Ollaan tässä mietiskelty, että vetävätkö tietyt ammattikunnat toisiaan puoleensa. Itse edustamme aika yleistä opettaja-insinööri liittoutumaa. Joten galluppia pystyyn, kertokaa mitä aloja edustatte!
Pariskuntien ammatit?
Dooris
376026
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Minä olen opettaja, mies maalari
Vaimoke on dippainssi ja mä olen talonmies, ennen olin laitoksen huoltomies
Aviomieheni on ollut sähkömies nyt kokki, itse olin nuorenä perhepäivähoitaja ja nyt olen kouluttaja
Äiti on kioskinmyyjä, iskä on opettaja.
Mä olen datanomi ja mies on atukoulunopettaja.
Minä olen lukion opettaja ja mieheni on suunnittelija. :)
vedä toisiaan puoleensa vaan ihmiset... Minä olen sihteeri ja mieheni myyntipäällikkö, ei kuitenkaan samassa firmassa ;). Vaikka ammattimme kuullostavatkin melko yhteensopivilta niin ihan oikeasti olemme kuin eri planeetoilta. Mutta hyvin menee kuitenkin.
meillä mies on tradenomi ja minä psykiatrinen hoitaja...:)
Minä olen sairaanhoitaja ja mieheni on teknisen käsityön opettaja.
luokanopettaja (N) ja lastentarhanope (M)
Avomieheni postinkantaja ja minä keraamikko
Minä olen sos.työn tekijä, mieheni vakuutusmyyjä. tunnemme aika monta hoitaja-insinööriparia!
jotain perää voi olla tuossa hoitsu-inssi -jutussa... minä ex-ammatiltani sairaanhoitaja, mies lopputyötä vaille valmis inssi (tavatessamme molemmat opiskelivat). nykyinen ammattini automaatioasentaja, mies töissä ohutmetallifirmassa sekatyömiehenä.. et jaapa, mitenkähän sit toisiamme vedetään ;D
Minä merkonomi, mies koulutukseltaan talonrakentaja (paitsi ettei ole tehnyt päivääkään niitä hommia, ollut roska-auton kuljettajana ja elintarvikealalla..)
minä kohta leipuri, mies rakennuskonekorjaaja.
2* insinööri. Tosin täysin eri alat.
Meidän perheessä ainakin tekniikka toimii :)
Me olemme molemmat media-alalla..Koulussa kylläkin vielä, mutta tulevaa ammattiahan tässä luetaan:)
nainen sosiaalityöntekijä, mies kauppias
Näin meillä; ukko on työtön sohvaperuna ja minä olen päivisin kotiäiti(jolla on kurittomat ja huono tapaiset lapset)ja iltaisin olen tanssija.Ja tansiin varmaan teidänkin insinööri,opettaja ja virkanmies isien iloksi kun he työmatkallaan rentoutuvat tuopin ja kauniiden ja notkea liikkeisten naisien seurassa.Että aivan turha luulla että ihmisyys ja kirjasivistys kulkisivat käsi kädessä.Tämäkin on niin tyhjänpäiväinen aihe,vain jokin tyhjää elämää elävä voi kirjoittaa tällaisen kysymyksen.
Voi helvetti jos ihmisellä ei elämässään ole muuta tärkeää kun jokin titteli ja menestys niin jo on koulun käynti tyhjään mennyt!Ja kysynkin miksi helkkarissa tyydyit johonkin insinöörin retkuun kun olisi isonpiakin kihoja saatavilla,vai eikö napsut riittänyt?
"Ja kysynkin miksi helkkarissa tyydyit johonkin insinöörin retkuun kun olisi isonpiakin kihoja saatavilla,vai eikö napsut riittänyt?"
Jos ne rakastui toisiinsa?
Minä opiskelen terveydenhoitajaksi, ja mieheni DI-insinööriksi
monta kertaa aito rakkaus kaukana kun raha nai rahaa,tai tittelin kipeä nai titteliä,tai kuuluisuuden haluinen nai kuuluisan.Ja lopputuloksenhan olemme niin monta kertaa nähneet,ollaan sen aikaa yhdessä että päästään päämäärään ja erotaan.
