Mitä tehdä kun edellinen myrkyllinen suhde on pilannut kuvan naisista ja oman itsetunnon? Näen nykyään naisissa vain pettäjiä ja niitä "vapaita sieluja" jotka saa omasta mielestään tehdä mitä haluaa ja kohdella muita kuin räsymattoja. Toisin sanoen, näen lähes kaikissa naisissa niitä todella huonoja piirteitä jotka näin eksässäni ja joita en halua naiseltani. Samalla kuitenkin tiedostan, että kyllä naisetkin voivat rakastaa, mutta en nyt vain näe sitä.
Minua suorastaan pelottaa aloittaa uutta suhdetta tai edes yrittää, koska pelkään pettyväni uudestaan. Haluaisin kuitenkin tuntea oloni rakastetuksi ja välitetyksi kuten ehkä jokainen meistä. Hitto, haluaisin edes ihastua mutta kun sekin tuntuu tällä hetkellä mahdottomalta. En siis kaipaa eksääni tai mitään, vaan hän kummittelee mielessäni sanoen "Et saa ketään ja vaikka saisit, sinua käytetään vain hyväksi". Kuinka saan nämä haamut pois pääni sisältä?
Minua suorastaan pelottaa aloittaa uutta suhdetta tai edes yrittää, koska pelkään pettyväni uudestaan. Haluaisin kuitenkin tuntea oloni rakastetuksi ja välitetyksi kuten ehkä jokainen meistä. Hitto, haluaisin edes ihastua mutta kun sekin tuntuu tällä hetkellä mahdottomalta. En siis kaipaa eksääni tai mitään, vaan hän kummittelee mielessäni sanoen "Et saa ketään ja vaikka saisit, sinua käytetään vain hyväksi". Kuinka saan nämä haamut pois pääni sisältä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kuulostaa samalta ongelmalta mikä mullakin, mutta olen nainen ja sama ongelma miesten suhteen. Tuntuu että jokaikinen on halunnut vaan tuhota mut, enkä kaipaa enää yhtään lisää ongelmia. Jos ihastuisin johonkuhun (mikä tuntuu mahdottomalta) saisin taas turpaani vaan lisää kun joku pikkunatsi haluaisi huvikseen tehdä elämästäni helvettiä.
Joka aamu tästä lähtien kun katsot itseäsi peilistä, sano itsellesi että "minä olen vahva, rohkea ja arvokas juuri sellaisena kuin olen".
Saattaa tuntua pöljältä mutta tee se kuitenkin. Kuten illalla viimeisenä kun käyt nukkumaan, sano tuo itsellesi mielikuvissasi ja ajattele samalla paikkaa / tapahtumaa / hetkeä jolloin olet ollut onnellinen.
Kirjoita paperille kaikki ne rumat / inhottavat asiat joita toinen on sanonut ja sinut lannistanut. Säilytä se paperi vähintään viikon ajan ja kirjoita sinne ne asiat joita mieleen tulee. Vaikka siinä sitten menisi toinenkin viikko.
Kun olet kaiken kirjoittanut rypistä se paperi ja polta. Samalla ajattelet että poltat sen kaiken menneen ja entisen tuhkaksi.
Aloitat täysin uuden elämän puhtaalta paperilta. Voimia!
Kannattanee täyttää elämä toistaiseksi jollain muilla virikkeillä kuin uudella suhteella, jos entinen vie vielä noin paljon aikaa ja energiaa. Se uusihan olisi vain laastari, jos sellainen sattuisi löytymään.
Ja sitten kun olet päässyt yli exästäsi ja katkeruudestasi, niin katsele vähän eri tyyppisiä naisia. Ihmisillä kun on tapana toistaa virheitään.
Ompas täällä järkeviä neuvoja ja tukea!! Kiitos, oikeesti :,)
Itse olen ollut useammankin vuoden yksin sellaisen ikävämmän suhteen jälkeen, jossa olen tullut petetyksi tai muutoin väärinkohdelluksi(henkinen tai fyysinen väkivalta). Niiden omien tunteiden läpikäyminen ja itsensä kanssa järkeistäminen on tärkeää, jotta pääsee tilanteen kanssa sinuiksi eli hyväksyy tapahtuneen ja osaa antaa anteeksi sekä kuitenkin toivottaa kaikkea hyvää sille "pahallekin". Jokainen meistä on omalla tavallaan keskenkasvuinen ja omissa suhteissaan kuitenkin pitää katsoa myös itseään peiliin, missä asioissa voisi myös itse kasvaa uutta suhdettakin ajatellen. Apua voi myös hakea terapiasta, jos kokee että menneisyyden haamut kummittelee uusissakin suhteissa, sieltä saa varmasti kasvun aineksia omaa itseä ajatellen.
