulle kerrottiin että älykello ON todella tarpeellinen.
Miten voit muuten tietää, kuinka paljon olet juossut ja missä?
Ja se on siis ÄLYKELLO. Siis niinku Älykello, YM-MÄR-RÄT-KÖ?
Ja millainen kello minulla on?
Totesin, että kellostani näkee ajan ja päivämäärän.
Ja se käynee sellaiset 50 vuotta erikoisemmin näpelöimättä, valitettavasti joku huippunero on keksinyt kesäajan.
Ja se kestää vettä syvemmälle ja pidempään, kuin ikinä ajattelin käydä.
Ja tällä hihnan kulumisella lempeä kasvissyöjä krokodilli murhataan kerran kymmeneen vuoteen, siitä tehdään minulle viatonta verta tirsuvia rannekkeita ja pienen pienet krokodillin vauvat itkevät itsensä uneen äitiään ikävöiden.
Kysynkin siis, mitä kello kertoo mielestäsi ihmisestä?
Olin sukulaisen tupareissa tututustumassa hänen uuteen luukkuunsa ja tuttaviinsa.
Asunto oli järjettömän kallis, liian pieni ja todella huonolla sijainnilla.
Tuttavat olivat aivan uskomattomia, mistähän kuplasta tai kiven alta nämä menestyjät oli kaivettu?
Tyypit tuntuivat sisältävän lähinnä asennevammoja sekä turhaa rajoittuneisuutta. Ja he olivat tästä vielä ylpeitä.
Keskustelu kääntyi asioista tärkeimpään: millainen älykello kullakin on.
Mikäs siinä, älykello, no voihan siitäkin jutella, kai.
Älykello pysyy päällä nykyään jopa kolme päivää, siihen voi ladata musiikkia, siinä on yhteydet bt:n ja wifin kautta, se mittaa sykkeen, kiihtyvyyden ja siihen saa kai sähköpostit.
Se ohjaa sinut takaisin kotiin ja tallettaa reittisi. Se kestää ainaskin roiskevettä. Se on GPS, se on askelmittari, se on kalorimittari.
Sen voi tunkea vaikka pimeisiin ja kosteisiin olosuhteisiin omaan takapuoleensa biohakkeroinnin yhteydessä. (Se käy siellä kenties päivän tai jopa kolme ja sitten pitääkin tarkastaa kerätty data...)
Se on ehdottoman tarpeellinen, totesivat kaikki muut.
En voinut olla ihan vaan huonoa luonnettani olla kysymättä, että näkeekö siitä ajankin?
Hetken vaivautuneen hiljaisuuden jälkeen minulle kerrottiin että älykello ON todella tarpeellinen.
Miten voit muuten tietää, kuinka paljon olet juossut ja missä?
Ja se on siis ÄLYKELLO. Siis niinku Älykello, YM-MÄR-RÄT-KÖ?
Ja millainen kello minulla on?
Totesin, että kellostani näkee ajan ja päivämäärän.
Ja se käynee sellaiset 50 vuotta erikoisemmin näpelöimättä, valitettavasti joku huippunero on keksinyt kesäajan.
Ja se kestää vettä syvemmälle ja pidempään, kuin ikinä ajattelin käydä.
Ja tällä hihnan kulumisella lempeä kasvissyöjä krokodilli murhataan kerran kymmeneen vuoteen, siitä tehdään minulle viatonta verta tirsuvia rannekkeita ja pienen pienet krokodillin vauvat itkevät itsensä uneen äitiään ikävöiden.
Kysynkin siis, mitä kello kertoo mielestäsi ihmisestä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Asunto oli järjettömän kallis, liian pieni ja todella huonolla sijainnilla "
En voi olla ihan vaan huonoa luonnettani olla kommentoimatta:
Asunto, joka on pieni ja huonolla sijainnilla ei ole kallis.
Todella huonoja sijainteja ovat kookkaampien kaupunkien keskustat sekä hevon kuuset yli sadan kilometrin päässä lähimmästä Alkosta.
Muita huonoja sijainteja ovat lentokenttien lähistöt, hyvien kulkuyhteyksien varrella sijaitseminen (junarata ja moottoritie ovat 20 metrin päässä, asemaa tai liittymää ei ole) tai vaikkapa kansanryhmää vastaan kiihottavasti asuminen.
Tietenkin mikään ei ole kallista, jos rahaa riittää.
Mitä villasukkasi kertovat sinusta?
Mitä vessapaperi kertoo sinusta?
Mitä lompakkosi väri kertoo sinusta?
Mitä kielesi sammaleen väri kertoo sinusta?
Minulla ei ole rannekelloa.
Mun suosikki kello juttu on ehdottomasti Pulp Fictionin nyrkkeilijän isä kello...
Ihmisen typeryys on hänen elämän ja kuolemanviettinsä välinen ristiriita. Olen varma,että alitajunnassaan nämä ihmiset tajuavat kuolevansa ja kello on heille elämänmittari monessa suhteessa. "Se mikä palaa,polttaa maan heidän jalkojensa alta." (AK 2016)
Ihminen ilmentää olemassaoloaan materialistisesti, muu on liian aikaa vievää suuremman mittakaavan näkyvyyden kannalta.
On meitäkin, jotka tyytyvät vähempään mutta arvokkaampaan olemisen ilmentymiseen.
Mun kello on kolkytäluvulta,alkuperäinen alligaattoriranneke, kullattu,kulunut,lasi on rikki, mut kello toimii kun sähköjänis vinttikoirakilpailussa.
Tosin en muista,et se olis ollut mulla ranteessa, kun ehkä pari kertaa sen jälkeen kun sen ostin...