Ajatellaan että teitä on koolla mukava, toinen toisensa tunteva ja suhteellisen pieni, 3-7 hengen, seurue. Sitten ajatellaan että seurue on sama mutta teidän seurassa onkin yksi miespuolinen, sellainen jota kohtaan kukaan ei tunne ainakaan suurempaa vastenmielisyyttä. Jos mietitte tilannetta jossa paikalla on pelkkä naisseurue tai sitten tämän seurueen mukana, tai ainakin kuulemassa, on tämä mies niin miten se muuttaa keskustelujen ym. luonnetta? Minkä aihealueen- tai alueiden keskustelut jäisivät miehen kuullen käymättä ja mitä toisaalta jäisi käsittelemättä jos mies ei olisi läsnä? Miten tämä mies kenties vaikuttaisi seurueen dynamiikkaan, niin hyvässä kuin pahassa? Jotkut naiset ovat kertoneet että jos paikalla ei ole yhtään miestä niin osa porukkaa saattaa alkaa suoraan tai selän takana mollata toisiaan mutta kun seurueessa on yksikin mies niin tilanne tasoittuu. Ja muuttuisiko joku muu, esimerkiksi niin että röyhtäilyt tai kiroilu jäisivät pois?
Pelkkä naisporukka vs. mies mukana?
Pohdiskeleva_mies
17280
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ei se pakosti muuta mitään. Riippuu täysin siitä, minkälainen mies on ja kuinka hyvin tunnemme sen miehen.
Vain hullu lähtee naisporukan mukaan.
Pierukilpailut jäävät pois jos mukana on yksikin mies.
Miehestä todellakin riippuu. Jotkut miehet osaavat todella solahtaa niin hyvin naisporukkaan, että heidän läsnäolonsa ei muuta mitään. Sitten on niitä, joiden pitää jotenkin koko ajan tuoda esiin sukupuoltaan ja sellaisen miehen läsnäolo muuttaa kuviota yleensä rasittavampaan suuntaan.
löydä sisäinen naisesi ja solahda naisporukkaan yhtenä tytöistä... yöääähh... mikä ajatus...
Oma kokemus: naisporukkaan tulee mies, osa naisista alkaa iskeä sitä miestä. Vaikka ei edes tosissaan, mutta näyttääkseen muille että minä sen nappaan!
Aletaan kiljahdella ja puhua luonnottoman kovalla äänellä, nauraa äänekkäästi, vilkuilla miestä, huomaako se.
Pyritään saamaan miehen huomio, kosketellaan ja flirttaillaan. Kilpailu on käynnissä - ei mistään, ja siitä, kuka on se seksikkäin ja kuka "valitaan" jne. Vaikka kaikki lopulta lähtee omille tahoilleen ja omien kumppaneitten luo. Pitää vaan näyttää että minä se valittu olen, ette te!
Riippuu sitten miehestä, moni on imarreltu ja alkaa puhua rohkeita, osa vaivaantuu.
Näin olen kokenut, ja siksi en naisporukoista pidäkään. Aina joku kilpailu ja vertailu ja takana puhuminen ja klikkiytyminen käynnissä. Minulla on pari naispuolista ystävää, joiden kanssa voimme olla just mitä olemme. Muut miespuolisia, harrastuksen kautta. Ja reilua porukkaa onkin ja hyväksyy ihmisen ihmisenä.
Tää on huvittava naistyyppi, joka arvostelee muita naisia ja naisporukoita... ja olettaa jotenkin olevansa erilainen kuin he. :D
Niin.+Olen+kaiketi+sitten+huvittava?+jollakin+tapaa?+Erilainen+olen,+taatusti.+Koko+ikäni+olen+ollut+erilainen.+Koskaan+en+ole+sopinut+tyttö/naisporukoihin+juuri+tuon+takia+mitä+kuvasin.+Minua+ärsyttää+falskius+ja+teeskentely,+selkään+puukotus,+juoruilu.+
Jep jep, tuo on juuri mainitsemalleni naistyypille yleistä, itsekorostus ja luulo, että on jotenkin parempi, kun suurin osa naisista. Mistä kumpuaa noin negatiivinen asenne omaa sukupuolta kohtaan, supernainen?
On meitä muitakin naisia, jotka eivät tunne oloaan mukavaksi naisporukassa. Mä en luule olevani parempi kuin suurin osa naisista. Mä vaan en voi sietää juoruilua enkä seläntakana puhumista. Enkä sitä, ettei asioista voi puhua suoraan. Naisporukassa ei nimittäin voi. Aina joku loukkaantuu jos erehtyy sanomaan mielipiteensä, joka ei ole sama kuin muilla. Ja sitten niitä juttuja puidaan selän takana sata vuotta.
Ilmeisesti et itse työskentele naisvaltaisella työpaikalla? Siellä jos missä näkee ja kuulee ja tuntee olevansa erilainen, jos ei mukaudu johonkin tiettyyn muottiin. Esim. mä tykkään pitää hametta aina ja jopa siitä huomautellaan. Mä olen sanonut miljoona kertaa, että mun jalassa ette farkkuja tule näkemään. Ja silloin kuulen olevani outo. Tuo oli lievä esimerkki idioottimaisuudesta, mihin naisten kesken törmää.
Mullakaan ei ole kuin muutama naispuolinen ystävä. Kyllä tiedän sen johtuvan siitä, että olen oman tien kulkija. En mikään laumasielu. Toimin aina niinkuiin itsestäni parhaalta tuntuu. Ihan sama, mitä muut minusta ajattelee.