Oletko sinä samanlainen mies kuin naapurisi tai työkaverisi tai vaikka matti nykänen? Jos et älä yleistä, että kaikki naiset mahtuisivat samaan muottiin. Itse koin nelisen kk sitten erittäin kivuliaan eron ja vaikken ole valmis suhteeseen olen alkanut tinderin kautta deittailla monia miehiä. Näin vältän kiintymästä liikaa vain yhteen henkilöön eikä sekään tunnu pahalta ettei kaikkien kanssa synkkaa kun osan kanssa synkkaa erittäin hyvin. Harmi vaan, että nyt pidän yhtä miehistä paljon mielenkiintoisempana tapauksena kuin muita ja siksi täytyy kahta kauheammin käydä uusien kanssa deiteillä, jotten liikaa kiinny tuohon yhteen ;)
Älä nyt ota tätä pahalla mutta juuri tuollainen toiminta on se ongelma miksi olen nyt tässä tilanteessa. En halua olla sellainen kuin eksäni oli. Minusta nyt tuntuukin että minun on paras kertoa tarinani:
Oma tyttöystäväni tapaili useita miehiä ennen kuin meidän suhde vakavoitui. Tätä hän ei kuitenkaan kunnolla lopettanut sitä edes sen jälkeen kun sovimme seurustelusta. Aikaa minulle juuri riittänyt eikä hän tehnyt asialle mitään vaikka kerran jopa itkien totesin ääneen, että minä suorastaan kärsin enkä voi elää näin. Pelottavinta tästä teki se että hän oli sanonut minulle että hänelle ei olisi ongelma jos osapuolet harrastaisivat seksiä myös muiden kanssa. Tämä oli kamalin asia jonka hänen suustaan koskaan kuulin, koska se haavoitti sisintäni ja sai minut kyseenalaistamaan arvoani ja käytännössä koko suhteen. Viikko tämän jälkeen hän jätti minut.
Tyttöystäväni sattui olemaan luonteeltaan vieläpä niin manipuloivaa sorttia, että hän sai minut uskomaan että vika oli yksistään minussa. Olin kuulemma "ylitunteellinen selkärangaton p***a kasa", joka suuttuu jokaisesta pikkuasiasta (liittyivät usein ajankäyttöön ja huonoon kohteluun) ja josta ei ole mieheksi. Tuollaiset kommentit oikeasti sattuivat, varsinkin kun ne tulivat ihmiseltä josta välitin.
Pari viikkoa eromme jälkeen kun hän minut jätti, olivat kaverini nähneet hänet nuoleskelemassa tuntemattoman miehen kanssa. Tästän kuultuani vajosin entistä syvempään masennukseen ja kadotin itseni hetkellisesti. En tuntenut enään mitään.
Minua siis suhteen aikana petettiin henkisesti ja mahdollisesti jopa fyysisesti (vaikka hän sanookin muuta). Olen koko kesän yrittänyt saada näitä asioita pois järjestelmästäni tuloksetta. Olen puhunut näistä asioista läheisilleni jo sen verran että minusta tuntuu että nämä ovat jo alkaneet kyllästyä koko juttuun eikä ihme. Onhan tästä kaikesta jo kohta puoli vuotta. Surun tunne on tietenkin jo helpottanut enkä ole enään masentunut. Tosin aina välillä purskahdan itkuun kun muistelen tätä kaikkea ja oikeastaan itken tätä tekstiä kirjoittaessani koska vuodatin nyt tähän kaiken sen mitä käyn sisälläni.
Ei kannata keskeneräisenä alkaa mihinkään, koska ennemmin tai myöhemmin huomaat ettet tosiaankaan ole valmis ja se toinen olisi.
Kirjoitat "Näen nykyään naisissa vain pettäjiä ja niitä "vapaita sieluja" jotka saa omasta mielestään tehdä mitä haluaa ja kohdella muita kuin räsymattoja."
Tästä tulee mieleen, että oletko itse jotenkin "vangittu sielu"? Ja jos olet, niin mikä tai kuka sinua vangitsee?
Kirjoitat myös "Minua suorastaan pelottaa aloittaa uutta suhdetta tai edes yrittää, koska pelkään pettyväni uudestaan."
Kirjoitat kokevasi kaikki naiset pelottavina myrkyllisen suhteesi vuoksi.
