Vaimoni on tehnyt minusta narrin pettämällä perheystävämme miehen ja kaiken lisäksi sukulaismiehen kanssa.Asumme pienellä paikkakunnalla jotenkin täällä vaan kaikki tietää kaikista kaiken.Myös vaimoni pettäminen tuli tietooni juovuksissa olevan kaverin halusta vittuilla kaveriporukassa.
Helevetti että oli vaivautuneita ilmeitä seurueessa,niin aviomieshän saa tietää aina viimeisenä.Raivosin kotona vaimolle joka itkien tunnusti näin olevan.
En tiedä voinko asua enää täällä tai antaa vaimolle anteeksi.
En luultavammin kumpaakaan,kavetitkin välttelevät,kokevat kai jotuneensa kiusalliseen tilanteeseen.Nyt ymmärrän ne oudot säälinsekaiset katseet.
Helevetti että oli vaivautuneita ilmeitä seurueessa,niin aviomieshän saa tietää aina viimeisenä.Raivosin kotona vaimolle joka itkien tunnusti näin olevan.
En tiedä voinko asua enää täällä tai antaa vaimolle anteeksi.
En luultavammin kumpaakaan,kavetitkin välttelevät,kokevat kai jotuneensa kiusalliseen tilanteeseen.Nyt ymmärrän ne oudot säälinsekaiset katseet.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Petä takaisin ;) mieli tekisi..
Petä takaisin,tee jutusta julkinen,ämmälle samalla mitalla takaisin.
Jos annat anteeksi, et voi sen jälkeen enää kutsua itseäsi mieheksi.
Noin puolivuotta sitten vaimoni petti minua työhönsä liittyvällä reissulla se sattui ja sattuu edelleen.. Kuitenkin edelleen asutaan saman katon alla, vaikka asiaa on punnittu moneen kertaan ja monelta kantilta. Itselläni suurin ongelma lienee se että minun luottamus ihmisiin on viety ja luottamus on vähä niin kuin lasiastia, eli uutta siitä ei liimailemalla saa enää koskaan. Mikäli teillä ei ole lapsia niin oman kokemukseni perusteella suosittelen, että luiskaat eukon pikimmiten!
Samoin minä sain viimeisenä tietää kuinka ukkoni kulki päiväkahvilla sen tykönä. Ja kuinka piti olla työreissussa kun oli tuon kakkosen tykönä. Hävettää ja vituttaa kun ei kukaan uskaltanut kertoa. Nyt kuljen pää alhaalla ja tunnen kuinka säälin kohteena olen. Toivon että tuo lortto ja ukkoni saavat tuntea saman tunteen nahoissaan joskus.
Potkaise muijasi ulos....sen se lutka ansaitsee.
Miksi kuljette pää alhaalla ja häpeätte te joita on petetty? Teillä ei ole mitään syytä hävetä, ei mitään syytä olla nolona ja lyötynä. Olette parhaita.
Uskoton ei edes häpeä vaan luulee olevansa vahva ja "saavan" toisiakin. Usein heillä on vääristynyt toisen ihmisen kunnioitus.
Todellisuudessa pettäjä on säälittävän heikko tapauksessa, jossa hänellä suoraselkäinen uskollinen kumppani. Yleensä petetty on kunnon ihminen toisten ihmisten silmissä mutta pettäjiä tai aviosuhteessa sotkeentuneita pidetään kunnon ihmisten mielissä aina ala-arvoisena ressukoina.
Miltä teistä tuntuisi olla puheiden ja säälin kohteena kun useampi tuttu sen tiesi ennen minua. Ei se auta enään pyydellä anteeksi petoksiaan kun tietoisesti molemmat touhusivat tietäen mitä tekevät. Toinen petturi alkaa suhteeseen tietäen sen olevan varatun ja toinen petturi ei edes kerro olevansa edes tyytymätön puolisoonsa. Toivon että nuo kaksi kokee joskus saman kuin minä. Olen aina ollut uskollinen ja kunnollinen. En ole koskaan antanut edes syytä pettämiseen koska en ole nähnyt mitään mikä olisi se syy käydä pettämään. Todella paskamaisen maineen antoivat ja se todella tuntuu joka päivä kun kylillä liikun.
Ei sulla ole hävettävää, nyt vain opit naisten olemuksesta jotain ! Jos olet joskus tiuskaissut jotain, näin nainen kostaa sen sinulle ja uskoo vielä olevansa oikeutettu ! Palstat on täynnä naisten kyselyjä miten kostaa....?
Myy mamuille koko ämmä.
Ei ehkä nyt kannata miettiä anteeksiantamisia kellekään, ainakaan liian pian tapahtumien jälkeen. Ja et sinä toki mikään narri ole, et ole mitään väärää tehnyt. Tuo "narrina" olemisen tunne tulee ns.ryhmätunteesta, joka nousee ihmisen omasta luonnosta, ja peilaa ihmisryhmän sisäisiä kulttuuri-arvoja.