Mulla on myös muutama miespuolinen ystävä. Heidän kanssaan pystyn olemaan täysin oma itseni. He eivät tuomitse eivätkä dissaa mua heti jos olen jostain asiasta eri mieltä. Nuoresta asti olen viihtynyt paremmin miesten kanssa kuin naisten. En ole miettinyt syytä siihen. Jotkut (esim. sinä) näköjään pitää miesten kanssa viihtyvää naista erikoisena. Että muka luullaan olevamme parempia kuin suurin osa naisista. Ei luulla, mä olen ollut tällainen koko ikäni.
Naisten seurassa tuntuu, että koko ajan on joku kilpailu päällä. Kellä kauneimmat vaatteet, kellä kivoin tukka, kenen lapset parempia kuin toiset, kenen mies on paras, kuka on kaunein, kuka on se joka tulee toimeen kaikkien kanssa, kuka on ystävällisin ja reiluin yms. Ja auta armias jos mies joutuu akkalauman kesken esim. jonnekin iltajuhlaan. Kaikki kaakattaa ympärillä, yrittää saada miehen kiinnostumaan itsestään. Tuntuu että mies naisten keskuudessa on joku palkinto, jonka paras voittaa. Aivan naurettavaa.
Osuiko nyt jotenkin arkaan kohtaan? Mistä moinen aggressiivisuus?
Minä naisena näen montakin negatiivista asiaa naisissa, samoin kuin miehissä.
Näen myös monta myönteistä asiaa, molemmissa.
Totuus nyt vain on se, että en viihdy perinteisissä naisporukoissa. En osaa hihitellä ja supatella, nauraa kovaa ja luonnottomasti jne. Jostain syystä se osa "naisellisuutta" on minusta jäänyt kehittymättä. Miksi se niin suunnattomasti ärsyttää sinua?
Itse elän varsin tyytyväisenä tämän ystäväporukan (miesvaltaisen) kanssa. Tämä on minulle oikea valinta. Ja kuten sanoin, on minulla myös ystävätär, molemmat olemme tahoillamme naimisissa ja hänellä lapsikin. Olemme naisia ja näytämme naisilta.
Ihmettelen kovasti tuota kiihkoilevaa vihamielisyyttäsi erilaisuuttani vastaan? Olenhan täysin vieras sinulle, et tunne minua enkä minä sinua.
Kuten kirjoitin, olen hirmuisen usein törmännyt tuohon naistyyppiin, joka dissaa omaa sukupuoltaan. Että olen törmännyt, johtuu luultavasti siitä, että kuulun itse miesvaltaiseen harrastusporukkaan ja siellä tuota naistyyppiä tapaa.
En ymmärrä sitä.
Jos naisporukoissa näkee noin paljon negatiivista, uskon kyse olevan enemmän kokijan kyvyttömyydestä tulla toimeen muiden naisten kanssa (yhtä ystävätärtä lukuunotttamata :D) kuin siitä, että naisporukat olisivat jotenkin pahoja.
Mulle nais-, mies ja sekaporukat on ok, viihdyn kaikissa (miesvaltainen harrastus, naisvaltainen kaveripiiri, ystäväpiirissä sekaporukoita). On vain yksittäisiä ihmisiä, joista en pidä... heihin lasken naisten dissaajat, olivat itse miehiä tai naisia.
Itse näen sinun suhtautumisesi naisporukoihin kiihkoilevana vihamielisyytenä, mistä syytät minua. Minun vihamielisyyteni, jos sellaista näet, ei kohdistu miehiin tai naisiin joukkona.
Ops, kirjoitin väärin. Siis miesvaltainen harrastus, naisvaltaisella alalla töissä, ystäväpiirissä sekaporukoita.
"En osaa hihitellä ja supatella, nauraa kovaa ja luonnottomasti jne."
Kumma kyllä, mä pystyn viettämään paljonkin aikaa naisporukoissa ilman, että mitään tällaista tapahtuu. Vaikka osuisi muutama mieskin samaan porukkaan.
Tai no, ehkä joskus yläasteen tyttöporukoissa tuollaista saattoi esiintyä, mutta kyllä poikaporukatkin menivät yhtä lailla sekaisin tytöistä. Sittemmin useimmat meistä ovat kasvaneet aikuisiksi.
Kerro nyt kuitenkin mikä sinua rassaa siinä, että MINÄ en viihdy naisporukassa? Onko se sinulle jollakin tavalla uhka? Rauhoitu, en tunkeudu reviirillesi! :-D
Ei minua sinun viihtymättömyytesi rassaa, ihan sama. Sen sijaan rumat puheesi naisporukoista ovat ärsyttävät. Minä en tappele reviireistä, se taitaa olla enemmän teidän juttu, jotka ette viihdy naisporukoissa. ;)
Olen suureksi järkytyksekseni ja pettymyksekseni huomannut että jos ainut mies ja samalla paras ystäväni kaveriporukassani sattuu olemaan niinä harvoina kertoina muualla kun näämme porukalla, niin keskusteluiden laatu madaltuu todella ales. Hänen tyttöystävänsä alkaa heti valittamaan heidän suhteestaan monellakin tasolla, myös seksistä. Mielestäni olisi ok, jos nainen ilmaisisi asian vaikka niin ettei heidän seksuaalisuutensa kohtaa tai heillä on erilaiset tarpeet, mutta hän kertoo totisena, ettei hänen kumppaninsa ole tarpeeksi mies sängyssä. Alkoholinkaan vaikutuksen alaisena ei koskaan ole ollut keskustellessaan asiasta.
Toki muukin juoruilu yleistyy kun mies on poissa, mutta se voi johtua vain siitä kun hän ei itse juoruile kenestäkään, niin keskustelu ei pääse niin helposti kulkemaan sitä rataa.