Tiedän kaksi tapausta jotka soveltuvat ilmiön pitkäaikaisesti kestäneeseen tilaan. Molemmat yli kaksikymmentä vuotta jatkuneisiin parisuhdedraamoihin, joissa toinen osapuoli on avuttomassa asemassa nostaa kannetta koska valtaapitävä osapuoli on saanut yliotteen niin merkittävässä määrin kuin kuvaus Tukholmassa 1973 pitää kutinsa. Tausta on panttivangitsijan pikkulapsenomainen takertuminen äitikorvikkeisiinsa. Siis naiset vallassapidon välikappaleina. Ja pikkuhiljainen liukuminen jopa viranomaistahojen "ymmärtäminen" vallitsevaan tilanteeseen. Toinen tapauksista konkretisoitui siten että pelkkä katse ilmaisi tilanteen toivottomasta ratkaisumahdollisuudesta. "Kaappaaja" on kaksikymmentä vuotta nuorempi kuin kaapattu naisihminen. Naisihminen elättää sitä surkimusta jolla ei ole edes työhistoriaa. Lapsenomainen helmoihin takertuminen luo suojelusyndrooman vastapuolen taholta ja nivoo touhun umpisolmuun. Huhhahahhei.
Tukholmasyndroma
Olauspetrus
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.