Ryhmässä, jossa ryhmänä ihaillaan epärehellisyyttä ja kieroutta, rehellisyyttä, pidetään aina jossain määrin "narrimaisena" vaikka jäsenet yksilöinä aivan hyvin tietävät ettei näin ole. Kyse on äärimmäisen vahvasta ryhmäpsykologisesta ilmiöstä, joka ilmiönä ylläpitää kaikenmaailman kieroutuneita kuppikuntia, jengejä ja yhteisöjä.
Ole nyt siinä mielessä itsekäs, että "unohda" sinua ympäröivä yhteisö toistaiseksi mielestäsi, ja hanki itsellesi tietoisuus, miten ihmeessä sinä voit tuntea itsesi "narriksi"?
Ei kannata katkaista suhteita mihinkään suuntaan, siirtää vain päätösvallan itselleen omista tunteistaan, tietoisuutensa laajentamisen kautta. Vapauttaa itsensä ryhmätunteiden "pakottavuudesta".
Pienellä paikkakunnalla pettäminen pysyy harvoin salassa,teon vaikutukset ovat ehkä vielä suurenpia kuin isossa kaupungissa.Siellä on kaikki tuntee kaikki tilanne,tekoa ja sen seurauksia puidaan kuin saippuasarjaa.
Pettäjälle ja petetylle on varmaankin ihmisestä riippuen eri tunnelmat,kaveripiiristä ja ystäväverkostoon liittyen.
Itselleni tapahtui pienessä kylässä vaimoni syrjähyppy josta oli seurauksena toisen miehen siittämä lapsi.Se paljastui vasta vuosia myöhemmin kun vaimoni metsä/latopanot paljasti aikoinaan homman nähnyt tai sitä seuraillut kyläläinen kyläkaupassa pikku keskikeppana pöhnissä.Suureen ääneen kertoi vaimoni siellä muutaman vuoden ikäisen lapsemme kanssa ollessa "kylläpä tuo poika on Veikon näköinen"minun nimeni ei ole Veikko,nauraen paskaisesti.
Juttu tuli pian minun korviini,tivasin äijältä mitä helvettiä möläyttelet tuollaista paskajuttua kylän juoruakoille .Äijä kertoi koko stoorin paikkoineen ja aikajanoineen.
Sehän meni sitten klassisesti,ensi muija kirkkoon ja sitten Veikkoa turpiin.
Erohan siitä sitten tuli.Lähdin muualle,vaimo jäi kylään.
En viitsinyt kuulla sitä vittuilua.
Aika julmia tarinoita täällä mutta ei tämäkään kesy ole:)Itsellä yli 5v suhde takana joka alkoi erikoisella tavalla ollessani valtion hoidossa :) ja tavattuani naisen lomilla jne! siitä alkoi sellainen kierre elämässäni [huh] kun vapauduin! ,naisella on uskovainen tausta ja bipoläärinen oireyhtymä perinnöllisenä niin olisi pitänyt arvata mitä tulee tapahtumaan :) raskaspäihdeongelma johon liittyi alko ,vahvat lääkkeet ,piri,subutex jne! Hoidin hänet Rehappiin hoitoon ja olikin vajaan vuoden raittiina ,puheidensa mukaan ? Tuli retkahdus ja minulla meni totaalisesti maku häneen mutta jostain kumman syystä koin velvollisuudekseni auttaa häntä vaikka asummekin eri osoitteissa ! Nyt hän asunut muualla 1,5v ja olen käynyt tapaamassa häntä ja vienyt pienille matkoille (hyvää seuraa ) nyt syksynä tuli mitta täyteen kun menin tapaamaan häntä niin oli laittanut suoneensa jotain adhd lääkettä jne! Kertoi myös pari vk sitten että oli tavannut uuden miehen ja olivat viihdyttäneet vklp jollain kamalla niin tämä loppu onkin suht helppoa poistaa kaikki yhteystiedot hänestä jne ,,äärimmäisen mustasukkainen silti vaikka itse jakaa itseään kylillä :) ,Älkää koskaan sekaantuko henkisesti sairaaseen ihmisiin ,ovat äärimmäisen miellyttäviä aikansa mutta kun huomaa saaneensa toisen kiinnostumaan itsestään niin alkaa pyöritys ,,onneksi en ole menettänyt muuta kuin aikaani ja palan sielusta mutta hyvät ystävät on olleet suureksi avuksi ! Ison sydämen kun omaan niin en elä katkeruudessa onneksi!
