Olen vähän päälle kolmekymppinen ja työelämässä ollu jo useamman vuoden. Nyt on alkanut tökkii nykyinen duuni ja mietin että vaihtaisinko alaa. Mutta ennen sitä haluaisin olla täysin vapaalla vähintään 4kk. Töistä ei saa vuorottelu vapaata joten olen harkinnut ottaa lopputilin. Säätöjä on jonkin verran ja elämäntilanne sellainen että voisin ihan hyvin olla pois töistä. Elää unelmaa kohti. Toki pelottaa lähteä vakityöstä ja saanko sitten töitä jostain uudestaan mutta olen laskenut sen varaan että jotakin pätkäduuniakin vois kokeilla pääasia et jotain töitä olisi sitten tulevaisuudessa. Niin ja maksan liittoon et saa sieltäkin tukea jonkin aikaa. Itsestä se pitkälti riippuu saako töitä. Opiskellakin voisin aikuiskoulutuksessa. Mahdollisuudet on monet! ;) joten onko muitakin jotka ovat harkinneet samaa tai toteuttaneet unelmansa? Ja miten kävi? Itse olen pikkuhiljaa toistanut sitä mantraa että kerranhan täällä eletään..
Sapattivapaalle?
Elämäääää
4674
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ihan hyvin voit kokeilla, niinkuin sanoit niin kerranhan täällä vaan eletään. Anna mennä, hyvin siinä käy☺☺
Töiden saanti riippuu paljolti siitä, missä asut ja millä alalla työskentelet.
Eli kerro nuo, niin voi ottaa jotain kantaa.
Itse en kyllä näinä aikoina irtisanoutuisi, vaan tekisin niin, että etsisin ensin uuden työpaikan, ja sopisin heidän kanssa, että aloitan vaikka vasta 4 kuukauden päästä. Tosin harva työnantaja tuollaiseen suostuu.
Karenssihan tuosta seuraa (90 päivää) mutta sehän kuluu vapaan aikana.
Ota opintovapaata, 2 v 5 vuoden aikana, saat aikuiskoulutustukea, jos opintopisteitä kertyy tarpeeksi. Tuen määrä taitaa vähentyä ensi vuonna, mutta parempi kuin vuor vap korvaus. Tai jos haluut relata, työttömyysturva taitaa heikentyä, mutta eläessään kannattaa tehdä valinnat!
Olen myös päälle 30 ja samanlaiset fiilikset oli entisessä työssäni. Joka päivä vitutti töihin lähteä. Sitten päätin, että en tässä duunissa halua eläkeikään asti homehtua. Halusin haasteita ja työn, josta voin olla ylpeä. Joten jäin vuodeksi vuorotteluvapaalle. Muutaman kuukauden olin vain ja rentouduin. Sitten hain ja pääsin opiskelemaan unelmieni alaa.
Vuorotteluvapaa läheni loppua ja opintoja oli vielä useita vuosia jäljellä, joten heti vuorotteluvapaan loppumisen jälkeen jatkoin samantien opintovapaalle ja aloin nostaa aikuiskoulutustukea. Nyt alkaa opinnot olemaan loppusuoralla ja valmistun sopivasti juuri silloin, kun opintovapaakin loppuu. Opintojen nopeuttamista tämä tosin on vaatinut. Kun opintovapaa loppuu, niin sitten vain irtisanon itseni työstä, josta olen ollut poissa yhteensä kolme vuotta.
Suosittelen, elämänlaatu on parantunut huomattavasti.