Se, että olit hiljattain päättyneessä suhteessa, tekee pelostasi toki ymmärrettävän, sillä sinuun varmasti sattuu vieläkin.
Mutta miksi pelkäisit naisia? Eivät ne oikeasti pelottavia ole. Yleensä hennompia ja pienikokoisempia kuin me miehet. Exäsi taas on yksi ihminen, yksilö, kuten sinäkin olet. Joten, kai näet, että pelkosi on oikeasti järjenvastainen?
Muista myös, että aina pelkäämällä jotain, oli se mitä tahansa, annat sille vallan itsestäsi. Eli käytännössä edellisessä suhteessa annoit vallan itsestäsi naiselle, ja nyt olet siirtämässä sitä kaikkiin naisiin. Ei kannata.
Vaikka suhteesi oli epäilemättä huono, voit käyttää sen hyödyksesi oppimalla siitä jotain. Sekä itsestäsi että naisista. Vaikutat kiltiltä ja herkältä tyypiltä. Se on ihan ok, mutta myös kilttien miesten on hyvä opetella puolustamaan itseään.
Kaikissa suhteissa on tärkeää, että kertoo selvästi toiselle mitkä omat rajat ovat.
Jos näistä rajoista ei kerro toiselle, hänelle jää epäselväksi se, että mikä on mielestäsi hyväksyttävää ja mikä ei. Ja rajoja puolustetaan välittämällä toiselle tarkkaa tietoa siitä, mikä on ok ja mikä ei, ja sillä että on valmis riitelemään niistä ja lopulta päättämään suhteen, jos toinen ei selvästi kunnioita näitä rajoja.
Käytät sanaa "myrkyllinen", kun kuvailet tätä suhdettasi. Ihminen, joka kunnioittaa omia rajojaan, ei _tietenkään_ ole tekemisissä myrkyllisten ihmisten kanssa. Koska olet kuitenkin ollut suhteessa "myrkyllisen" ihmisen kanssa, sinun kannattaa miettiä, oletko itsekään perillä omista rajoistasi, eli siitä, minkä sallit toiselle ja minkä ei.
Yksi tyypillisistä miesten ongelmista on se, että esitetään kovempaa kuin ollaan ja vaietaan hiljaa, jopa hymyillään ja mielistellään silloin kun toinen selvästi loukkaa.
Mieti rauhassa kokemaasi. Muistele suhteen alkuaikoja. Ehkä muistat jotain sellaista, että alussa kun olit häneen ihastunut, hän teki tai sanoi joitakin asioita, jotka huolettivat sinua tai saivat niskakarvasi pystyyn, mutta et pitänyt niitä silloin niin merkittävinä kokonaisuutta ajatellen - etkä puuttunut niihin.
Halusit ehkä olla hänelle kunnollisempi ja sopivampi mies kuin hänen entisensä, mutta käytännössä vain missasit hyviä tilaisuuksia osoittaa rehellisesti rajasi. Se huolentunne ja niiden niskakarvojen pystyynnousu on sinun itsesi tapa viestiä itsellesi, että nyt tuo menee liian pitkälle. Kuuntele vaistojasi, mies.
Näin havainnollistavana esimerkkinä: Syystä tai toisesta monet naiset välillä kokeilevat jäätä, ja jos jää kestää, niin he polkevat sitä lujempaa. Jos jää murtuu, niin nainen putoaa avantoon ja hukkuu. Mutta - jos jään alta yhtäkkiä nouseekin vihainen jääkarhu - niin nainen ajattelee "okei, viisaampi olla tallomatta tässä kohtaa."
Ole valmis riitelemään siitä, mikä sinusta on oikein.
Kun olet hahmottanut rajasi itsellesi, osaat puolustaa niitä, ja kun osaat puolustaa rajojasi osaat puolustaa myös itseäsi. Ja kun osaat puolustaa itseäsi, et pelkää enää, ja saat itsekunnioituksesi takaisin - parempana kuin se aiemmin oli.
Ja a vot, naiset eivät olekaan enää niin pelottavia. Ja kun niitä ei pelkää, niitä voi alkaa tapailemaan uusin eväin.
Tästä tuli pitkä kirjoitus, mutta hieman samankaltaisen kuvion läpikäyneenä ja jotain siitä oppineena ajattelin kirjoittaa tällaisen ratkaisuhakuisen tekstin, jossa on ehkä jotain eväitä.
Hyviä ajatuksia kaikille.
Kiitos kirjoituksestasi, tämä antaa eväitä ja ajatuksen aihetta varmasti meille monelle, oli kyseessä mikä tahansa läheinen suhde.