Sama tarina meillä mutta toisinpäin. Kuinka kehtaavat hävettää se tilanne. Kuinka ukko kulkee sen kotona kahvituksilla ja akka yh eronneena tarjoilee kahvejaan. Aluksi en uskonut niitä juoruja kunnes sain kuvan ukkoni autosta sen pihalla. Meillä vielä yhteisiä tuttuja. Hävettää todella aikuisten ihmisten tekemiset. Anteeksi pitäisi kai antaa ja uskoa sen olevan ohi kuten nyt kertoo. Uskomatonta miten joku voi kutsua kotiinsa varatun miehen. No se kantaa maineensa ylväästi. Onpahan kylillä mistä puhua. Toki tiedän joutavani kuuntelemaan vittuiluja tuosta salapanosta ja pitkään. Katsotaan päivä kerrallaan mitä hittoa tuo petturi lopuksi haluaa elämältään.sanoin suoraan kun käyt huoraamassa käy sen verran kaukana ettei meidän kylillä näin kävisi. Hävettää todella molempien puolesta.
Pettamistä ei pidä eikä kannata antaa anteeksi toinen voi luulla että suraavankin kerran saa kun panee vierasta...sen kanssa pitää vain jatkaa ja tulla toimeen...puhun henk. koht. kokemuksesta. Vaimo petti ja tähän päivään mennessä en ole anteeksi antanut eikä varmaan unohdu koskaan. Pettämisen jälkeen kesti aikansa ennenkuin pystyin edes seksiin vaimon kanssa, läheisyydestä piti alkaa ihan kuin ois suhde alkanut alusta tosin ilman inhoa. Ja lähes joka kerta kun työnnyin sisään tuli mieleen että toinen mies on pannut vaimoa, siinä himot laski. Nyt ei sinänsä enää muitot vaivaa tosin eipä ole enää seksiäkään.
Ei vaimosi tehnyt sinusta narria, vaan AISANKANNATTAJAN.
Tuolla logiikalla ja päättelyllä janotaan kostoa, joka on melko tuhoisa tunne kantajalleen. Siinä mielessä vielä mieletön, koska silloin tavallaan luovuttaa vallan omasta hyvinvoinnistaan sellaiselle, jolle sen viimeiseksi siinä tilanteessa haluaisi antaa.
Mutta hyvin inhimillinen ja luonnollinen tunne siinä tilanteessa, tietysti.
Vaan kun aikaa kuluu, kannattaa miettiä jo omaa hyvinvointiaankin. Silloin vaihtoehdoksi olisi hyvä valita tie, jolla kostoajatuksiin käytetyn energian saa suunnattua rakentavaksi voimaksi.
Toivotaan että myös nuo petturit kohtaavat sen narrina olon tunteen. Kun nyt niin luottavat toisiinsa kun petoksella aloittivat. Pidetään peukkuja!
Antakaa anteeksi ja aloittakaa kaikki uudelleen !!!
Elämä on liian lyhyt...olemaan anteeksiantamaton ja katkera..
Tosimies pyytää ja antaa anteeksi..
Ei anteeksiannosta pidä tehdä mitään automaattia, pelkkää muodollista tapaa, jos ei sanoilla joita siinä lausuu ole mitään sisältöä. Paljon tehdään ihmisille henkistä väkivaltaa, jos heiltä "vaaditaan" anteeksiantoa tilanteessa, jossa he eivät lainkaan kykene mitään sellaista antamaan.
Usein sellaisessa ns.vaatimustilanteessa olisi vaan parasta sanoa, ettei nyt ole mitään annettavaa, ehkä aikanaan, muttei nyt.
Niin kukahan meidänkin kolmiotraamassa on se narri? En vaan ole ihan selvillä siitä kuka se todellinen narri on. Olisi nyt edes tuolla kakkosella edes hieman järkeä jättää varattu rauhaan. Juttu on tiedossa jo useammalla. Ei se sinuunkaan maine tästä parane. Ettei tämä juttu mene enään naurettavammaksi. otan siis ison riskin ja luotan siihen mitä kertoi sinusta. Ja jos ilmi tulee että olen todella se narri jota te muka salaa petätte niin annan kyllä sen narrin kuvan teille ja todella kovaa.
En voi, eikä kukaan muukaan voi puolestasi vastata siihen, voitko sinä antaa anteeksi.
Omakohtaisen kokemukseni voin jakaa. Tulin petetyksi pari vuosikymmentä sitten. Miehellä oli ollut pidempiaikainen suhde. En käsitellyt asiaa ollenkaan silloin, kun se oli ajankohtainen, mieleni ei pystynyt sisäistämään sitä mitä oli tapahtunut. Mies ja hänen partnerinsa käsittelivät asiaa. Minä menin lukkoon. Vuosien saatossa aloin päästä ulos siitä sisäisestä vankilasta, johon olin joutunut. Aloin tuntea vihaa ja katkeruutta ja surua: kaikkia niitä tunteita, jotka olivat sisääni patoutuneet.