Olen sitä mieltä ettei rakkaus kysy ammattia tai mitään muutakaan ulkoista,vaan se mitä rakkaus valitsee on ihminen ihmiselle.Ja tärkein asia maailmasssa on rakkaus,mutta vain aito rakkaus,ei teeskennelty tai ostettu.Tuollaiset ihmistyypit jotka luulevat jonkin ammatin tekevän ihmisestä ihmisen erehtyvät tai sitten eivät tiedä elämästä paljoakaan.Itsellänikin on kolme ammattia ja olen työskennellyt monenlaisissa työyhteisöissä ja olen nähnyt nämä ammattien mukanaan tuomat harhat joita ihmisillä on (onneksi ei ihan kaikilla).Kun omat lapseni ovat jonakin päivänä aikuisia toivon että he olisivat aitoja rehellisiä ihmisiä ja uskaltaisivat olla sitä mitä ovat eivätkä pakenisi jonkin ammatin tai nimikkeen taakse.Mielestäni siivoojan työ on aivan yhtä arvokasta kuin jonkun insinöörinkin tms,vaikka siitä maksetaankin vähemmän.
Olen täysin samaa mieltä kanssasi tuosta asiasta. Tässä keskustelussa vaan aloittaja ei ollut lähestynyt asiaa tuosta sinun näkökulmastasi. Eli vedit asiasta herneen nenään keskustelun aloittajan sinun kuvittelemasta näkökulmasta.
Kyllä siitä että kiehtooko tietyn ammatin omaavia saman ammatin omaavat kumppanit niin voidaan keskustella ilman tuollaista saarnaa. Kyseessä ei automaattisesti ole keskustelu siitä onko jokin ammatti toista tärkeämpi tai parempi.
Halusin vain tarkentaa tuota "raha nai rahaa" -kommenttia: Opettajaa tuskin kukaan täysjärkinen ihminen nai rahan vuoksi. Voin kertoa että koulutukseen ja työn vaativuuteen nähden palkkaus on heikko.
Tuossa huomioni kiinnittyi että kirjoitit, ettei ammatti tee ihmistä. Voidaan tietysti olla montaa mieltä. Tietyn tyyppiset ihmiset valitsevat tietyn alan, mutta myös jos vahingossa esim. joudut jollekin alalle kyllä sekin muokkaa persoonaasi. Ajatellaan vaikka hoitoalaa, koulussa ja työelämässä ajatuksesi muuttuvat pikkuhiljaa työkulttuurin suuntaiseksi, hoitajat oppivat kunniottamaan elämää ja sosiaalisemmiksi jne... Armeijan palvelukseen jäävät sosiaalistuvat pikkuhiljaa tiukemman kurin kannattajaksi ja niin pois päin. Ihminen on työelämäss suurenosan päivistään, tottakai se muuttaa sitä mitä olemme...
Silti,tällainen keskustelu on vähän sama kuin päivänkakkarasta nypittäis rakastaa,ei rakasta....Ei ammatilla ole mitään väliä rakastumiseen ja parisuhteen solmimiseen,ne ovat aivan erilaisten asioiden aikaan saannosta.Ja miksikö lähestyin asiaa näin?Siksi kun tunnen niin monta insinööri yms.akateemista paria ja heissä kaikissa on se yhteinen piirre....mikä,mieti sitä.
Minä vielä opiskelija (sosionomi) ja mies moottoripyöräasentaja.
Jatko-opiskelija (humanisti) N - jatko-opiskelija (DI) M. Ja me ollaan taatusti kaikista em. pareista köyhimpiä.
Minä olen DI ja mieheni "paperimies".
Meidän taloudessa asuu kaksi jousisoittajaa jotka ovat kohta valmiita muusikonrenttuja (lue: työttömiä). Jeah!
Minä olen perhepäivähoitaja ja hoidan samalla 2 omaa alle kouluikäistä lastamme, mies on ammattiurheilija.
Me ollaan sosionomi ja insinööri ja kaveripiirissä on ainaki kolme meidän lisäksi joilla on sama yhtälö :) hassua!
Paras ammatti mitä elämässämme on onneksemme osunut ovat äiti ja isä.Olemme siitä tavattoman ylpeitä.Onhan meillä jotkut "sivutoimetkin",mutta tämä on se paras ja tärkein!
Toimitusjohtaja keskisuuressa Oy:ssä (N) ammattimuusikko (M).
Epätavallinen yhdistelmä näyttää olevan...
Tässäpä myös yksi ope ja insinööri pariskunta... Tuttavapiiristämmekin meitä löytyy runsain mitoin. Olemme tulleet siihen tulokseen, että tähän on luonnollinen selitys: molemmat ovat laajoja, paljon työllistäviä aloja, ja toinen hyvin naisvaltainen ala ja toinen taas miesvaltainen ala. Ei kai sen kummempaa...;O)
Yrityskonsultti vaimo / suutari mies
olen kääntäjä ja mieheni urakoitsija
meillä mies on siivooja ja minä oon vartija ja hyvin mennee, mitään ongelmia ei oo koskaan ollu eikä tule