En pystynyt päästämään miestä lähelleni, hän oli rikkonut sisältäni jotain niin perustavanlaatuista, että sitä ei voinut enää korjata. En tuntenut turvallisuuden tunnetta, en yhteenkuuluvuuden tunnetta, en rakkautta, en tuntenut mitään- olin vain tyhjä kuori.
Vuodet ovat menneet eteenpäin. Tunnen vihaa ja inhoa miestäni kohtaan. Jos saisin nämä vuodet takaisin, toimisin toisin. Nyt minulta jäi kokematta moni sellainen asia, jotka monelle ovat parisuhteessa keskeisiä. En halunnut lapsia hänen kanssaan, en halunnut hänestä tai hänelle enää mitään. En vain osannut avata ovea ja lähteä pois.
Myös minun tarinassani kaikki muut tiesivät, vain minä en. Se loukkasi todella syvältä.
Pettämisissä pitäisi miettiä pystyykö petetty itse elämään suhteessa nauttien elämästään täysillä.
Jos tilanne on se, että jokin meni rikki, niin suhteesta pitää luopua.
En usko, että kukaan pystyy nauttimaan enää elämästään ihmisen kanssa, johon on luottanut ja jota on rakastanut enemmän kuin mitään muuta, sen jälkeen, kun kaikki on haihtunut pois. Tuntuu, että kaikki on ollut vain valetta.
Minä en itse enää tuntenut olevani minkään arvoinen. Tiedän, että minun olisi tullut toimia toisin ja vieläkin pitäisi, en vain jaksa.
Elämäni on ollut vain olemassa olemista.
Niin osoita ihminen joka nauttii tästä tilanteesta? Ei kukaan siis kaikki salanussijat nauttii sen hetken. Muita nauttijoita ei ole paitsi juoruakat ja ukot.
Meidän kylässä oli ison marketin kauppias ja kassa (varattuja kummatkin) sekstailleet illalla keskenään töiden jälkeen. Eivät muistaneet laittaa varashälytintä päälle kun lähtivät kaupasta ja työkaverit oli aamulla ihmetelleet että miksi varashälytin on poissa päältä ja olivat sitten katsoneet turvakameroiden nauhoista että onko siellä käynyt varkaita. Ja sieltä olivat sitten nähneet että kauppias oli täysi touhu päällä ollut työntekijänsä kans lihatiskillä. Ja tämä tieto levisi tietysti koko pitäjään kuin kulovalkea. Kauppias sai kenkää mutta kassa jatkoi avioelämäänsä. Kassan aviomieskin on ison yrityksen johtaja että sikäli aivan valtava skandaali oli aikoinaan täällä.
Kassa jatkoi myös kaupan kassalla kuin ei mitään olisi tapahtunut.
Juuri tuo että nämä salapanijat eivät kunnioita ketään. Kunhan saavat seksiä niin se on pääasia. Anteeksi voi toki antaa jos rehellisesti kertoo mitä haluaa ja ne syyt petokseen. Unohtuu se aikanaan ja kohtelee toista kunnioittavasti jatkossa. Aika kertoo mitä tulee tapahtumaan. Tuskin tuolla salapanolla olisi tulevaisuutta. Kun kerta salaa pitää aloittaa. Se ei kanna kauas.
Onkotosi että turvakameraan lyöty seisova terska?? ja vittu ihan auki linssiin?? ei hyvää päivää tätä meininkiä..!
Tosi on.
Anteeksianto merkitsee myös toisen osapuolen sitoutumiseen luottamista jatkossa.Valitettavasti useat kerran pettäneet toistavat syrjähypyn suudella todennäköisyydellä.
Ompas tuossa suhteessa mennyt kaikki pieleen alusta asti.Mokasit sitten parinvalinnassa perusteellisesti,eikö seurusteluaika antanut varoitusmerkkejä naisen tapa vilkuilla vieraita miehiä flirtaten.
Paskaan astuit.Osanottoni.
Kyllä sen voi antaa anteeksi mutta siihen menee aikaa. Samoin se mitä tuo petturi tekee ja mitä haluaa on se joka näet ajan kanssa. Muuta et nyt tehdä joten anna ajan kulua helpottaa se katkeruus ja epäilys ajan myötä. Muuta ohjetta en voi antaa.
asiahan ei minulle sen enempää kuulu mutta kun kerran kysyit, niin kerronpa oman mielipiteeni.
En itse enää sellaisen akan kanssa jatkaisi joka sellaisen tekisi, siihen napsahtaisi hela homma. Anteeksiantaminen ei enää asioita paikkaa; luottamuksen voi menettää vain kerran. Syntyvä paikka on päälleliimattu ja repeää helposti joko epäilyihin tai tilanteen uusiutumiseen, sitten repeekin kunnolla ja voi tulla ruumiita. Tiedän ikäviä tapauksia.